sekä omaisten ja kaikkien Jopea kaipaamaan jääneiden suruun osaa ottaen, Suomen Psykologinen Instituutti Siirry tästä katsomaan tri Kaikkosen artikkeleita sekä keikka kokonaisuudessaan
Author Archives: Raul Soisalo
Münchhausenin syndrooma Voidaan jakaa kolmeen ryhmään: apua etsivät, aktiiviset toimijat ja lääkäriaddiktit. Joko itse aiheutetut tai vahvasti liioitellut ja vääristellyt sairaudet ja oireet ovat yhdistävä tekijä. Erinomainen kyky näyttäytyä hoitohenkilö-kunnan silmissä ainakin jonkun aikaa yhteistyökykyisenä ja -haluisena, huolehtivana, rakastavana, omistautuvana ja luotettavana…kunnes kupla lopulta yleensä puhkeaa…lataa MSBP artikkeli tästäJos Sinua kiinnostaa enemmänkin sovellettu psykologia, niin siinä […]
Toivotamme kaikille rohkeutta ja jaksamista käsillä olevissa poikkeusoloissa! Riippuvuus asiantuntijaseminaari 19.-20.3.2020 toteutuu vain etänä – siirrymme 100% etäopetukseen Monikaan meistä ei ole vastaavanlaisessa tilanteessa ennen ollut. Varmuudella voin kertoa, etten ole kokenut koko elinkaareni aikana mitään, jota voisi etäisestikään verrata käsillä olevaan tilanteeseen. Vaikka olemme varautuneet kriisitilanteisiin, niin juuri käsillä olevaan kriisiin ei meiltäkään […]
10
Mar
Mar
Tässä blogisarjassa esittelen kevään mittaan joitakin havaitsemiani yhteisiä nimittäjiä, jotka löytyvät työssään viihtyviltä ammattilaisilta eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilta. osa 1 – Himmeliharmonia Olipa kyse sitten lastensuojelun, psykiatrisen hoidon, muistisairaanhoidon, kotihoidon tai esimerkiksi vammaistyön ammattilaisesta – mutta se että hän viihtyy saman työnantajan palveluksessa vuosikymmenestä toiseen edellyttää ensinnäkin riittävää organisaatiotason vakautta. On turha edes haaveilla […]
Ketkä ovat ne lastensuojelun, psykiatrisen hoidon, muistisairaanhoidon, kotihoidon tai esim vammaistyön ammattilaiset, jotka viihtyvät työnantajansa palveluksessa vuosikymmenestä toiseen? Ao ylen artikkelista huolimatta tiedän tällaisiakin ammattilaisia olevan oikeasti olemassa. Ja luulen tietäväni jotakin siitä, mikä näitä työssäjaksajia yhdistää. (Lainaus alkaa:) Lastensuojelun suuri haaste on saada työntekijät jaksamaan ja pysymään alalla – työelämäprofessori: “Vaihtuvuus vaarantaa koko systeemin” […]
Jussi Sudenlehti & Raul Soisalo Helsingin sanomat julkaisi ansiokkaan jutun 8.9.2019 nuorten hatkaamisesta eli omalla luvalla poistumisesta lastensuojeluyksiköistä. Jutun myötä esiin tuli nostetuksi haaste, joka meillä on yhteiskunnallisesti. Jutussa esitellyn Isoniemen tutkimuksen mukaan reilu pari tuhatta lasta oli vuosien 2013 ja 2014 aikana karkuteillä ja heistä noin 700 yli kolmekymmentä päivää. Eli järjestelmässämme on joukko […]
Salasana tarvittaessa: sudensaik
Haastavasti oireilevan nuoren psykoterapeuttinen ja psykiatrinen hoito, 10 op Taustaa Nuoruusikä on haastavaa aikaa. Aivot kehittyvät osittain räjähdysmäisesti ja osittain hitaasti niin, että riski käytökselle jota voidaan pitää häiriintyneenä on ilmeinen. Kouluissa, psykiatrialla ja lastensuojeluyksiköissä raportoidaan yhä enemmän nuorten viiltelystä, aggressioista ja päihteidenkäytöstä. Nuoruusikäisen persoonan kehitys on altis häiriöille, jos taustalla on väkivaltaa tai hyväksikäyttökokemuksia. […]
18
Apr
Apr
Empatia on yksi tärkeimmistä työvälineistä kaikille ihmisten parissa työskenteleville ja myös esimiesasemassa toimiville. Empatialla on myös kääntöpuolensa, sillä emotionaalinen kuormittavuus voi altistaa uupumukselle. Miten pitää empatia voimavarana eikä antaa sen kääntyä taakaksi?
