Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee – mikä tahansa muu vaihtoehto käy kunnille kalliimmaksi

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee. Eduskunta on hyväksynyt äskettäin lain lastensuojelun nuorten jälkihuollon ikärajan nostamisesta neljällä vuodella 25 vuoteen. Lain on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alusta. STT:n uutisessa arvioidaan, että laki voi tuottaa vaikeuksia kunnille, joilla ei ole sitä varten rahaa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina on sanonut, että laista koituu kunnille vajaan 50 miljoonan euron kustannukset. (Uutinen msn.comissa) Jälkihuolto on nuorille valtavan tärkeää. Jälkihuollolla nuoria tuetaan, että he saavat jälleen kiinni elämästä ja voivat esimerkiksi aloittaa opinnot tai pääsevät etenemään työelämään. Lastensuojelun piirissä on yhä enemmän nuoria, joilla on voimakasta psykiatrista oireilua ja jotka saavat vain vähän tai eivät lainkaan psykiatrista hoitoa. Nämä nuoret eivät yksinkertaisesti pärjää ilman jälkihuoltoa. Jälkihuoltoa voi olla esimerkiksi henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta arjessa selviytymiseksi, opinnoissa ja työllistymisessä tukeminen tai mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään. (Jälkihuollosta THL:n sivuilla)

Mikä tahansa muu vaihtoehto käy kalliimmaksi

Jo vuosien ajan on nähty, että jälkihuollon tarve lisääntyy. Toisaalta entisen ikärajan vuoksi on voinut käydä niin, että nuori herää jälkihuollon tarpeeseen liian myöhään. Kuten Erityishuoltojärjestöjen liiton toiminnanjohtaja Kai Laitinen uutisessa toteaa, osa nuorista kypsyy vasta 20-vuotiaana ottamaan tukea vastaan. Uudella ikärajalla heilläkin on mahdollisuus päästä jälkihuollon piiriin. Kustannukset kunnille kasvavat, kun jälkihuoltoa annetaan entistä isommalle joukolle nuoria, mutta todennäköisesti laki tuo pidemmällä aikavälillä kunnille säästöjä. Säästöä syntyy jo muutaman vuoden aikana, ellei jopa nopeammin, kun syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät riittävän pitkään jatketun jälkihuollon ansiosta paremmin elämän syrjään kiinni. Mikä tahansa muu vaihtoehto käy kunnille kalliimmaksi. Uusikaan ikäraja ei silti takaa, että kaikki tulisivat varmuudella hoidetuiksi. Nykyään 30-vuotiaskin voi yhtä lailla olla vasta kypsymässä sellaiseen elämänvaiheeseen, jossa hän voi ottaa apua vastaan. On myös vältettävä se, ettei yksikään parikymppinen saa sellaista tukea eikä etenkään jälkihuoltoa, jota hän ei enää tarvitse koska kykenee jo itse.