fbpx

Suhtautumisesi Covid rokotteseen

Miten suhtaudut COVID roketteeseen?

Stressi sopivissa määrin parantaa suoritusta ja pitää vireänä. Kun stressiä on sopiva määrä riittää vapaa-aika ja normaali unen määrä palautumiseen. Omaa stressinsietokykyä voi nostaa tilapäisesti liikunnalla, nukkumalla enemmän, harrastamalla ja hyvillä ihmissuhteilla.

Epäterve stressi voi olla väliaikaista tai pitkittynyttä. Pitkittynyt epäterve stressi voi kestää jopa vuosia ja on tällöin hyvin haitallinen terveydelle sekä psyykkisellä että fyysisellä tasolla. Epätervettä stressiä kutsutaan myös distressiksi eroituksena voimaannuttavasta eustressistä.

Kun stressiä on liikaa eivät vapaa-aika ja normaali unen määrä riitä palautumiseen. Tällöin terve ihminen alkaa reagoimaan liikaan stressiin erilaisilla hälytyssmerkeillä, jotka ovat merkkejä omien voimavarojen liiasta kulumisesta. Näitä hälytyssignaaleja ovat muun muassa ärtymys, keskittymisvaikeudet, väsymys, univaikeudet, alakuloisuus ja lisääntynyt alkoholin kulutus. Mikäli epäterveen stressin määrä jatkuu liian pitkään, seuraa tästä loppuunpalaminen, jonka oireita ovat muun muassa mieli ja ruumis alakierroksilla, voimavarojen loppuminen, välinpitämättömyys, vakava masennus, muistivaikeudet, pelko kontrollin menettämisestä ja itkukohtaukset. Somaattisia oireita voivat olla alentunut immuunivaste, lisääntynyt tulehdusalttius, ärtyvän suolen oireyhtymä, allergiaoireet sekä monet kardiovaskulaariset ongelmat.

Alla oleva artikkeli esittää, että rokotteen teho saattaa olla heikompi ihmisillä, joilla on pitkittyneen distressin oireita, kuten masentuneisuutta ja univaikeuksia. Minkälaisia ajatuksia tämä Sinussa herättää? 

https://yle.fi/uutiset/3-11857741

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: