fbpx

Author Archives: Raul Soisalo

Kun kunto loppuu kesken…

Loppuuko kunto kesken Jokaisella meistä on jonkun sortin kunto. Kellä parempi, kellä heikompi. Miten terveeksi ja hyvinvoivaksi koemme itsemme riippuu monesta tekijästä, eikä välttämättä objektiivisesti arvioitu henkilön terveydentila ole asiassa ratkaisevin muuttuja.  Terveyskunnolla tarkoitetaan fyysisen kunnon osa-alueita, jotka ovat yhteydessä terveyteen ja toimintakykyyn ja joihin liikunta ja liikkuminen vaikuttavat positiivisesti. Näitä ovat UKK-instituutin mukaan hengitys- […]

Lapseni yksinäisyys

Lapseni yksinäisyys Kun nyt 14 vuotias poikani oli 6 vuotta vanha, niin kesälomapäivänä ovikello saattoi soida valehtelematta yli 20 kertaa. Hänellä riitti jo silloin kavereita – enemmän kuin tarpeeksi. Asumme asuinalueella, jossa asuu suunnilleen samassa elämäntilanteessa olevia perheitä, eli siihen aikaan oli runsaasti sen ikäisiä lapsia. Muistan, kun hän eskarilaisena jopa joutui vaikeuksiin siitä, ettei […]

Vuorovaikutustaidot – Vinkkejä vuorovaikutukseen

Mitä ovat työelämän hyvät vuorovaikutustaidot ? Miten kehittää niitä ? Tässä tekstissä esitellään näyttöön perustuvia menetelmiä haastavien vuorovaikutustilanteiden hallintaan sekä oman vuorovaikutuskompetenssin lisäämiseksi. Minkälaiset kemiat kohtaavat ja minkälaiset eivät niin hyvin? Pohdi hetki omasta todellisuudesta viimeisimpiä kokemuksia kemioiden kohtaamiseen liittyen. Ovatko ne menestystarinoita vai liittyykö niihin jokin toivomisen vara? Miksi kemiat kohtasivat, entä miksi eivät? […]

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät harpaten viime vuonna – näillä 5 tavalla se näkyy

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät harpaten viime vuonna – näillä 5 tavalla se näkyy #uutisvahti https://yle.fi/uutiset/3-11888188

Opiskelijat | Amk-opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys on heikentynyt pandemian aikana, selviää kyselystä: ”Niitä, joilla menee tosi huonosti, on liikaa”

Opiskelijat | Amk-opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys on heikentynyt pandemian aikana, selviää kyselystä: ”Niitä, joilla menee tosi huonosti, on liikaa” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007962583.html

Helsingin yliopisto | Käänne pahempaan tapahtui loppuvuodesta: Opiskelijoiden voimavarat ovat loppu ja nyt edessä on ”kriittinen syksy”

Helsingin yliopisto | Käänne pahempaan tapahtui loppuvuodesta: Opiskelijoiden voimavarat ovat loppu ja nyt edessä on ”kriittinen syksy” https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007964072.html

Uutisvahti Beta: Moni nuori jää vaille apua, koska ei halua avautua aikuisille – äitinsä menettänyt Elviira Lindeman: ”Olisipa joku tullut kysymään, onko kaikki okei”

Moni nuori jää vaille apua, koska ei halua avautua aikuisille – äitinsä menettänyt Elviira Lindeman: ”Olisipa joku tullut kysymään, onko kaikki okei” #uutisvahti https://yle.fi/uutiset/3-11896808

DIGITAALINEN VÄKIVALTA

Digitaaliseen väkivaltaan ja verkkovihaan liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä esimerkiksi Turv@verkko-palveluihin josta löydät lisätietoja klikkaamalla linkkiä. “Ensin se halus vaan tarkistaa mun puhelimen. Sit se halus nähdä mun Facebookin. Tarkisti oliko mulla miespuolisia kavereita. Ja ketkä ne miespuoliset kaverit oli. Pahimmillaan se oli sitä, että tää mies lähti baariin ja minä nukuin sitten Skype-kameran valvovan silmän […]

Kemiat kohtaa

Blue and Orange Reading Book Photo Classroom Newsletter, tekijä Raul Soisalo Näin edistät kemioiden kohtaamista Vaikka kemiat eivät kohtaisikaan sataprosenttisesti, voimme silti tietoisesti tehdä asioita, jotka edistävät kemioiden kohtaamiseta -kuunteleminen (aika, huomio) -arvostaminen (kunnioitus) -ammatillisuus -rauhallisuus -empatia ja tykkääminen tai sen yritys -luottamus (ensin itseen) -keskity siihen osaan toisessa, mistä pidät tai mikä ärsyttää vähiten […]

Äitienpäivä ja ruokaboksin paradoksi

Monien perheiden äitienpäiväperinteisiin kuuluvat esimerkiksi aamiainen äidille vuoteeseen tai itse tehty kortti. Korttien yhteydessä äitiä muistetaan usein jollakin äitienpäivärunolla tai -värssyllä. Nykyään myös äitienpäivälounaat ja -brunssit ovat suosittuja. Miten sitten korona vaikuttaneekaan asiaan tänä vuonna, jäänee vielä nähtäväksi, mutta oletettavasti jollain tapaa. Ruokaboksi Meidän perheeseen on nyt muutaman viikon tullut sellainenkin tuotteistuksen ihme, kuin ruokaboksi. […]

Esimiesten haastavat vuorovaikutustilanteet

mad formal executive man yelling at camera

Tässä blogisarjassa ilmestyy kirjoituksia, jossa esitellään näyttöön perustuvia menetelmiä haastavien vuorovaikutustilanteiden hallintaan sekä oman vuorovaikutuskompetenssin lisäämiseksi. Tilaa tästä veloituksetta itsellesi blogisarja, jonka läpikäytyäsi olet kehittynyt vuorovaikutustaidoissa. Kykenet tekemään niitä pieniä, mutta sitäkin oleellisempia säätöliikkeitä, joilla lisäät luottamusta ja parannat johtajan ja johdettavan keskinäistä luottamusta. Myers-Briggs-tyypitys luettelee neljä eri akselia/luonnefunktiota – Minkälaiset kemiat kohtaavat ja minkälaiset […]

Väkivalta blogi osa 2 HENKINEN VÄKIVALTA

Henkinen väkivalta Kokemuksia väkivallasta… ”Joudun joka kerta pyytämään ja perustelemaan sitä, että lähden jonnekin, olipa se sitten kauppaan, vanhempien tai kavereiden luokse. Hän saa minulle aina huonon omatunnon, jos en vietä aikaani hänen kanssaan.” “Aggressiiviset puheet ovat päivittäisiä. Olen oppinut olemaan varpaillani ja hillitsemään omaa käytöstäni sekä lasten käyttäytymistä, että uhkailut eivät muuttuisi todeksi. Pelkään […]

Ylidiagnosoitu ADHD

Ylidiagnosoitu ADHD ja muut tekijät lasten ja nuortenhäiriökäyttäytymisen taustalla Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat viime vuosina lisääntyneet räjähdysmäisesti eri puolilla maailmaa. Monet asiantuntijat samoin kuin suuri yleisökin ovat alkaneet epäillä, että diagnooseja jaetaan liikaa ja osittain kyseenalaisin perustein. Miten ADHD ilmenee ? ADHD-henkilöillä aivojen aktivaatiotaso on matala niillä aivoalueilla, jotka säätelevät tarkkaavaisuutta,motivaatiota ja tunteita. Tästä […]

Valmisteltu pakkolasku vaatii harjoittelua

Lentämisen peruskoulutusohjelmissa harjoitellaan verrattain varhaisessa vaiheessa valmisteltua pakkolaskua. Sitä edeltävät monenlaiset poikkeavien lentotilojen tunnistamisen ja oikaisemisen harjoituksen. Ennen valmisteltujen pakkolaskujen opiskelua, tulee lentäjäkandidaatin kyetä tekemään onnistuneita maaliin laskeutumisia ilman moottoritehoa. Toisin sanoen, on kyettävä laskeutumiseen hallitusti tilanteessa, jossa moottoritehot eivät ole käytettävissä. Muussa tapauksessa on valmistellun pakkolaskun onnistuminen hallitsemattomassa tilanteessa varsin epätodennäköistä ja ylipäätään mahdollista […]

Nuorten väkivallanteot otsikoissa

Kirkkonummi Viime aikoina yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat nousseet nuorten tekemät väkivaltarikokset. Vuoden 2020 aikana huomiota ovat saaneet Tampereen Haapalinnassa kesällä ja Helsingin Koskelassa joulukuun alussa tapahtuneet alaikäisten tekemät surmat sekä Tampereen Kaupissa syyskuussa tapahtunut murhan yritys. Myös Kirkkonummella tapahtui syksyllä kaksi tapon yritystä, joista tuomittiin sama nuori. Kaikkien näiden rikosten tekijät ovat olleet tekohetkellä 16- ja […]

Hatkaaminen – mistä on kyse?

Hatkaamisen käsitteestä Hatkaamisen käsitteellä tarkoitetaan sitä, että huostaanotettu nuori lähtee omin luvin pois sijoitusyksiköstään tai ei palaa sinne sovittuna aikana. Aihe nousi julkiseksi keskustelunaiheeksi joulukuun 2020 alussa tapahtuneen murhan jälkeen, koska 16-vuotias uhri löytyi vasta muutaman päivän päästä murhasta. Yle kertoo poliisin tiedottaneen, että uhri oli lastensuojelun asiakas, joka asui kodin ulkopuolelle sijoitettuna. Sijoituspaikoista hatkaan […]

Päivähoidosta ja opetuksesta tunteita herättävää tutkimusta

Uusi tutkimus kyseenalaistaa lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä nykyisin ohjaavat ajatusmallit Jotkin käsitykset varhaiskasvatuksesta ja koulujen opetusmenetelmistä perustuvat pikemminkin myytteihin kuin tutkittuun tietoon. Suomessa vallitsee varsin yksioikoinen käsitys, jonka mukaan kaikkien lasten pitää päästä osallisiksi varhaiskasvatuksesta päiväkodeissa. Lisäksi kouluissa on todennäköisesti menty liian pitkälle itseohjautuvuutta ja digitaalisia menetelmiä korostavissa opetusmenetelmissä, sillä ne vaikuttaisivat heikentävän oppimistuloksia. Päiväkodissa […]

ETÄOPETUKSEEN SIIRTYMINEN

Toivotamme kaikille rohkeutta ja jaksamista käsillä olevissa poikkeusoloissa! Riippuvuus asiantuntijaseminaari 19.-20.3.2020 toteutuu vain etänä – siirrymme 100% etäopetukseen   Monikaan meistä ei ole vastaavanlaisessa tilanteessa ennen ollut. Varmuudella voin kertoa, etten ole kokenut koko elinkaareni aikana mitään, jota voisi etäisestikään verrata käsillä olevaan tilanteeseen. Vaikka olemme varautuneet kriisitilanteisiin, niin juuri käsillä olevaan kriisiin ei meiltäkään […]

Työssään viihtyvä soteihminen

Tässä blogisarjassa esittelen kevään mittaan joitakin havaitsemiani yhteisiä nimittäjiä, jotka löytyvät työssään viihtyviltä ammattilaisilta eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilta. osa 1 – Himmeliharmonia Olipa kyse sitten lastensuojelun, psykiatrisen hoidon, muistisairaanhoidon, kotihoidon tai esimerkiksi vammaistyön ammattilaisesta – mutta se että hän viihtyy saman työnantajan palveluksessa vuosikymmenestä toiseen edellyttää ensinnäkin riittävää organisaatiotason vakautta. On turha edes haaveilla […]

Työssä jaksamisesta

Ketkä ovat ne lastensuojelun, psykiatrisen hoidon, muistisairaanhoidon, kotihoidon tai esim vammaistyön ammattilaiset, jotka viihtyvät työnantajansa palveluksessa vuosikymmenestä toiseen? Ao ylen artikkelista huolimatta tiedän tällaisiakin ammattilaisia olevan oikeasti olemassa. Ja luulen tietäväni jotakin siitä, mikä näitä työssäjaksajia yhdistää. (Lainaus alkaa:) Lastensuojelun suuri haaste on saada työntekijät jaksamaan ja pysymään alalla – työelämäprofessori: ”Vaihtuvuus vaarantaa koko systeemin” […]

Hatkaajaa ei saa hylätä

Jussi Sudenlehti & Raul Soisalo Helsingin sanomat julkaisi ansiokkaan jutun 8.9.2019 nuorten hatkaamisesta eli omalla luvalla poistumisesta lastensuojeluyksiköistä. Jutun myötä esiin tuli nostetuksi haaste, joka meillä on yhteiskunnallisesti. Jutussa esitellyn Isoniemen tutkimuksen mukaan reilu pari tuhatta lasta oli vuosien 2013 ja 2014 aikana karkuteillä ja heistä noin 700 yli kolmekymmentä päivää. Eli järjestelmässämme on joukko […]

Haastavasti oireilevan nuoren psykoterapeuttinen ja psykiatrinen hoito

Haastavasti oireilevan nuoren psykoterapeuttinen ja psykiatrinen hoito, 10 op Taustaa Nuoruusikä on haastavaa aikaa. Aivot kehittyvät osittain räjähdysmäisesti ja osittain hitaasti niin, että riski käytökselle jota voidaan pitää häiriintyneenä on ilmeinen. Kouluissa, psykiatrialla ja lastensuojeluyksiköissä raportoidaan yhä enemmän nuorten viiltelystä, aggressioista ja päihteidenkäytöstä. Nuoruusikäisen persoonan kehitys on altis häiriöille, jos taustalla on väkivaltaa tai hyväksikäyttökokemuksia. […]

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa

Empatia on yksi tärkeimmistä työvälineistä kaikille ihmisten parissa työskenteleville ja myös esimiesasemassa toimiville. Empatialla on myös kääntöpuolensa, sillä emotionaalinen kuormittavuus voi altistaa uupumukselle. Miten pitää empatia voimavarana eikä antaa sen kääntyä taakaksi?

Kännykästä tuli kiistakapula

Aluehallintovirasto AVI on ilmoittanut osalle lastensuojeluyksiköistä uudesta käytänteestä, jonka mukaan yksiköissä ei ole enää jatkossa sallittua ottaa puhelimia pois lasten käytöstä yön ajaksi. Uutinen saa kenttäkokemusta omaavat tuntemaan olonsa avuttomaksi.

Kuinka ohjata lasta käsittelemään aggression tunnetta

Lapsen aggression kohtaaminen on kasvattajille yksi hankalimmista asioista. Miten aikuinen voi ohjata lasta toimimaan aggression kanssa? Kuinka reagoida, kun aggressio kääntyy aggressiiviseksi teoksi?

Psyyken hoidossa totuus on tarua ihmeellisempää

Paras hoitovaihtoehto voi jollekin olla jossakin tilanteessa lääke. Silloin lääkettä ei pitäisi haluta korvata millään muulla. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla ajatuksia voi suunnata toisaalle. Sama voi onnistua vain ajattelemalla eli mentaaliharjoittelun avulla, mutta toisia auttaa kovasti jokin konkreettinen apuväline – esimerkiksi chilikarkki.

Johtaja: kysy, mitä kuuluu – sillä on isompi merkitys kuin arvaatkaan

Millaisia ovat tyypilliset sudenkuopat esimiehen ja alaisten välisessä suhteessa? Kun jätät aikaa läsnä olemiselle, kuuntelet ja olet kiinnostunut työntekijöiden voinnista, niin pääset jo pitkälle.

Masennuslääke alkaa vaikuttaa aivoissa heti – miksi mielialan koheneminen voi silti viedä viikkoja?

Masennuslääkkeet vaikuttavat tunteiden käsittelyyn nopeasti, mutta mielialan koheneminen vie silti usein viikkoja tai jopa kuukausia. Masennuslääkityksen avut eivät siis ole aivan yksiselitteisiä. Mitä me ylipäätään tiedämme masennuslääkkeistä ja miten niistä voitaisiin saada paras mahdollinen hyöty irti? Näitä kysymyksiä pohditaan tässä blogissa.

Työnohjaus lisää tuottavuutta mutta vain asianmukaisesti koulutetun työnohjaajan antamana

Yritykset pyrkivät maksimoimaan oman tuottavuutensa ja kustannustehokkuutensa. Työnohjauksen käsite ei ole kaikille täysin tuttu, mutta työnohjauksen on havaittu parantavan tuottavuutta merkittävästi jo lyhyessä ajassa. Tässä pieni infopaketti työnohjauksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Jännittääkö esiintyminen? Viisi tapaa kääntää pelko positiiviseksi ajatteluksi

Toisin kuin usein luullaan, hyvä esiintyminen ei välttämättä tarkoita teatraalisuutta tai dramaattisuutta. Hyvä esiintyminen on luonnollista kommunikaatiota ihmisten välillä. Lue tästä viisi vinkkiä siihen, miten käännät esiintymiseen liittyvät pelot positiiviseksi ajatteluksi.

Tuore esimies: näin saavutat alaistesi positiivisen kunnioituksen

Kun ylenet esimieheksi, voit jättää hyvästit mukavuudentunteelle, jota saat siitä kun sinusta pidetään. On selvää, että toimintaasi johtajana kommentoidaan aivan kuten kommentoit itsekin omien esimiestesi toimintaa. Se on OK niin kauan kun ansaitset alaistesi positiivista kunnioitusta. Tässä yhdeksän vinkkiä kunnoitusta ansaitsevaan johtajuuteen.

Ylennyitkö esimieheksi? Ota huomioon nämä viisi muutosta

Esimieheksi ylentyminen tuntuu suurelta mullistukselta, mutta kuinka iso tämä muutos todellisuudessa on, ja miten siihen tulisi suhtautua?

Vichyä polvessa, porkkanoita nenässä: opi kauppalista kerrasta ulkoa

Ihminen muistaa helpommin kuvallisia kuin sanallisia viestejä. Siksi asiat painuvat paremmin muistiin, kun niistä luo päässään mielikuvia. Tätä kutsutaan visualisoinniksi.

Lapsen, aikuisen vai ympäristön oireet? Vähennä stressiä, helpota oireita

Kun lapsi on hyperaktiivinen, käyttäytyy huonosti tai viis veisaa ohjeista, ei aina ole kyse siitä, ettei hän osaisi käyttäytyä paremmin. Kyse voi olla oireista, jotka stressi aktivoi. Vaikeista tilanteista selvitäkseen lapsi käyttää niitä keinoja, joita hänellä on. Miten arjen stressaavia tilanteita voi vähentää?

“Muista sämpylät, älä pehmennä liikaa” – anna palautetta rakentavasti

Jos työstä ei saa lainkaan palautetta, sen paremmin positiivista kuin korjaavaakaan, voi ihminen alkaa kokea itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Voi myös olla niin, että jos ihminen ei ole itse saanut koskaan palautetta, ei hän osaa sitä antaa itsekään muille. Silloin palautteen antamiseen täytyy opetella kuin käsikirjoituksesta.

Aggressio on tunne, ei vielä teko

Kun kaikki on hyvin, osaamme hallita tunteitamme ja ymmärrämme tunteiden vaikutukset tekoihimme. Mutta kun tapahtuu jotakin äkillistä ja yllättävää tai kun väsymys, stressi tai hankalat asiat kaatuvat päälle, saatamme joutua sellaiseen tunnekuohuun, ettemme osaa tehdä järkeviä päätöksiä.

Ajatuksia lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmista

Yle uutisoi 28.11. viidestä kipukohdasta lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien hoidossa. Viiden kipukohdan listan jatkoksi haluan nostaa esille ehdotuksia, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Näkemykseni perustuu pitkään kokemukseen terapian, psykiatrisen työn ja lastensuojelutyön kentällä sekä työryhmien ja ammattilaisten työnohjaukseen.

Milloin erosta tulee myrkyllinen?

Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta, ja vuosittain käydään 2000 huoltajuuskiistaa. Usein julkisuudessa on esillä vastakkainasettelu siitä, pitäisikö erota vai jatkaa yhdessä. Oikeastaan tärkeämpää olisi kysyä, miten erotaan.

Neuropsykiatrisia vai psykososiaalisia oireita?

Yleisimpiä lapsilla esiintyviä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD/ADD), autismin kirjon häiriöt, oppimis- ja erityisvaikeudet (mm. kielellinen erityisvaikeus) ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatrisille häiriöille on tunnusomaista runsas komorbiditeetti eli kahden tai useamman (itsenäisen) sairauden samanaikainen esiintyminen. Tämä asettaa myös erotusdiagnostiikan kannalta erityisiä haasteita lasten ja nuorten tutkimuksessa. Neuropsykiatrisissa häiriöissä ilmenee usein vaikeuksia muun muassa […]

Vältä ansat, jotka tappavat hedelmällisen keskustelun – kuusi vinkkiä

Tässä kuusi esimerkkiä tavanomaisista vuorovaikutusta heikentävistä ansoista, joita välttämällä parannat vuorovaikutuksen laatua.

Nettiriippuvuuden verkkoa pitää purkaa monesta kulmasta

Satunnainen sähköpostin tarkistus saattaa venähtää useamman tunnin nettisurffailuksi, kun uutta kiinnostavaa ja klikattavaa sisältöä tulee jatkuvasti eteen. Voiko internetin liikakäyttö selittää joidenkin potilaiden psyykkiset oireet paremmin kuin lapsuuden traumat?

Muistisairauksia ei voi parantaa, mutta niitä voi hoitaa

Vaikka muistisairauksiin ei olekaan toistaiseksi parannuskeinoa, meillä on jo nyt olemassa erilaisia hyväksitodettuja hoitosuosituksia, joiden avulla muistipotilaan elämänlaatu voi pysyä hyvänä.

Taitava johtaja huomaa paljon puhuvat katseet

Suurin osa vuorovaikutuksestamme on nonverbaalista eli kehon asennon, eleiden ja ilmeiden välittämää. Tämä pätee myös sosiaaliseen kanssakäymiseen työpaikalla. Ilmeitä ja eleitä tulkitsemalla voi päästä selvyyteen siitäkin, mitä ei suoranaisesti sanota ääneen.

Miten ehkäistä väkivaltatilanteita työssä? Opi hallitsemaan tilannetta viestinnän keinoin

Kun ympäristö ja työn resurssit ovat kunnossa, yksi tärkeimmistä asioista, joita hoitaja tai muu alan ammattilainen voi itse tehdä varautuakseen uhkaaviin tilanteisiin, on opetella säätelemään omaa käytöstään tilanteen mukaan.

Auttajan ammattitauti on myötätuntouupumus

Auttamisen ammattilainen kuuntelee joka päivä toisen ihmisen murheita – työkseen. Siinä työssä on välttämätöntä osata asettua empaattisesti toisen asemaan. Joskus empatia voi kuitenkin mennä yli, ja silloin puhutaan myötätuntostressistä.

Kun kipeää ei osaa sanoittaa: suhdekeskeinen työ lastensuojelussa

Ihmissuhteiden avulla on mahdollista korjata mielen vaurioita ja elämän haitallisia suuntia. Se pätee kaiken ikäisiin ihmisiin. Siitä huolimatta lastensuojelussa suhteiden merkityksestä puhutaan aivan liian vähän.

Kiintymystrauma ja objektikonstanssi

Törmäsin taannoin lastensuojeluyksikön työnohjauksessa tilanteeseen, jossa lapsi sai useita raivokohtauksia päivän aikana. Työryhmä ei osannut liittää lapsen reaktiota mihinkään laukaisevaan tekijään, triggeriin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, vaan perin tyypillistä on, että yhteyttä lapsen käytöksen ja pulman välistä ei löydetä, tai se on vaikeasta ymmärrettävissä. Lapsella oli diagnoosina RAD eli reaktiivinen kiintymyssuhteen häiriö. Kiintymyssuhteen […]

Tunteiden ymmärtämisestä apua muistisairaan hoitoon

Päteväkään hoitohenkilökunta ei välttämättä ole selvillä eri muistisairauksien erityispiirteistä. Lisäkouluttautuminen olisi tärkeää, jotta hoitaja kykenee tunnistamaan, mitkä potilaan oireista johtuvat juuri muistisairaudesta.

Näin raivaat työpäivään aikaa keskittymiselle

Pysähtymiselle on aikaa harvoin tai ei ollenkaan, vaikka juuri se olisi avain parempaan työhyvinvointiin. Hektisyys, kiire, paine ja stressi valitettavasti värittävät hyvin monen työarkea alasta riippumatta.

Sohvaterveisiä Joensuusta

Kirkko julistaa, maistraatti ja käräjäoikeus toteaa Jotakin meistä suomalaisista kertoo, että suosituimpia tv-ohjelmia ovat monenlaiset realityohjelmat, kuten Ensitreffit alttarilla, Temptation island ja Sohvaperunat. Ensin mainitussa seurataan miten käy, kun kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta ihmistä aloittaa yhteiselon järjestetyssä avioliitossa. Toisessa, miten käy, kun pariskunta viedään olosuhteisiin, jossa keinotekoisesti kaikin mahdollisin keinoin yritetään aikaansaada parisuhteeseen uskottomuuskriisi. Olen […]

Johtaminen on taitolaji

Voittoisat tiimit – tai ylipäätään hyvin yhteen pelaavat tiimit – koostuvat tyypillisesti erilaisista ihmisistä, joilla on kullakin omanlaisensa persoonallisuus, omanlaisensa tapa työskennellä ja omat vahvuutensa. Tästä seuraa se, ettei yksi ainoa johtamismalli sovi kaikille tiimin jäsenille ja kaikkiin tilanteisiin.

Kukaan ei ole koskaan köyhtynyt antamisesta

Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta Tunteilla on keskeinen rooli ihmisen toiminnassa. Tunnereaktioihin on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla, sillä asioille antamamme merkitykset synnyttävät tunteita. Pelko voi kääntyä kiitollisuudeksi ja muiden huomioimiseksi, kirjoittaa Raul Soisalo. Kokemus aiheuttaa reaktiona emotionaalista liikehdintää. Hyvää kokemusta seuraa luultavasti jotakin mielihyvän suuntaista ja ikävää kokemusta jotakin mielipahan tapaista. Se tulkitaanko kokemus […]

Olemmeko toivottoman masentuneita?