10
Apr
Apr
Aluehallintovirasto AVI on ilmoittanut osalle lastensuojeluyksiköistä uudesta käytänteestä, jonka mukaan yksiköissä ei ole enää jatkossa sallittua ottaa puhelimia pois lasten käytöstä yön ajaksi. Uutinen saa kenttäkokemusta omaavat tuntemaan olonsa avuttomaksi.
04
Apr
Apr
Lapsen aggression kohtaaminen on kasvattajille yksi hankalimmista asioista. Miten aikuinen voi ohjata lasta toimimaan aggression kanssa? Kuinka reagoida, kun aggressio kääntyy aggressiiviseksi teoksi?
Blogit
Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee – mikä tahansa muu vaihtoehto käy kunnille kalliimmaksi
27
Mar
Mar
Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee. Uusikaan ikäraja ei silti takaa, että kaikki tulisivat varmuudella hoidetuiksi.
25
Mar
Mar
Paras hoitovaihtoehto voi jollekin olla jossakin tilanteessa lääke. Silloin lääkettä ei pitäisi haluta korvata millään muulla. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla ajatuksia voi suunnata toisaalle. Sama voi onnistua vain ajattelemalla eli mentaaliharjoittelun avulla, mutta toisia auttaa kovasti jokin konkreettinen apuväline – esimerkiksi chilikarkki.
15
Mar
Mar
Millaisia ovat tyypilliset sudenkuopat esimiehen ja alaisten välisessä suhteessa? Kun jätät aikaa läsnä olemiselle, kuuntelet ja olet kiinnostunut työntekijöiden voinnista, niin pääset jo pitkälle.
Blogit
Masennuslääke alkaa vaikuttaa aivoissa heti – miksi mielialan koheneminen voi silti viedä viikkoja?
08
Mar
Mar
Masennuslääkkeet vaikuttavat tunteiden käsittelyyn nopeasti, mutta mielialan koheneminen vie silti usein viikkoja tai jopa kuukausia. Masennuslääkityksen avut eivät siis ole aivan yksiselitteisiä. Mitä me ylipäätään tiedämme masennuslääkkeistä ja miten niistä voitaisiin saada paras mahdollinen hyöty irti? Näitä kysymyksiä pohditaan tässä blogissa.
Yritykset pyrkivät maksimoimaan oman tuottavuutensa ja kustannustehokkuutensa. Työnohjauksen käsite ei ole kaikille täysin tuttu, mutta työnohjauksen on havaittu parantavan tuottavuutta merkittävästi jo lyhyessä ajassa. Tässä pieni infopaketti työnohjauksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
15
Feb
Feb
Toisin kuin usein luullaan, hyvä esiintyminen ei välttämättä tarkoita teatraalisuutta tai dramaattisuutta. Hyvä esiintyminen on luonnollista kommunikaatiota ihmisten välillä. Lue tästä viisi vinkkiä siihen, miten käännät esiintymiseen liittyvät pelot positiiviseksi ajatteluksi.
11
Feb
Feb
Kun ylenet esimieheksi, voit jättää hyvästit mukavuudentunteelle, jota saat siitä kun sinusta pidetään. On selvää, että toimintaasi johtajana kommentoidaan aivan kuten kommentoit itsekin omien esimiestesi toimintaa. Se on OK niin kauan kun ansaitset alaistesi positiivista kunnioitusta. Tässä yhdeksän vinkkiä kunnoitusta ansaitsevaan johtajuuteen.
Esimieheksi ylentyminen tuntuu suurelta mullistukselta, mutta kuinka iso tämä muutos todellisuudessa on, ja miten siihen tulisi suhtautua?
22
Jan
Jan
Ihminen muistaa helpommin kuvallisia kuin sanallisia viestejä. Siksi asiat painuvat paremmin muistiin, kun niistä luo päässään mielikuvia. Tätä kutsutaan visualisoinniksi.
Kun lapsi on hyperaktiivinen, käyttäytyy huonosti tai viis veisaa ohjeista, ei aina ole kyse siitä, ettei hän osaisi käyttäytyä paremmin. Kyse voi olla oireista, jotka stressi aktivoi. Vaikeista tilanteista selvitäkseen lapsi käyttää niitä keinoja, joita hänellä on. Miten arjen stressaavia tilanteita voi vähentää?
04
Jan
Jan
Jos työstä ei saa lainkaan palautetta, sen paremmin positiivista kuin korjaavaakaan, voi ihminen alkaa kokea itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Voi myös olla niin, että jos ihminen ei ole itse saanut koskaan palautetta, ei hän osaa sitä antaa itsekään muille. Silloin palautteen antamiseen täytyy opetella kuin käsikirjoituksesta.
27
Dec
Dec
Kun kaikki on hyvin, osaamme hallita tunteitamme ja ymmärrämme tunteiden vaikutukset tekoihimme. Mutta kun tapahtuu jotakin äkillistä ja yllättävää tai kun väsymys, stressi tai hankalat asiat kaatuvat päälle, saatamme joutua sellaiseen tunnekuohuun, ettemme osaa tehdä järkeviä päätöksiä.
18
Dec
Dec
Vihalla ja aggressiolla on ollut tärkeä merkitys ihmislajin säilymisen näkökulmasta. Kun vaara uhkaa, on ihmisellä ollut kolme vaihtoehtoa: taistella, paeta tai jähmettyä.
05
Dec
Dec
Yle uutisoi 28.11. viidestä kipukohdasta lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien hoidossa. Viiden kipukohdan listan jatkoksi haluan nostaa esille ehdotuksia, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Näkemykseni perustuu pitkään kokemukseen terapian, psykiatrisen työn ja lastensuojelutyön kentällä sekä työryhmien ja ammattilaisten työnohjaukseen.
30
Nov
Nov
Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta, ja vuosittain käydään 2000 huoltajuuskiistaa. Usein julkisuudessa on esillä vastakkainasettelu siitä, pitäisikö erota vai jatkaa yhdessä. Oikeastaan tärkeämpää olisi kysyä, miten erotaan.
29
Nov
Nov
Yleisimpiä lapsilla esiintyviä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD/ADD), autismin kirjon häiriöt, oppimis- ja erityisvaikeudet (mm. kielellinen erityisvaikeus) ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatrisille häiriöille on tunnusomaista runsas komorbiditeetti eli kahden tai useamman (itsenäisen) sairauden samanaikainen esiintyminen. Tämä asettaa myös erotusdiagnostiikan kannalta erityisiä haasteita lasten ja nuorten tutkimuksessa. Neuropsykiatrisissa häiriöissä ilmenee usein vaikeuksia muun muassa […]
20
Nov
Nov
Tässä kuusi esimerkkiä tavanomaisista vuorovaikutusta heikentävistä ansoista, joita välttämällä parannat vuorovaikutuksen laatua.
16
Nov
Nov
Satunnainen sähköpostin tarkistus saattaa venähtää useamman tunnin nettisurffailuksi, kun uutta kiinnostavaa ja klikattavaa sisältöä tulee jatkuvasti eteen. Voiko internetin liikakäyttö selittää joidenkin potilaiden psyykkiset oireet paremmin kuin lapsuuden traumat?
02
Nov
Nov
Vaikka muistisairauksiin ei olekaan toistaiseksi parannuskeinoa, meillä on jo nyt olemassa erilaisia hyväksitodettuja hoitosuosituksia, joiden avulla muistipotilaan elämänlaatu voi pysyä hyvänä.
25
Oct
Oct
Suurin osa vuorovaikutuksestamme on nonverbaalista eli kehon asennon, eleiden ja ilmeiden välittämää. Tämä pätee myös sosiaaliseen kanssakäymiseen työpaikalla. Ilmeitä ja eleitä tulkitsemalla voi päästä selvyyteen siitäkin, mitä ei suoranaisesti sanota ääneen.
19
Oct
Oct
Suomessa kohdataan ja hoidetaan joka päivä sodassa traumatisoituneita lapsia, joilla on takanaan lyhyt elämä mutta pitkä tarina täynnä menetyksiä ja huolta.
12
Oct
Oct
Kun ympäristö ja työn resurssit ovat kunnossa, yksi tärkeimmistä asioista, joita hoitaja tai muu alan ammattilainen voi itse tehdä varautuakseen uhkaaviin tilanteisiin, on opetella säätelemään omaa käytöstään tilanteen mukaan.
05
Oct
Oct
Auttamisen ammattilainen kuuntelee joka päivä toisen ihmisen murheita – työkseen. Siinä työssä on välttämätöntä osata asettua empaattisesti toisen asemaan. Joskus empatia voi kuitenkin mennä yli, ja silloin puhutaan myötätuntostressistä.
27
Sep
Sep
Ihmissuhteiden avulla on mahdollista korjata mielen vaurioita ja elämän haitallisia suuntia. Se pätee kaiken ikäisiin ihmisiin. Siitä huolimatta lastensuojelussa suhteiden merkityksestä puhutaan aivan liian vähän.
[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]Törmäsin taannoin lastensuojeluyksikön työnohjauksessa tilanteeseen, jossa lapsi sai useita raivokohtauksia päivän aikana. Työryhmä ei osannut liittää lapsen reaktiota mihinkään laukaisevaan tekijään, trikkeriin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, vaan perin tyypillistä on, että yhteyttä lapsen käytöksen ja pulman välistä ei löydetä, tai se […]
24
Sep
Sep
Päteväkään hoitohenkilökunta ei välttämättä ole selvillä eri muistisairauksien erityispiirteistä. Lisäkouluttautuminen olisi tärkeää, jotta hoitaja kykenee tunnistamaan, mitkä potilaan oireista johtuvat juuri muistisairaudesta.
19
Sep
Sep
Pysähtymiselle on aikaa harvoin tai ei ollenkaan, vaikka juuri se olisi avain parempaan työhyvinvointiin. Hektisyys, kiire, paine ja stressi valitettavasti värittävät hyvin monen työarkea alasta riippumatta.
17
Sep
Sep
Kirkko julistaa, maistraatti ja käräjäoikeus toteaa Jotakin meistä suomalaisista kertoo, että suosituimpia tv-ohjelmia ovat monenlaiset realityohjelmat, kuten Ensitreffit alttarilla, Temptation island ja Sohvaperunat. Ensin mainitussa seurataan miten käy, kun kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta ihmistä aloittaa yhteiselon järjestetyssä avioliitossa. Toisessa, miten käy, kun pariskunta viedään olosuhteisiin, jossa keinotekoisesti kaikin mahdollisin keinoin yritetään aikaansaada parisuhteeseen uskottomuuskriisi. Olen […]
10
Sep
Sep
Voittoisat tiimit – tai ylipäätään hyvin yhteen pelaavat tiimit – koostuvat tyypillisesti erilaisista ihmisistä, joilla on kullakin omanlaisensa persoonallisuus, omanlaisensa tapa työskennellä ja omat vahvuutensa. Tästä seuraa se, ettei yksi ainoa johtamismalli sovi kaikille tiimin jäsenille ja kaikkiin tilanteisiin.
Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta Tunteilla on keskeinen rooli ihmisen toiminnassa. Tunnereaktioihin on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla, sillä asioille antamamme merkitykset synnyttävät tunteita. Pelko voi kääntyä kiitollisuudeksi ja muiden huomioimiseksi, kirjoittaa Raul Soisalo. Kokemus aiheuttaa reaktiona emotionaalista liikehdintää. Hyvää kokemusta seuraa luultavasti jotakin mielihyvän suuntaista ja ikävää kokemusta jotakin mielipahan tapaista. Se tulkitaanko kokemus […]
01
Feb
Feb
Masennus on mielentila. Tila, josta lähes jokainen länsimainen ihminen kärsii joskus elämänsä aikana, ehkä ohimenevänä haluttomuutena ja toivottomuutena, ehkä pidempikestoisena vetämättömänä olona. Vaikka masennus on yleistynyt huomattavasti ja valtaosa masennuspotilaista kroonistuu, emme oikein ole saaneet kiinni siitä, mitä masennus oikeastaan on. Laajan meta-analyysin mukaan kolmella neljäsosalla masennus kroonistuu. Luku on valtava. Jos Suomessa masennuslääkkeitä syö […]
05
Dec
Dec
Duodecim-lehden artikkelissa Anssi Leikola, Jukka Mäkelä ja Marko Punkanen kirjoittava polivagaalisesta mallista. Samasta asiasta kirjoittaa myös traumoja useamman vuosikymmenen tutkinut Van de Kolk kirjassaan Jäljet kehossa. Erityisesti Van der Kolk esittää, että meidän pitäisi huomioida muiden oireiden taustalla post-traumaattisen stressin ja traumojen merkitys. Jo pelkästään Suomessa traumatisoituu 100 000 ihmistä vuosittain. Noin 20-30% prosentille kehittyy […]
07
Oct
Oct
Miltä näyttää lastensuojelun tulevaisuus tällä hetkellä? Ainakin työ kentällä on monipuolisempaa ja vaatii yhä enemmän taitoja, hienovaraisuutta ja ymmärrystä lasten ja nuorten erilaisista pulmista sekä niiden lähtökohdista. Monet joutuvat myös vaihtamaan työnsisältöä tiiviissä tahdissa. Ensin saatetaan tehdä perhetyötä, seuraavalla viikolla olla yksikössä ja kuun lopulla vielä sijaisperheessä. Eräässä koulutuspäivässä juttelin perhetyöntekijöiden kanssa käyttöteoriasta. Varsin monella […]
[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_image src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_37095668.jpg” _builder_version=”3.0.87″ animation_style=”slide” animation_direction=”left” animation_duration=”500ms” animation_intensity_slide=”10%” sticky=”off” border_style=”solid”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”]Terapia keskittyy paljon kieleen ja verbaaliseen ilmaisuun. Kiintymysterapeutit ja suhdekeskeiset terapeutit taas ajattelevat usein, että puhuminen on vain keino pysytellä suhteessa: Sanoilla ei olisikaan niin suurta merkitystä kuin sillä mitä tapahtuu rivien välissä ja non-verbaalisella tasolla. Samalla […]
[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_image _builder_version=”3.0.71″ src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_33889447.jpg” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” sticky=”off” align=”left” always_center_on_mobile=”on” border_style=”solid” force_fullwidth=”off” /][et_pb_text _builder_version=”3.0.71″ background_layout=”light” text_orientation=”left” border_style=”solid”] Luettuasi tämän artikkelin kykenet painamaan mieleesi kerrasta vähintään 10 tavaran ostoslistan tai 10 mitä tahansa muuta visualisoitavissa olevaa asiaa! Asian ydin on visualisointi Visualisoinnissa asia kuvitellaan eli tehdään näkyväksi pukemalla se mielessään johonkin olomuotoon tai toimintoon. Tällöin […]
29
Aug
Aug
”Miten puhua aiheesta?” Yle arena Miten puhua lapsen tai nuoren kanssa lähellä sattuneesta terroriteosta? Vai pitääkö siitä puhua, jos lasta ei kiinnosta? -Ei kuitenkaan väkisin, sanoo psykoterapeutti Jussi Sutinen, joka on myös lastensuojelun johtava kouluttaja Suomen psykologisessa instituutissa. Kuinka Turun puukotusten kaltaiset yllättävät, lähelle tulevat väkivallanteot meihin vaikuttavat? Ja miten sitä kaveria voisi auttaa, jos […]
Toukokuun loppu ja kesäkuun alku on juhlien ja siirtymien aikaa. Monet esikoululaiset ottavat ison askeleen koulutielle ja toiset siirtyvät päiväkodista esikouluun. Peruskoulu päättyy ja ylioppilaat painavat valkolakin päähän. Lapset ja nuoret siirtyvät joka vuosi askeleen eteenpäin kohti työelämää, jossa heistä tulee viimein yhteiskunnan tuottavia jäseniä. Kehityksellisesti erityisen herkkiä ovat ikävuodet viidestä seitsemään. Ennen kuin siirrytään […]
Ruokaan koukussa Syömmekö elääksemme vai elämmekö syödäksemme? Kuulin, että tänään vietetään maailman ruokapäivää. Ruoka ei jakaudu maailmassa oikeudenmukaisesti, kuten ei moni muukaan asia. Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Lähes tuplasti enemmän on ihmisiä, joille ruoka aiheuttaa muita hankaluuksia. Meille yltäkylläisyydessä eläville, ruoka voi olla ongelma siksi että sitä on liikaa. Kolmannes maailman ruoista heitetään […]
Etätyö lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä Itselläni ja kollegoillani on nykyään osittainen etätyö. Ennen sitä työskentelimme fyysisesti samoissa tiloissa. Asumme nykyään Pohjois-Karjalassa, jossa sai viime yönä ihailla uskomattomia revontulia. Viihdymme perheemme kanssa niin hyvin, ettemme ihan helpolla raaskisi täältä minnekään muuttaa. Me olemme (ainakin olevinamme) ammatillisen vuorovaikutuksen jonkun sortin asiantuntijoita. Työmme edellyttää mahdollisuutta työskennellä ilman häiriötekijöitä […]
Uusi innovaatio tarjolla – innovaation edistämiseksi On totta, ettei suomalainen innovaatio ole parhaassa iskuvoimassaan. Luultavasti osasyy on siinä, että emme osaa muodostaa saati johtaa innovatiivisia työryhmiä. Arvostamme liikaa innovatiivisia yksilöitä, vaikka todelliset menestystarinat edellyttäisivät kuitenkin kollektiivista jaettua luovuutta. Suomalaiset johtajat eivät kaikki hallitse luovan ryhmädynamiikan perusteita. Käyttökelpoisia, psykologiaa soveltavia ryhmäteorioita on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut […]
JÄRKEILY EI OLE NIIN JÄRKEVÄÄ Oletko järki- vai tunneihminen? Toimimmeko rationaalisesti? Pystymmekö tekemään puhtaasti järkiperusteella ratkaisuja? Paraskaan järki ei taida toimia ilman jonkinlaisia tunteita. Järki tarvitsee tunteet ikään kuin kompassiksi, jotta järkeä pystyy käyttämään. Tunne taitaa lopulta voittaa järjen silloinkin, kun luulemme kykenevämme päättämään pelkillä järkiperusteilla. Päätämme järjellä niin tai näin, koska se lopulta […]
Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta Kokemus aiheuttaa reaktiona emotionaalista liikehdintää. Hyvää kokemusta seuraa luultavasti jotakin mielihyvän suuntaista ja ikävää kokemusta jotakin mielipahan tapaista. Se tulkitaanko kokemus hyväksi, neutraaliksi vai huonoksi riippuu tietenkin kokijasta itsestään, mutta myös hänen sen hetkisestä vallitsevasta tunnekirjosta, aiemmista kokemuksista sekä uskomuksista, ennakkokäsityksistä ja odotuksista. Kokemuksen tulkinta on […]
Innovaatio edellyttää uutta johtamista On totta, ettei suomalainen innovaatio ole parhaassa iskuvoimassaan. Luultavasti osasyy on siinä, että emme osaa muodostaa saati johtaa innovatiivisia työryhmiä. Arvostamme liikaa innovatiivisia yksilöitä, vaikka todelliset menestystarinat edellyttäisivät kuitenkin kollektiivista luovuutta. Suomalaiset johtajat eivät hallitse luovan ryhmädynamiikan perusteita. Käyttökelpoisia psykologiaa soveltavia teorioita on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut olemassa. Luova ryhmä ei […]
Poistetaan työaika kokonaan Työnantajat ostavat työntekijöiltä aikaa rahapalkkaa vastaan. Ajalle on määritelty hinnoitteluperusteet, jotka riippuvat useista muuttujista. Ihme kyllä ajan hinnoittelu riippuu harvemmin siitä, paljonko kyseisenä aikana tuottaa työnantajalleen lisäarvoa. Nyt huudetaan tuottavuuden perään. Rahapalkan kokonaissuuruudella tiedetään olevan positiivinen korrelaatio työhön sitoutumisen kanssa, mikä on kuitenkin vain yksi muuttuja muiden joukossa – eikä edes tärkein, […]