Miten saada kemiat kohtaamaan?

Vaikka kemiat eivät kohtaisikaan sataprosenttisesti, voimme silti tietoisesti tehdä asioita, jotka edistävät kemioiden kohtaamisen mahdollisuuksia.

  • kuunteleminen (aika, huomio)
  • arvostaminen (kunnioitus)
  • ammatillisuus
  • rauhallisuus
  • empatia ja tykkääminen tai sen yritys
  • luottamus (ensin itseen)
  • keskity siihen osaan toisessa, mistä pidät tai mikä ärsyttää vähiten
  • muista, ettei geenejään voi valita

Kemioiden kohtaamista edistää myös rytmin tasaaminen, sillä erilaiset ihmiset ovat käsiteltävien asioiden/ongelmien suhteen eri vaiheissa.

  1. -Vaihe: mistä on kysymys?
  2. -Vaihe:

B1) mitä vaiheessa A ilmenneelle asialle pitäisi/voisi/kannattaisi tehdä?

B2) Mitkä ovat kaikki eri vaihtoehdot?

B3) Valitaan näistä strategia.

  • -Vaihe: miten implementoida kohdan B strategia, tuumasta toimeen -vaihe. Pohditaan etukäteen mikä voi mennä pieleen ja varaudutaan siihen. Lopuksi sovitaan seuranta.

Useimmiten ongelmana on, että yritetään tehdä A B ja jopa C samaan aikaan, tai yksi työntekijä on vasta vaiheessa A, kun joku menee jo C:ssä. Myös asiakkaiden tulisi kulkea samassa rytmissä.

Monenlaiset ongelmat vaativat monenlaisia interventioita

Yleisin ongelma on, ettemme riittävän hyvin tunnista millaisesta ongelmasta, milloinkin on kyse, ja sen takia emme aina tule valinneeksi oikeanlaisia interventioista. Harvat interventiot käyvät kaikkiin mahdollisiin ongelmiin. Joskus ongelmana on myös interventiovalikon valinnaisten vaihtoehtojen vähyys.

Ikävänä koettu käytös/toiminta

Kuulen usein ammattilaistenkin sanovan, että jonkun kanssa eivät vain kemiat kohtaa, vaikka kyse olisikin muusta kuin erilaisuudesta sinänsä. Seuraavassa käsittelen aggression ja aggressiivisuuden käsitteiden alla erilaisia ikävinä koettuja käyttäytymiskuvioita ja toimintamalleja, joita työssä kohtaamme.

Aggressiivisuus on usein vihan tunteen seurausta. Ikävänä tai epämiellyttävänä koettu käyttäytyminen voi olla joko tiedostetun tai tiedostamattoman vihan seurausta. Aina ei ihminen kuitenkaan tiedosta vihaansa tai sen aiheuttajaa. Tietyillä ihmisillä voi olla myös ämpäri niin täynnä kaikkea kuormitusta, ettei se vaadi kuin muutaman pisaran, jonka jälkeen se voi läikkyä hallitsemattomasti.

Mistä vihan tunteet ja aggressiot kumpuavat? Aggressio on siis tunne. Aggressiivisuus sekä muukin ikävä käytös voidaan nähdä tämän tunteen seurauksena tilanteessa, jossa tunteelle ei ole osattu tehdä muuta. Tämä pätee muihinkin tunteisiin, kuten esimerkiksi suruun, ahdistukseen, epätoivoon, häpeään ja syyllisyyteen. Tunne voi olla seurausta menetyksestä tai sen uhasta: ihminen menettää hallinnan tietystä tilanteesta tai elämästään, hän kokee jonkin ei-toivotun lopputuloksen tai seurauksen, tai hänellä on jokin pettymisen kokemus.

Useimmiten ihmiset eivät loukkaannu siitä mitä sanotaan, vaan useimmin siitä, miten on sanottu – ja minkälainen tunne jäi.

Tarvehierarkia

Ongelmia tulee erityisesti tilanteissa, joissa henkilön sillä hetkellä tärkeimpinä kokemiensa tarpeiden tyydyttämiseen aiheutuu kontrollin menetyksen tunne tai epäily siitä.

Kemioiden kohtaamista voi harjoitella opiskelemalla hieman vuorovaikutuksen psykologisia periaatteita ja kiinnittämällä tietoisemmin huomiota vuorovaikutuskokemukseen vaikuttaviin tekijöihin. On hyvä muistaa, että dialogisessa vuorovaikutuksessa vaikutetaan vuoroin. Vuoropuhelu ei aina ole dialogi, vaan voi

Raul Soisalo

https://psyk.fi/courses/johtamisen-psykologinen-pelisilma/

https://psyk.fi/palvelut/