Masennus on mielentila. Tila, josta lähes jokainen länsimainen ihminen kärsii joskus elämänsä aikana, ehkä ohimenevänä haluttomuutena ja toivottomuutena, ehkä pidempikestoisena vetämättömänä olona. Vaikka masennus on yleistynyt huomattavasti ja valtaosa masennuspotilaista kroonistuu, emme oikein ole saaneet kiinni siitä, mitä masennus oikeastaan on. Laajan meta-analyysin mukaan kolmella neljäsosalla masennus kroonistuu. Luku on valtava. Jos Suomessa masennuslääkkeitä syö […]

Post-traumaattinen stressi, keho ja luovuus

Duodecim-lehden artikkelissa Anssi Leikola, Jukka Mäkelä ja Marko Punkanen kirjoittava polivagaalisesta mallista. Samasta asiasta kirjoittaa myös traumoja useamman vuosikymmenen tutkinut Van de Kolk kirjassaan Jäljet kehossa. Erityisesti Van der Kolk esittää, että meidän pitäisi huomioida muiden oireiden taustalla post-traumaattisen stressin ja traumojen merkitys. Jo pelkästään Suomessa traumatisoituu 100 000 ihmistä vuosittain. Noin 20-30% prosentille kehittyy […]

Tulevaisuuden lastensuojelu

Miltä näyttää lastensuojelun tulevaisuus tällä hetkellä? Ainakin työ kentällä on monipuolisempaa ja vaatii yhä enemmän taitoja, hienovaraisuutta ja ymmärrystä lasten ja nuorten erilaisista pulmista sekä niiden lähtökohdista. Monet joutuvat myös vaihtamaan työnsisältöä tiiviissä tahdissa. Ensin saatetaan tehdä perhetyötä, seuraavalla viikolla olla yksikössä ja kuun lopulla vielä sijaisperheessä. Eräässä koulutuspäivässä juttelin perhetyöntekijöiden kanssa käyttöteoriasta. Varsin monella […]

Aistillistamisesta?

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_image src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_37095668.jpg” _builder_version=”3.0.87″ animation_style=”slide” animation_direction=”left” animation_duration=”500ms” animation_intensity_slide=”10%” sticky=”off” border_style=”solid”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”]Terapia keskittyy paljon kieleen ja verbaaliseen ilmaisuun. Kiintymysterapeutit ja suhdekeskeiset terapeutit taas ajattelevat usein, että puhuminen on vain keino pysytellä suhteessa: Sanoilla ei olisikaan niin suurta merkitystä kuin sillä mitä tapahtuu rivien välissä ja non-verbaalisella tasolla. Samalla […]

Miten opit kesäkauppalistasi ulkoa laakista?

[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_image _builder_version=”3.0.71″ src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_33889447.jpg” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” sticky=”off” align=”left” always_center_on_mobile=”on” border_style=”solid” force_fullwidth=”off” /][et_pb_text _builder_version=”3.0.71″ background_layout=”light” text_orientation=”left” border_style=”solid”] Luettuasi tämän artikkelin kykenet painamaan mieleesi kerrasta vähintään 10 tavaran ostoslistan tai 10 mitä tahansa muuta visualisoitavissa olevaa asiaa! Asian ydin on visualisointi Visualisoinnissa asia kuvitellaan eli tehdään näkyväksi pukemalla se mielessään johonkin olomuotoon tai toimintoon. Tällöin […]

Kun elämä pysähtyy…

”Miten puhua aiheesta?” Yle arena Miten puhua lapsen tai nuoren kanssa lähellä sattuneesta terroriteosta? Vai pitääkö siitä puhua, jos lasta ei kiinnosta? -Ei kuitenkaan väkisin, sanoo psykoterapeutti Jussi Sutinen, joka on myös lastensuojelun johtava kouluttaja Suomen psykologisessa instituutissa. Kuinka Turun puukotusten kaltaiset yllättävät, lähelle tulevat väkivallanteot meihin vaikuttavat? Ja miten sitä kaveria voisi auttaa, jos […]

Kesäblogi

Toukokuun loppu ja kesäkuun alku on juhlien ja siirtymien aikaa. Monet esikoululaiset ottavat ison askeleen koulutielle ja toiset siirtyvät päiväkodista esikouluun. Peruskoulu päättyy ja ylioppilaat painavat valkolakin päähän. Lapset ja nuoret siirtyvät joka vuosi askeleen eteenpäin kohti työelämää, jossa heistä tulee viimein yhteiskunnan tuottavia jäseniä. Kehityksellisesti erityisen herkkiä ovat ikävuodet viidestä seitsemään. Ennen kuin siirrytään […]

