fbpx

Äitienpäivä ja ruokaboksin paradoksi

Monien perheiden äitienpäiväperinteisiin kuuluvat esimerkiksi aamiainen äidille vuoteeseen tai itse tehty kortti. Korttien yhteydessä äitiä muistetaan usein jollakin äitienpäivärunolla tai -värssyllä. Nykyään myös äitienpäivälounaat ja -brunssit ovat suosittuja. Miten sitten korona vaikuttaneekaan asiaan tänä vuonna, jäänee vielä nähtäväksi, mutta oletettavasti jollain tapaa. Ruokaboksi

Meidän perheeseen on nyt muutaman viikon tullut sellainenkin tuotteistuksen ihme, kuin ruokaboksi. Pakkohan sitä oli kokeilla, kun kerran tänne periferia-alueillekin (eli susirajalle, eli Venäjän rajakaupunkiin Joensuuhun) moinen palvelu on ulotettu. Maanantaisin tulee perheeseen räätälöity laatikollinen ruokatarvikkeita sekä ruokaohjeet neljään ateriaan. Hyvää tässä on se, että tulee hieman vaihtelua ja monipuolisuutta kodin ruokalistaan ja säästyy iänikuiselta pohdinnalta, että mitäköhän sitä kotona syötäisiin tällä viikolla… Muutaman viikon kokeilusta voin sanoa, että se aika mikä säästyy kaupassa miettimisestä tarvitaan kyllä ruuan valmistukseen, eli ruokien keskimääräinen valmistukseen tarvittava aika on lähempänä tuntia kuin puolta tuntia. Lähes joka ruokaan tulee uskokaa tai älkää: omenaviinietikkaa. Vaikka meille tulee lasten makuun sovitettu ruokaboksi, eli ns. muksuboksi, niin vielä ovat nämä viikot lapsilla menneet totutellessa uuteen makumaailmaan. Sen verran fakkiintuneita me vanhemmat olemme mitä ilmeisimmin ruokalistoissamme tähän asti olleet. Vaikka kumpikin vanhemmista meillä keittiössä viihtyykin, niin ruokaboksin ruokien valmistus on muodostunut “äidin hommaksi” ja mina taas huolehdin ruuasta 3 päivänä viikossa “perinteiseen tyyliin”.

Tässä on kuitenkin aasinsilta äitienpäivään: huomasin, että ruokaboksifirmasta olisi ollut mahdollista tilata ns. äitienpäiväbrunssiboksi, mitä voi jo kutsua tuotteistamisen tuotteistamiseksi, varsinkin kun valittavana on myös vege- ja vegaanivaihtoehdot.

Äideille on perinteisesti kerätty vissiinkin valkovuokkoja. No niitä ei näillä leveysasteilla vielä ole näkynyt, enkä ole kovin optimisti sen suhteen, että pyhäksi ehtisi. Ja vaikka ehtisi, tohtiiko niitä poimiakaan, kun naapurimaakunnassa Kainuussa ne ovat sitä paitsi rauhoitettuja. Kukkakimppu on yleensä mieluinen äitienpäivän muistaminen, ja parhaalta se tuntuu kun sen saa ottaa vastaan omalta lapseltaan tai lapsenlapseltaan. Jos et tänä vuonna pääse fyysisesti kukkia viemään, niin interflora auttaa asiassa.

Äitienpäivänä on hyvä muistaa, että Suomessakin on iso joukko ihmisiä, joiden vanhemmuus ei ole päässyt toteutumaan. Lapsettomuus voi olla nykypäivänä joillekin myös valinta, mutta sitä surun ja kivun määrää, joka seuraa lapsettomuushoitojen epäonnistuttua – on vaikea sanoin kuvailla. Lapsettomuuskriisissä oleva saa ympäröivältä yhteiskunnalta kaikkea muuta kuin tukea kriisissä. Joka kerta, kun jossakin puhutaan lapsista, näkyy lapsia tai mitä tahansa lapsiin liittyvää, voi se tuntua terävältä veitseniskulta syvällä sielun surussa. Lapsettomuuskriisissä oleva saa päivittäin muistutuksia lapsettomuudestaan. Äitien ja isänpäivät ovat monille myös vaikeita.

Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänkunniamerkkejä ansioituneille äideille. Toukokuun toiseen sunnuntaihin vakiintuneen äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista.  Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran 1918, 7. heinäkuuta, kylläkin vain Alavieskassa. Äitienpäivän toi Suomeen aikoinaan kansakoulunopettajana ja kansanedustajana toiminut Vilho Reima. Seuraavana vuonna päivää vietettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina ja useallakin paikkakunnalla, mutta 1927 äitienpäiväksi vakiintui nykyinen ajankohta. Äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi 1947.

Jatkosodassa äitienpäivänä 10. toukokuuta 1942 Suomen asevoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim myönsi antamallaan päiväkäskyllä kaikille Suomen äideille yhteisesti 4. luokan Vapaudenristin kunniamerkin. Tämän päiväkäskyn painettu kopio on edelleen kehystettynä monien Suomen evankelis-luterilaisten kirkkorakennusten seinällä.

Hyvä äitienpäivälahja saattaisi olla myös kirjalahja, ja esimerkiksi vuositilaus E-kirjapalvelussa saattaisi olla joillekin äideille hyvinkin mieluinen ja sopiva lahja. Itselläni on BookBeat ja sitä tulee kyllä käytettyä, kiitos sen erinomaisen äänikirjavalikoiman. En muuten ennen BookBeatin käyttöä ollut koskaan äänikirjaa aikuisena aiemmin “lukenutkaan”, mutta lapsuudesta muistan satukirjoja, joissa mukana oli C-kasetti ja kasetissa kirjanluennan lomassa kuului äänimerkki, josta tiesi milloin piti kääntää sivua.

Hyvää äitienpäivää kaikille!

Lahjavinkit:

Lukeminen kannattaa aina ja tässä siihen mainio työkalu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: