Kyyneleet kihoavat silmiin, kun asiakas kertoo kokemastaan lähisuhdeväkivallasta. Omakin sydän musertuu, kun asiakas suree kokemaansa menetystä. Yöllä uni ei tule. Mieleen nousevat kauhukuvat, joita asiakas päivällä kuvaili menneisyydestään. Mieli on maassa. Asiakkaiden kohtaaminen tuntuu kerta kerralta vaikeammalta. Maailma näyttää pahalta paikalta. Auttamisen ammattilainen kuuntelee joka päivä toisen ihmisen murheita – työkseen. Siinä työssä on välttämätöntä osata asettua empaattisesti toisen asemaan. Joskus empatia voi kuitenkin mennä yli. Samaistuminen asiakkaaseen voi olla niin voimakasta, että tunnetila ottaa vallan auttajasta. Asiakkaan kokemus menee ihon alle, ja asiakkaan tunteista tuleekin auttajan tunteita. Silloin tunnetila alkaa ohjata auttajan tulkintaa tilanteesta ja asiakkaan tarpeista. Kokonaistilannetta on vaikea hahmottaa. Tunteet alkavat vyöryä päälle kesken asiakastapaamisten, ja ahdistavat ajatukset seuraavat mukana myös työpäivän ulkopuolelle. Kyse on myötätuntostressistä, joka pitkittyneenä voi johtaa myötätuntouupumukseen. Lopputuloksena voi olla auttajan palaminen loppuun.

Tarkkaile empatiataipumuksiasi

Paras tapa ehkäistä myötätuntostressiä on tarkastella omia empatiataipumuksiaan.

• Milloin asiakkaan tilanne tulee liian lähelle?
• Miten näissä tilanteissa pystyn säilyttämään kykyni auttaa asiakasta?
• Mikä auttaa, kun tunteet ja ajatukset meinaavat vyöryä päälle?

Kun voimakkaat tunteet vyöryvät päälle, on parasta, kun pystyt hyväksymään reaktiosi ja tutkimaan sitä. Anna ajatuksille ja tunteille lupa olla olemassa. Se ei tarkoita, että jäät märehtimään. Tunteiden käsitteleminen nopeuttaa niiden katoamista. Tunnustele, millaisia tunteita koet ja ajatuksia ajattelet. Mieti, miten voit marssittaa ne ulos silloin, kun asiakastilanne on ohi. Mieti, kenen tunteita, ajatuksia ja kokemuksia kannat, kun suljet työhuoneen oven. Ovathan ne omiasi?

Myötätuntouupumuksen oireet

Myötätuntouupumus on auttajan työperäistä uupumusta, syvä ja kokonaisvaltainen väsymystila. Oireita ovat

• mieleen väkisin tunkeutuvat mielikuvat esimerkiksi autettavien traumaattisista kokemuksista
• ihmiskuvan ja maailmankuvan muuttuminen pessimistiseksi
• torjuminen esimerkiksi eristäytymällä, itselääkitsemällä, välttelemällä asiakastilanteita
• fysiologisen ylivirittyneisyyden oireet kuten ahdistuneisuus, impulsiivisuus, nukkumisen häiriöt
• muutokset arvoissa ja elämän merkityksessä
• muutokset työelämässä, esimerkiksi työmoraalin lasku.

Jos tunnistat näitä oireita itsessäsi, on hyvä hakeutua keskustelemaan tilanteesta esimerkiksi työterveydenhuoltoon tai ainakin oman esimiehen kanssa.

Hae apua ajoissa

Hoitamattomana myötätuntouupumus voi johtaa ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen, täydelliseen loppuunpalamiseen ja masennukseen. Auttamisammattilaiset tarvitsevat työpaikoilla erityistä tukea jaksaakseen myötätuntostressin alla. Yksin ei pitäisi jättää auttajaa, joka on joutunut hämmentyneiden ajatusten valtaan. Jokaisen on tärkeää muistaa, että ei ole olemassa sellaista koulutusta tai työkokemusta, joka yksinään suojaisi kaikelta siltä, mitä asiakastyössä joutuu kohtaamaan. Jakamiselle on jokaisessa työyhteisössä mietittävä oma sopiva tapansa. Kokemuksia on pystyttävä jakamaan, mutta oikein ei ole myöskään kuormittaa kollegaa omilla asiakasasioilla silloin, kun kollega pitää elpymiseen tarkoitettua taukoa. Kuorman jakaminen on keskeinen asia. Onko työyhteisössä aidosti tilaa jakaa asiakastyön kuormia? Onko sille aikansa ja paikkansa, ja voiko jokainen sanoa ajatuksensa ääneen ilman, että hänet leimataan huonoksi auttajaksi? Tässä on monessa työyhteisössä kehittämisen paikka.