Mitä ovat työelämän hyvät vuorovaikutustaidot ? Miten kehittää niitä ?

Tässä tekstissä esitellään näyttöön perustuvia menetelmiä haastavien vuorovaikutustilanteiden hallintaan sekä oman vuorovaikutuskompetenssin lisäämiseksi.

Minkälaiset kemiat kohtaavat ja minkälaiset eivät niin hyvin?

Pohdi hetki omasta todellisuudesta viimeisimpiä kokemuksia kemioiden kohtaamiseen liittyen. Ovatko ne menestystarinoita vai liittyykö niihin jokin toivomisen vara? Miksi kemiat kohtasivat, entä miksi eivät?

Kemioiden kohtaamisen edistäminen

Vaikka kemiat eivät kohtaisikaan sataprosenttisesti, voimme silti tietoisesti tehdä asioita, jotka edistävät kemioiden kohtaamisen mahdollisuuksia.

  • kuunteleminen (aika, huomio)
  • arvostaminen (kunnioitus)
  • ammatillisuus
  • rauhallisuus
  • empatia ja tykkääminen tai sen yritys
  • luottamus (ensin itseen)
  • keskity siihen osaan toisessa, mistä pidät tai mikä ärsyttää vähiten
  • muista, ettei geenejään voi valita

Kemioiden kohtaamista edistää rytmin tasaaminen, sillä erilaiset ihmiset ovat käsiteltävien asioiden/ongelmien suhteen eri vaiheissa.

  1. -Vaihe: mistä on kysymys?
  2. -Vaihe:

B1) mitä vaiheessa A ilmenneelle asialle pitäisi/voisi/kannattaisi tehdä?

B2) Mitkä ovat kaikki eri vaihtoehdot?

B3) Valitaan näistä strategia ja sovitaan seuranta.

  • -Vaihe: miten implementoida kohdan B strategia, tuumasta toimeen -vaihe. Pohditaan etukäteen mikä voi mennä pieleen ja varaudutaan siihen.

Useimmiten ongelmana on, että yritetään tehdä A B ja jopa C samaan aikaan, tai yksi työntekijä on vasta vaiheessa A, kun joku menee jo C:ssä. Myös asiakkaiden tulisi kulkea samassa rytmissä.

Kemioiden kohtaamista edistää myös tietoisuus tiedostamattomasta. Miksi meille joskus vain tulee jostakin tilanteesta tai ihmisestä ”sellainen olo”?

Transferenssi: mitä se on?

Peilisolut

Ihmisten tajunta ei aina tiedä kaikkea mitä alitajunta tietää (repressio). Toisaalta joskus tajuntakin tietää, mutta ihminen ei halua tai kykene sanoittamaan tietoaan (supressio). On myös hyvä miettiä, miten kertoa jotakin tärkeää asiasta, josta ei ehkä kumminkaan mitään ymmärrä, kuten työnohjaustilanteissa.

Monenlaiset ongelmat vaativat monenlaisia interventioita

Yleisin ongelma on, ettemme riittävän hyvin tunnista millaisesta ongelmasta milloinkin on kyse, ja sen takia emme aina tule valinneeksi oikeanlaisia interventioista. Harvat interventiot käyvät kaikkiin mahdollisiin ongelmiin. Joskus ongelmana on myös interventiovalikon valinnaisten vaihtoehtojen vähyys.

Ikävänä koettu käytös/toiminta

Kuulen usein ammattilaistenkin sanovan, että jonkun kanssa eivät vain kemiat kohtaa, vaikka kyse olisikin muusta kuin erilaisuudesta sinänsä. Seuraavassa käsittelen aggression ja aggressiivisuuden käsitteiden alla erilaisia ikävinä koettuja käyttäytymiskuvioita ja toimintamalleja, joita työssä kohtaamme.

Aggressiivisuus on usein vihan tunteen seurausta. Ikävänä tai epämiellyttävänä koettu käyttäytyminen voi olla joko tiedostetun tai tiedostamattoman vihan seurausta. Yllättävän usein ihminen ei repression seurauksena tiedosta vihaansa tai sen aiheuttajaa, joskus myös supressio onnistuu niin, että ihminen ei tiedosta vihaansa eikä juuri sillä hetkellä oivalla sen aiheuttajaa, vaikka sen periaatteessa tietääkin.

Mistä vihan tunteet ja aggressiot kumpuavat? Aggressio on siis tunne. Aggressiivisuus sekä muukin ikävä käytös voidaan nähdä tämän tunteen seurauksena tilanteessa, jossa tunteelle ei ole osattu tehdä muuta. Tämä pätee muihinkin tunteisiin, kuten esimerkiksi suruun, ahdistukseen, epätoivoon, häpeään ja syyllisyyteen. Tunne voi olla seurausta menetyksestä tai sen uhasta: ihminen menettää hallinnan tietystä tilanteesta tai elämästään, hän kokee jonkin ei-toivotun lopputuloksen tai seurauksen, tai hänellä on jokin pettymisen kokemus.

Tarvehierarkia:

ongelmia tulee erityisesti tilanteissa, joissa henkilön sillä hetkellä tärkeimpinä kokemiensa tarpeiden tyydyttämiseen aiheutuu kontrollin menetyksen tunne tai epäily siitä.