fbpx

Psykoterapeutteja ehkä sittenkin riittävästi

KELA rajoittaa hoitoon pääsyä

Kela on käytännössä vuosikaudet rajannut kuntoutuspsykoterapiaa vailla olevilta hoitoon pääsyn, vaikka sitä on koko ajan ollut riittävästi saatavilla. Suomessa on vähintään 2000 työikäistä hyvin koulutettua Valviran rekisterissä olevaa psykoterapeuttia, joiden hoitoon kuntoutuspsykoterapian tarpeessa olevat eivät voi Kelan voimassa olevien käytäntöjen mukaan hakeutua. Siksi nämä yli 2000 psykoterapeuttia eivät myöskään voi tosiasiallisesti toimia päätoimisesti psykoterapeutin tehtävissä, vaikka he ovat päteviä ja virallisesti tunnustettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. He ovat saaneet nimikesuojaukseen johtaneen psykoterapeuttikoulutuksensa perhepsykoterapian suuntauksessa.

Kansalaisaloite psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuudesta

Psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuutta ajava kansalaisaloite sai yli 50.000 allekirjoittajaa ja se on jätetty eduskunnan käsiteltäväksi 20.1.2021. On käsittämätöntä, etteivät poliittiset päättäjät ole kyenneet järjestämään psykoterapeuttikoulutusta osaksi valtion rahoittamaa koulutusjärjestelmää. Kun yli kymmenen vuotta sitten puuhattiin innokkaasti psykoterapeuttikoulutuksia yliopistojen järjestämisvastuun piiriin, olin hyvin toiveikas. Vihdoin koulutusten järjestämisvastuu siirtyi yliopistoille, mutta toiveet rahoituksesta vaihtuivat epätoivoon psykoterapeuttikoulutusten hintojen noususta. Onhan se erikoista, että psykoterapeutiksi kouluttautuminen on pitkään ollut ainoa terveydenhuollon ammatti, johon kouluttautuminen maksaa käytännössä 20-60.000€.

Vaikka kansalaisaloite menestyisi ennätysajassa, kestää psykoterapeutiksi kouluttautuminen vähintään kolmesta neljään vuotta. Odotellessamme maksuttomia psykoterapeuttikoulutuksia ja niistä valmistuvia uusia psykoterapeutteja, olisi mahdollista selvittää voisiko olemassa olevia psykoterapeuttiresursseja hyödyntämällä, eli käytännössä nykyisiä kuntoutuspsykoterapian rahoituskäytäntöjä säätämällä löytää nopeampia ratkaisuja psykoterapeuttipulaan. Hoitoa vailla oleville tarvittaisiin inhimillisempi ja varsinkin nopeampi ratkaisu hoitoon pääsemiseksi.

Kelan selvitys

Kelan oman selvityksen mukaan (Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 74, 2011) perheterapian suuntauksessa koulutuksen suorittaneet psykoterapeutit ovat olleet pitkään määrällisesti suurin psykoterapeuttiryhmä. Samaisen selvityksen mukaan he kuitenkin toteuttavat Kelan tuella psykoterapioita kaikkein vähiten verrattuna mihin tahansa muuhun psykoterapiasuuntauksen terapeuttiryhmään Suomessa.

Suomessa psykoterapiapalvelujen tarpeessa olevia ihmisiä on ilman kliiniseen tutkimukseen perustuvia syitä annettu käytännössä mieluummin jäädä ilman psykoterapiaa – tai odottamaan psykoterapiaan pääsyä pahimmillaan jopa useamman vuoden jonoihin, kuin että olisi mahdollistettu heille pääsy laillisen nimikesuojauksen omaavan ja asiallisesti koulutetun psykoterapeutin hoitoon.

Perhepsykoterapian suuntauksessa koulutetut psykoterapeutit osaavat olla avuksi ip:n (varsinaisen asiakkaan) ohella hänen perheenjäsenilleen sekä muille läheisille ja verkostoon kuuluville. Nopein keino parantaa psykoterapian saatavuutta sekä määrällisesti että alueellisesti potilasturvallisuudesta ja hoidon laadusta tinkimättä, olisi ohjata Kelaa muuttamaan nykyistä käytäntöään, jolle ei löydy perusteita psykoterapiatutkimuksesta sen paremmin kuin Kelan omistakaan selvityksistä.

Moderni perheterapia

Ajatus siitä, ettei perhepsykoterapeutti kykenisi ajattelemaan yksilöä on yhtä ontto kuin ajatus, ettei yksilöpsykoterapeutti kykenisi ajattelemaan perhettä ja potilaan verkostoa. Yksilöpsykoterapiaprosessiin voi luontevasti ja Kela:n sitä rajoittamatta sisältyä tarvittaessa tapaamisia, joihin osallistuu kuntoutuspsykoterapiapotilaan lisäksi hänen perheenjäseniään ja muuta verkostoa. Samoin modernissa perheterapeuttisesti orientoituneessa psykoterapiassa tavataan kuntoutuspsykoterapiapotilaan perhettä ja verkostoa eri tarkoituksenmukaisissa kokoonpanoissa, myös tarvittaessa ja perustellusti kokoonpanossa yksi perheenjäsen, paitsi että tätä Kela katsoo tarpeelliseksi rajoittaa. Kelan linjausten mukaan perheterapeuttisesti orientoitunut psykoterapia edellyttää lähtökohtaisesti kuntoutuspsykoterapiapotilaan sitoutumisen ohella hänen perheensä ja verkostoon kuuluvien sitoutumista ja mukana oloa läpi koko psykoterapiaprosessin. Entä jos psykoterapiaa vailla olevan perhe ei tähän kykene tai perhettä ja verkostoa ei vain yksinkertaisesti ole? Potilaan perheen mukanaolon välttämättömyyttä jokaisella tapaamisella on vaikea perustella mitenkään. Perhepsykoterapian indikaatioita ei vieläkään tunneta riittävästi. Edelleen ylivoimaisesti suurin osa lähetteistä kirjoitetaan yksilölliseen psykoterapiaan, johon perhepsykoterapian osaamisen ei Kela:ssa katsota sopivan.  

Raul Soisalo,

kliininen yksilöpsykoterapeutti (lapset, nuoret, aikuiset), pari- ja perhepsykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti VET, työnohjaaja ja työnohjauksen kouluttaja

https://www.kela.fi/

Lukeminen kannattaa aina ja tässä siihen mainio työkalu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: