Author Archives: Raul Soisalo

Haastavasti oireilevan nuoren psykoterapeuttinen ja psykiatrinen hoito

Haastavasti oireilevan nuoren psykoterapeuttinen ja psykiatrinen hoito, 10 op Taustaa Nuoruusikä on haastavaa aikaa. Aivot kehittyvät osittain räjähdysmäisesti ja osittain hitaasti niin, että riski käytökselle jota voidaan pitää häiriintyneenä on ilmeinen. Kouluissa, psykiatrialla ja lastensuojeluyksiköissä raportoidaan yhä enemmän nuorten viiltelystä, aggressioista ja päihteidenkäytöstä. Nuoruusikäisen persoonan kehitys on altis häiriöille, jos taustalla on väkivaltaa tai hyväksikäyttökokemuksia. […]

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa

Empatia on yksi tärkeimmistä työvälineistä kaikille ihmisten parissa työskenteleville ja myös esimiesasemassa toimiville. Empatialla on myös kääntöpuolensa, sillä emotionaalinen kuormittavuus voi altistaa uupumukselle. Miten pitää empatia voimavarana eikä antaa sen kääntyä taakaksi?

Psyyken hoidossa totuus on tarua ihmeellisempää

Paras hoitovaihtoehto voi jollekin olla jossakin tilanteessa lääke. Silloin lääkettä ei pitäisi haluta korvata millään muulla. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla ajatuksia voi suunnata toisaalle. Sama voi onnistua vain ajattelemalla eli mentaaliharjoittelun avulla, mutta toisia auttaa kovasti jokin konkreettinen apuväline – esimerkiksi chilikarkki.

Masennuslääke alkaa vaikuttaa aivoissa heti – miksi mielialan koheneminen voi silti viedä viikkoja?

Masennuslääkkeet vaikuttavat tunteiden käsittelyyn nopeasti, mutta mielialan koheneminen vie silti usein viikkoja tai jopa kuukausia. Masennuslääkityksen avut eivät siis ole aivan yksiselitteisiä. Mitä me ylipäätään tiedämme masennuslääkkeistä ja miten niistä voitaisiin saada paras mahdollinen hyöty irti? Näitä kysymyksiä pohditaan tässä blogissa.

Työnohjaus lisää tuottavuutta mutta vain asianmukaisesti koulutetun työnohjaajan antamana

Yritykset pyrkivät maksimoimaan oman tuottavuutensa ja kustannustehokkuutensa. Työnohjauksen käsite ei ole kaikille täysin tuttu, mutta työnohjauksen on havaittu parantavan tuottavuutta merkittävästi jo lyhyessä ajassa. Tässä pieni infopaketti työnohjauksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Jännittääkö esiintyminen? Viisi tapaa kääntää pelko positiiviseksi ajatteluksi

Toisin kuin usein luullaan, hyvä esiintyminen ei välttämättä tarkoita teatraalisuutta tai dramaattisuutta. Hyvä esiintyminen on luonnollista kommunikaatiota ihmisten välillä. Lue tästä viisi vinkkiä siihen, miten käännät esiintymiseen liittyvät pelot positiiviseksi ajatteluksi.

Tuore esimies: näin saavutat alaistesi positiivisen kunnioituksen

Kun ylenet esimieheksi, voit jättää hyvästit mukavuudentunteelle, jota saat siitä kun sinusta pidetään. On selvää, että toimintaasi johtajana kommentoidaan aivan kuten kommentoit itsekin omien esimiestesi toimintaa. Se on OK niin kauan kun ansaitset alaistesi positiivista kunnioitusta. Tässä yhdeksän vinkkiä kunnoitusta ansaitsevaan johtajuuteen.

Lapsen, aikuisen vai ympäristön oireet? Vähennä stressiä, helpota oireita

Kun lapsi on hyperaktiivinen, käyttäytyy huonosti tai viis veisaa ohjeista, ei aina ole kyse siitä, ettei hän osaisi käyttäytyä paremmin. Kyse voi olla oireista, jotka stressi aktivoi. Vaikeista tilanteista selvitäkseen lapsi käyttää niitä keinoja, joita hänellä on. Miten arjen stressaavia tilanteita voi vähentää?

“Muista sämpylät, älä pehmennä liikaa” – anna palautetta rakentavasti

Jos työstä ei saa lainkaan palautetta, sen paremmin positiivista kuin korjaavaakaan, voi ihminen alkaa kokea itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Voi myös olla niin, että jos ihminen ei ole itse saanut koskaan palautetta, ei hän osaa sitä antaa itsekään muille. Silloin palautteen antamiseen täytyy opetella kuin käsikirjoituksesta.

Ajatuksia lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmista

Yle uutisoi 28.11. viidestä kipukohdasta lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien hoidossa. Viiden kipukohdan listan jatkoksi haluan nostaa esille ehdotuksia, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Näkemykseni perustuu pitkään kokemukseen terapian, psykiatrisen työn ja lastensuojelutyön kentällä sekä työryhmien ja ammattilaisten työnohjaukseen.

Neuropsykiatrisia vai psykososiaalisia oireita?

Neuropsykiatrista vai psykososiaalista? Yleisimpiä lapsilla esiintyviä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD/ADD), autismin kirjon häiriöt, oppimis- ja erityisvaikeudet (mm. kielellinen erityisvaikeus) ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatrisille häiriöille on tunnusomaista runsas komorbiditeetti eli kahden tai useamman (itsenäisen) sairauden samanaikainen esiintyminen. Tämä asettaa myös erotusdiagnostiikan kannalta erityisiä haasteita lasten ja nuorten tutkimuksessa. Neuropsykiatrisissa häiriöissä ilmenee usein […]

Kiintymystrauma ja objektikonstanssi

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]Törmäsin taannoin lastensuojeluyksikön työnohjauksessa tilanteeseen, jossa lapsi sai useita raivokohtauksia päivän aikana. Työryhmä ei osannut liittää lapsen reaktiota mihinkään laukaisevaan tekijään, trikkeriin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, vaan perin tyypillistä on, että yhteyttä lapsen käytöksen ja pulman välistä ei löydetä, tai se […]

Sohvaterveisiä Joensuusta

[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.13.1″] Kirkko julistaa, maistraatti ja käräjäoikeus toteaa   Jotakin meistä suomalaisista kertoo, että suosituimpia tv-ohjelmia ovat monenlaiset realityohjelmat, kuten Ensitreffit alttarilla, Temptation island ja Sohvaperunat. Ensin mainitussa seurataan miten käy, kun kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta ihmistä aloittaa yhteiselon järjestetyssä avioliitossa. Toisessa, miten käy, kun pariskunta viedään olosuhteisiin, jossa keinotekoisesti kaikin mahdollisin keinoin […]

Johtaminen on taitolaji

Voittoisat tiimit – tai ylipäätään hyvin yhteen pelaavat tiimit – koostuvat tyypillisesti erilaisista ihmisistä, joilla on kullakin omanlaisensa persoonallisuus, omanlaisensa tapa työskennellä ja omat vahvuutensa. Tästä seuraa se, ettei yksi ainoa johtamismalli sovi kaikille tiimin jäsenille ja kaikkiin tilanteisiin.

Kukaan ei ole koskaan köyhtynyt antamisesta

[et_pb_section fb_built=”1″ admin_label=”section” _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row admin_label=”row” _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text admin_label=”Text” _builder_version=”3.22.4″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”] Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta Tunteilla on keskeinen rooli ihmisen toiminnassa. Tunnereaktioihin on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla, sillä asioille antamamme merkitykset synnyttävät tunteita. Pelko voi kääntyä kiitollisuudeksi ja muiden huomioimiseksi, kirjoittaa Raul Soisalo. Kokemus aiheuttaa reaktiona emotionaalista liikehdintää. […]

Olemmeko toivottoman masentuneita?

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text _builder_version=”3.0.99″] Masennus on mielentila. Tila, josta lähes jokainen länsimainen ihminen kärsii joskus elämänsä aikana, ehkä ohimenevänä haluttomuutena ja toivottomuutena, ehkä pidempikestoisena vetämättömänä olona. Vaikka masennus on yleistynyt huomattavasti ja valtaosa masennuspotilaista kroonistuu, emme oikein ole saaneet kiinni siitä, mitä masennus oikeastaan on. Laajan meta-analyysin mukaan kolmella […]

Post-traumaattinen stressi, keho ja luovuus

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”] Duodecim-lehden artikkelissa Anssi Leikola, Jukka Mäkelä ja Marko Punkanen kirjoittava polivagaalisesta mallista. Samasta asiasta kirjoittaa myös traumoja useamman vuosikymmenen tutkinut Van de Kolk kirjassaan Jäljet kehossa. Erityisesti Van der Kolk esittää, että meidän pitäisi huomioida muiden oireiden taustalla post-traumaattisen stressin ja traumojen merkitys. Jo […]

Tulevaisuuden lastensuojelu

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_image src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/10/portaat.jpg” _builder_version=”3.0.87″ sticky=”off” border_style=”solid”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”] Miltä näyttää lastensuojelun tulevaisuus tällä hetkellä? Ainakin työ kentällä on monipuolisempaa ja vaatii yhä enemmän taitoja, hienovaraisuutta ja ymmärrystä lasten ja nuorten erilaisista pulmista sekä niiden lähtökohdista. Monet joutuvat myös vaihtamaan työnsisältöä tiiviissä tahdissa. Ensin saatetaan tehdä perhetyötä, seuraavalla viikolla […]

Aistillistamisesta?

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_image src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_37095668.jpg” _builder_version=”3.0.87″ animation_style=”slide” animation_direction=”left” animation_duration=”500ms” animation_intensity_slide=”10%” sticky=”off” border_style=”solid”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”]Terapia keskittyy paljon kieleen ja verbaaliseen ilmaisuun. Kiintymysterapeutit ja suhdekeskeiset terapeutit taas ajattelevat usein, että puhuminen on vain keino pysytellä suhteessa: Sanoilla ei olisikaan niin suurta merkitystä kuin sillä mitä tapahtuu rivien välissä ja non-verbaalisella tasolla. Samalla […]

Miten opit kesäkauppalistasi ulkoa laakista?

[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_image _builder_version=”3.0.71″ src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_33889447.jpg” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” sticky=”off” align=”left” always_center_on_mobile=”on” border_style=”solid” force_fullwidth=”off” /][et_pb_text _builder_version=”3.0.71″ background_layout=”light” text_orientation=”left” border_style=”solid”] Luettuasi tämän artikkelin kykenet painamaan mieleesi kerrasta vähintään 10 tavaran ostoslistan tai 10 mitä tahansa muuta visualisoitavissa olevaa asiaa! Asian ydin on visualisointi Visualisoinnissa asia kuvitellaan eli tehdään näkyväksi pukemalla se mielessään johonkin olomuotoon tai toimintoon. Tällöin […]

Kun elämä pysähtyy…

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”] ”Miten puhua aiheesta?” Yle arena Miten puhua lapsen tai nuoren kanssa lähellä sattuneesta terroriteosta? Vai pitääkö siitä puhua, jos lasta ei kiinnosta? -Ei kuitenkaan väkisin, sanoo psykoterapeutti Jussi Sutinen, joka on myös lastensuojelun johtava kouluttaja Suomen psykologisessa instituutissa. Kuinka Turun puukotusten kaltaiset yllättävät, lähelle […]

Kesäblogi

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text _builder_version=”3.3.1″]Toukokuun loppu ja kesäkuun alku on juhlien ja siirtymien aikaa. Monet esikoululaiset ottavat ison askeleen koulutielle ja toiset siirtyvät päiväkodista esikouluun. Peruskoulu päättyy ja ylioppilaat painavat valkolakin päähän. Lapset ja nuoret siirtyvät joka vuosi askeleen eteenpäin kohti työelämää, jossa heistä tulee viimein yhteiskunnan tuottavia jäseniä. Kehityksellisesti […]