Tunteiden ymmärtämisestä apua muistisairaan hoitoon

Potilas lakkaa keskustelemasta ja katoaa omaan maailmaansa. Ennen niin läheisestä tyttärestä tulee hetkessä vieras eikä potilas tunnista edes huonettaan omakseen. Hän luulee hoitajaa äidikseen ja vaeltelee etsimässä jo edesmennyttä veljeään.

Muistipotilaan käytös vaikuttaa muille käsittämättömältä, ja omaisille on raskasta seurata sairauden etenemistä.

Muistisairaiden hoito on arkipäivää vanhainkodeissa ja muissa hoitolaitoksissa. Muistiin vaikuttavia sairauksia on kuitenkin lukuisia. Sopivan hoidon kannalta onkin olennaista saada selville potilaan tarkka diagnoosi.

Päteväkään hoitohenkilökunta ei välttämättä ole selvillä eri muistisairauksien erityispiirteistä. Lisäkouluttautuminen olisi tärkeää, jotta hoitaja kykenee tunnistamaan, mitkä potilaan oireista johtuvat juuri muistisairaudesta.

Vuorovaikutustapaa muutettava tarpeen vaatiessa

Jos muistisairas potilas ei onnistu kommunikoimaan hoitajan kanssa, saattaa se osaltaan lisätä potilaan käytösoireita.

Ennen kuin oireita lähdetään hillitsemään esimerkiksi lääkkeillä, tulisi hoitajan kokeilla vähenevätkö oireet yksinkertaisesti kohtaamalla potilas eri tavalla. Vuorovaikutuksen parantamisessa ratkaisevaa on ymmärtää potilaan käyttäytymisen taustalla olevia tunteita.

Muistisairaan toimintaa voidaan tulkita vasta, kun ensin ymmärretään mitä toiminnan taustalla oleva tunne pyrkii saavuttamaan ja saako tunne potilaan tapauksessa aikaan enemmän haittaa vai hyötyä.

Tunnista sairauden eteneminen

Hoitajan on tärkeää myös muistaa, että muistisairaudet etenevät. Potilaan tarpeet voivat muuttua äkistikin sairauden edetessä, jolloin hoitaja voi joutua milloin tahansa sopeuttamaan vuorovaikutustapojaan sairauden uuteen vaiheeseen.

ERT-mallissa tunnistetaan neljä muistisairauden vaihetta.

1. Malorientaation vaihe

Potilas on vielä suhteellisen hyvin orientoitunut, mutta hänelle tapahtuu jatkuvasti unohduksia, jotka vaikeuttavat hänen elämänhallintaansa. Hän on usein vihainen tai masentunut ja pelkää menettävänsä otteen elämästä.

Potilas saattaa uskoa, että joku haluaa tehdä hänelle vääryyttä ja saattaa siksi olla tavallista epäluuloisempi.

2. Ajan ja paikan tajun hämärtymisen vaihe

Potilas voi etsiä äitiään tai kuollutta puolisoaan. Potilas kulkee eksyneenä ja hämmentyneenä.

Aika alkaa menettää potilaalle merkityksensä ja sisäinen kello ottaa vallan. Potilas saattaa muistaa syntymäpäivänsä mutta ei ikäänsä.

Sanavarasto alkaa kaventua ja inkontinenssiongelmat yleistyä. Potilas tarvitsee enemmän aikaa ymmärtääkseen, mitä milloinkin on tapahtumassa.

Potilas myös reagoi tunnetasoiseen vuorovaikutukseen asiatasoista paremmin.

3. Jatkuvien liikkeiden vaihe

Sanavarasto on merkittävästi kaventunut ja potilas saattaa istuessaan heijata itseään sekä tehdä toisteisesti muita yksinkertaisia toimintoja. Potilaan puhe ja ääntelyt voivat vaikuttaa merkityksettömiltä.

Potilaan sosiaalinen arvostelukyky, orientaatio ja kyky käsitellä ongelmia ovat heikentyneet. Hän saattaa silitellä pehmolelua tai pitää nukkea sylissään. Potilas kuitenkin reagoi vielä oikeanlaisiin ärsykkeisiin.

4. Sisäänpäin kääntymisen vaihe

Potilas on vaipoissa ja häntä on syötettävä ja juotettava. Hän ei enää juurikaan liiku tai kommunikoi oma-aloitteisesti ja hän ilmaisee itseään enää yhdellä ilmeellä.

Potilas ei enää reagoi normaalisti puhutteluun tai muihinkaan ärsykkeisiin.

Oireilla on potilaalle jokin funktio

Psyykkiset oireet eivät ole koskaan sattumanvaraisia, vaan oireella on aina kokijalleen mielekäs syy. Hoitohenkilökunnan voi olla kuitenkin vaikea tulkita näitä syitä.

Käytösoire on ihmisen elämänhallinnan keino, sopeutumispyrkimys tai jokin muu hänen näkökulmastaan mielekäs toimintatapa tilanteessa, jossa ihminen mielessään kokee olevansa.

Hoitajan on helpompi auttaa potilastaan, kun hän ymmärtää mihin potilas oirettansa tarvitsee ja käyttää. Onko oire reaktio johonkin vai konsti saada jotakin?

Muistisairas ei elä sattumanvaraisissa harhoissa vaan omissa mielikuvissaan, jotka voivat olla todellisia, menneisyydessä tapahtuneita tilanteita. Nykyään tiedetään, että hänet kannattaakin kohdata siinä ajassa ja paikassa, jossa hän sillä hetkellä on.

Vastoin aikaisempaa käsitystä nykysuositusten mukaan muistisairasta ei pidä yrittää palauttaa todellisuuteen, sillä sen tiedetään olevan haitallista ja laukaisevan usein käytösoireita.

Suomen Psykologinen Instituutti järjestää muistisairauksien hoitoa käsittelevää lisäkoulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Lue täältä mitä kaikkea koulutusohjelma pitää sisällään.