Ruokaan koukussa

Ruokaan koukussa Syömmekö elääksemme vai elämmekö syödäksemme? Kuulin, että tänään vietetään maailman ruokapäivää. Ruoka ei jakaudu maailmassa oikeudenmukaisesti, kuten ei moni muukaan asia. Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Lähes tuplasti enemmän on ihmisiä, joille ruoka aiheuttaa muita hankaluuksia. Meille yltäkylläisyydessä eläville, ruoka voi olla ongelma siksi että sitä on liikaa. Kolmannes maailman ruoista heitetään […]

Etätyö lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Etätyö lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä  Itselläni ja kollegoillani on nykyään osittainen etätyö. Ennen sitä työskentelimme fyysisesti samoissa tiloissa. Asumme nykyään Pohjois-Karjalassa, jossa sai viime yönä ihailla uskomattomia revontulia. Viihdymme perheemme kanssa niin hyvin, ettemme ihan helpolla raaskisi täältä minnekään muuttaa. Me olemme (ainakin olevinamme) ammatillisen vuorovaikutuksen jonkun sortin asiantuntijoita. Työmme edellyttää mahdollisuutta työskennellä ilman häiriötekijöitä […]

Innovaation esteet

Uusi innovaatio tarjolla – innovaation edistämiseksi On totta, ettei suomalainen innovaatio ole parhaassa iskuvoimassaan. Luultavasti osasyy on siinä, että emme osaa muodostaa saati johtaa innovatiivisia työryhmiä. Arvostamme liikaa innovatiivisia yksilöitä, vaikka todelliset menestystarinat edellyttäisivät kuitenkin kollektiivista jaettua luovuutta. Suomalaiset johtajat eivät kaikki hallitse luovan ryhmädynamiikan perusteita. Käyttökelpoisia, psykologiaa soveltavia ryhmäteorioita on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut […]

Järki vai tunne

JÄRKEILY EI OLE NIIN JÄRKEVÄÄ Oletko järki- vai tunneihminen? Toimimmeko rationaalisesti? Pystymmekö tekemään puhtaasti järkiperusteella ratkaisuja? Paraskaan järki ei taida toimia ilman jonkinlaisia tunteita. Järki tarvitsee tunteet ikään kuin kompassiksi, jotta järkeä pystyy käyttämään.   Tunne taitaa lopulta voittaa järjen silloinkin, kun luulemme kykenevämme päättämään pelkillä järkiperusteilla. Päätämme järjellä niin tai näin, koska se lopulta […]

Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta.

  Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta   Kokemus aiheuttaa reaktiona emotionaalista liikehdintää. Hyvää kokemusta seuraa luultavasti jotakin mielihyvän suuntaista ja ikävää kokemusta jotakin mielipahan tapaista. Se tulkitaanko kokemus hyväksi, neutraaliksi vai huonoksi riippuu tietenkin kokijasta itsestään, mutta myös hänen sen hetkisestä vallitsevasta tunnekirjosta, aiemmista kokemuksista sekä uskomuksista, ennakkokäsityksistä ja odotuksista. Kokemuksen tulkinta on […]

Innovaatio edellyttää uutta johtamista

Innovaatio edellyttää uutta johtamista On totta, ettei suomalainen innovaatio ole parhaassa iskuvoimassaan. Luultavasti osasyy on siinä, että emme osaa muodostaa saati johtaa innovatiivisia työryhmiä. Arvostamme liikaa innovatiivisia yksilöitä, vaikka todelliset menestystarinat edellyttäisivät kuitenkin kollektiivista luovuutta. Suomalaiset johtajat eivät hallitse luovan ryhmädynamiikan perusteita. Käyttökelpoisia psykologiaa soveltavia teorioita on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut olemassa. Luova ryhmä ei […]

Poistetaan työaika kokonaan

Poistetaan työaika kokonaan Työnantajat ostavat työntekijöiltä aikaa rahapalkkaa vastaan. Ajalle on määritelty hinnoitteluperusteet, jotka riippuvat useista muuttujista. Ihme kyllä ajan hinnoittelu riippuu harvemmin siitä, paljonko kyseisenä aikana tuottaa työnantajalleen lisäarvoa. Nyt huudetaan tuottavuuden perään. Rahapalkan kokonaissuuruudella tiedetään olevan positiivinen korrelaatio työhön sitoutumisen kanssa, mikä on kuitenkin vain yksi muuttuja muiden joukossa – eikä edes tärkein, […]

%d bloggaajaa tykkää tästä: