Aggressio on tunne, ei vielä teko


Kun kaikki on hyvin, osaamme hallita tunteitamme ja ymmärrämme tunteiden vaikutukset tekoihimme. Mutta kun tapahtuu jotakin äkillistä ja yllättävää tai kun väsymys, stressi tai hankalat asiat kaatuvat päälle, saatamme joutua sellaiseen tunnekuohuun, ettemme osaa tehdä järkeviä päätöksiä.

Tunteiden vallassa saatamme toimia niin, että joudumme katumaan myöhemmin. Myös omaksumamme asema äitinä, isänä, työpaikalla, kaveriporukassa tai harrastuksessa saattaa vaikuttaa siihen, miten helposti pinna palaa.

“Päässä vain naksahti!” “Kaikki pimeni!” Näin kuvailee henkilö, joka ei ole vielä oppinut riittävästi tunnetaitoja. Lähes jokainen ihminen kykenee päättämään, että ei koskaan käytä väkivaltaa itseä tai muita kohtaan.

Päätös ei yksin kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan monenlaisia taitoja. Taitoja pitää harjoitella niin kauan, kunnes opittu taito osataan paremmin kuin entiset toimintamallit. Joskus vanhasta pois oppiminen on vaikeaa. Vihaa ja aggression tunteita on kuitenkin mahdollista purkaa tavoilla, joista on hyötyä.

Aggressio ei vielä ole teko

Aggression taustalla voi olla useita tunnekokemuksia, kuten vihaa, suuttumusta, raivoa, ahdistusta, kateutta, uhoa, kostonhimoa, voitontahtoa, mustasukkaisuutta, pettymystä, toivottomuutta tai häpeää. Nämä voivat antaa meille voimaa, mutta joskus voimakas tunne saattaa myös lamaannuttaa.

Tunteet heräävät erilaisissa tilanteissa ja eri ihmisillä eri tavoin. Kaikki tunteet ovat aitoja: ei ole olemassa sen enempää väärää tai huonoa kuin yksinomaan oikeaakaan tunnetta. Haastavista tunteista huolimatta pitäisi pystyä toimimaan niin, ettei mitään tuhoavaa ja peruuttamatonta tapahtuisi.

Aggressio on eri asia kuin väkivalta. Aggressio on emootio, ei vielä teko. Väkivalta on teko, joka on päätetty tehdä.

Aggression ja muiden hankalien tunteiden kanssa elämistä opetellaan koko elinikä. Perusteet luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Kuitenkin joka iässä voi oppia itsestään, toimintatavoistaan ja asenteistaan uutta ja muokata niitä rakentavaan suuntaan. Epäonnistumiset, pettymykset ja harkitsemattomat teot kuuluvat myös elämään, ja niidenkin kautta voi oppia.

Päätä rajat aggression purkamiseen

Aggressio aiheuttaa kehossa voimakkaita reaktioita:


  • Verenpaine nousee

  • Sydämen syke nopeutuu

  • Kädet alkavat hikoilla

  • Lihakset jäykistyvät

Aggression hetkellä kehoon alkaa virrata hormoneja, jotka saavat olemaan varuillaan, esimerkiksi testosteronia ja adrenaliinia. Aivot varautuvat “taistele tai pakene”-tilaan. Tässä tilassa ihminen unohtaa kaiken epäoleellisen ja keskittyy hetkeen. (Lisää aggression juurista ja tarkoituksesta edellisessä osassa)

Kun aggressio tai muu hankala tunne herää, tulee pakottava tarve tehdä jotakin. Jotkut älyllistävät tunteensa ja selittävät itselle sen syitä, ja se on hyvä tapa purkaa aggressiota.

Koska myös kehossa tapahtuu monenlaista, fyysiset reaktiot saattavat tuntua levottomuutena, ahdistuneisuutena tai sietämättömänä toiminnan tarpeena. Usein fyysinen toiminta, kuten huutaminen, jonkin esineen puristaminen tai ravakka liikkuminen auttaa.

Tarve toimia herää nopeasti, ja jos tällaista tilannetta ja omaa toimintatapaa ei ole pohtinut etukäteen, saattaa päätyä tekemään jotakin, mitä joutuu katumaan myöhemmin. Vaikka ahdistuksensa saisi puretuksi nopeasti esimerkiksi potkaisemalla jotakin esinettä, saattaa kiusallisesti huomata hetken päästä vaikkapa varpaansa murtuneen. Mikäli joutuu vielä pitkälle sairaslomalle, joutuu vääjäämättä katumaan tekoaan.

Siksi on tarpeen miettiä etukäteen, mikä on sallittua ja mitä ei kannata tehdä. Toimintarajansa voi päättää itse.

Aggression purkamiselle on hyvä asettaa ainakin seuraavat rajat:

  • Ketään ei saa satuttaa.
  • Mikään ei saa rikkoutua.
  • 
Mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua.

Tunteet menevät ohi, mutta se vie aikaa

Tärkeintä on tietää, että tunteet menevät itsestään ohitse. Pikkuhiljaa hormoneja ei erity enää aiempaa määrää ja niiden vaikutus alkaa vähentyä. Mitä suurempi tunneryöppy, sitä suurempi määrä hormoneja, jotka poistuvat elimistöstä vakionopeudella. Suuresta tunneryöpystä palautuminen vie aikaa.

Lopulta verenpaine laskee ja sydämen lyönnit harvenevat. Psykoemotionaalinen rauhoittuminen tapahtuu siis fysiologian ehdoilla.

Itsen rauhoittaminen on taito, joka vaatii opettelua. On mahdollista harjoitella erilaisia tekniikoita ja tehdä esimerkiksi hengitysharjoituksia, jotka voivat ehkäistä aggression tunteen eskaloitumisen. Tämä edellyttää sitä, että harjoituksia tehdään ajoissa – ennen voimakasta tunneryöppyä. Uutta ei voi oppia, kun käy ylikierroksilla.

Harjoitteleminenkaan ei vielä takaa, että stressin vaikutuksen alaisena pystyy toimimaan juuri kuten on suunnitellut. Kun opettelee tunnistamaan etukäteen mahdolliset riskitilanteet ja pienimmätkin merkit kiihdyttävästä tilanteesta, stressitason liian nopeaa nousua on mahdollista ehkäistä.

Rauhoittumisen myötä ajatus kirkastuu ja mieli pystyy käsittämään useampia asioita kuin aggression tunteen ollessa valloillaan. Asioiden käsittelyyn tarvitaan aikaa. Vanha neuvo toimii edelleen: joskus on parempi nukkua ensin yön yli.

Tule kuulemaan ajassamme esiintyvästä vihasta, sen eri ilmenemismuodoista, syistä ja seurauksista ja ennen kaikkea siitä, mitä asialle voi asiantuntijoiden toimesta tehdä: VIHASEMINAARI 28.2.2019