fbpx

Category Archives: Blogit

Äitienpäivä ja ruokaboksin paradoksi

Monien perheiden äitienpäiväperinteisiin kuuluvat esimerkiksi aamiainen äidille vuoteeseen tai itse tehty kortti. Korttien yhteydessä äitiä muistetaan usein jollakin äitienpäivärunolla tai -värssyllä. Nykyään myös äitienpäivälounaat ja -brunssit ovat suosittuja. Miten sitten korona vaikuttaneekaan asiaan tänä vuonna, jäänee vielä nähtäväksi, mutta oletettavasti jollain tapaa. Ruokaboksi Meidän perheeseen on nyt muutaman viikon tullut sellainenkin tuotteistuksen ihme, kuin ruokaboksi. […]

Esimiesten haastavat vuorovaikutustilanteet

mad formal executive man yelling at camera

Tässä blogisarjassa ilmestyy kirjoituksia, jossa esitellään näyttöön perustuvia menetelmiä haastavien vuorovaikutustilanteiden hallintaan sekä oman vuorovaikutuskompetenssin lisäämiseksi. Tilaa tästä veloituksetta itsellesi blogisarja, jonka läpikäytyäsi olet kehittynyt vuorovaikutustaidoissa. Kykenet tekemään niitä pieniä, mutta sitäkin oleellisempia säätöliikkeitä, joilla lisäät luottamusta ja parannat johtajan ja johdettavan keskinäistä luottamusta. Myers-Briggs-tyypitys luettelee neljä eri akselia/luonnefunktiota – Minkälaiset kemiat kohtaavat ja minkälaiset […]

Fyysinen ja seksuaalinen väkivalta

Kuultua… ”Viime yönä mieheni raahasi minut hiuksista retuuttamalla ja kättäni vääntämällä rappukäytävään. Kun halusin päästä takaisin, hän töni ja paiskoi minua seiniä pitkin sisään.” ”Hän huolehtii siitä, ettei näkyviä mustelmia synny. Toimintatapana on hiuksista repiminen, tyynyllä hakkaaminen, seinille heittely, pään hakkaaminen jne. Hänellä ei omien sanojensa mukaan ole mitään syytä tuntea kohtauksista syyllisyyttä tai olla […]

Väkivalta blogi osa 2 HENKINEN VÄKIVALTA

Henkinen väkivalta Kokemuksia väkivallasta… ”Joudun joka kerta pyytämään ja perustelemaan sitä, että lähden jonnekin, olipa se sitten kauppaan, vanhempien tai kavereiden luokse. Hän saa minulle aina huonon omatunnon, jos en vietä aikaani hänen kanssaan.” “Aggressiiviset puheet ovat päivittäisiä. Olen oppinut olemaan varpaillani ja hillitsemään omaa käytöstäni sekä lasten käyttäytymistä, että uhkailut eivät muuttuisi todeksi. Pelkään […]

Etsimme kokeneita kouluttajia ja luennoitsijoita !

Tule tukemaan kehittyvää koulutustarjontaamme mm. SOTE-alan, psykologian ja liikkeenjohdon alueilla. Haemme kokeneita luennoitsijoita ja/tai kouluttajia. Jos olet alasi huippuosaaja ja innostunut kehittämään ja kehittymään, täytä alhaalla oleva webropol kaavake. Ehkä tulevaisuudessa löydämme molempia tyydyttävän yhteistyökuvion. Täytä alla oleva lomake jos olet kiinnostunut. Avoimet työpaikat Täytä hakemus

Adhd-oireiset lapset ovat jääneet väliinputoajiksi

Lapsia ja heidän perheitään pompotellaan ammattilaiselta tai tukimuodosta toiseen. SAAMME Adhd-liittoon viikoittain huolestuneita yhteydenottoja eri puolilta Suomea pitkistä jonoista ja vaikeuksista lasten ja nuorten adhd-tutkimuksiin pääsemisessä… lue allaolevasta linkistä koko artikkeli. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007914821.html?share=c952b16e74af2b8e0e84006d50122251 PSYKin koulutus tarjonta aiheella ADHD

Suhtautumisesi Covid rokotteseen

Miten suhtaudut COVID roketteeseen? Stressi sopivissa määrin parantaa suoritusta ja pitää vireänä. Kun stressiä on sopiva määrä riittää vapaa-aika ja normaali unen määrä palautumiseen. Omaa stressinsietokykyä voi nostaa tilapäisesti liikunnalla, nukkumalla enemmän, harrastamalla ja hyvillä ihmissuhteilla. Epäterve stressi voi olla väliaikaista tai pitkittynyttä. Pitkittynyt epäterve stressi voi kestää jopa vuosia ja on tällöin hyvin haitallinen […]

Valmisteltu pakkolasku vaatii harjoittelua

Lentämisen peruskoulutusohjelmissa harjoitellaan verrattain varhaisessa vaiheessa valmisteltua pakkolaskua. Sitä edeltävät monenlaiset poikkeavien lentotilojen tunnistamisen ja oikaisemisen harjoituksen. Ennen valmisteltujen pakkolaskujen opiskelua, tulee lentäjäkandidaatin kyetä tekemään onnistuneita maaliin laskeutumisia ilman moottoritehoa. Toisin sanoen, on kyettävä laskeutumiseen hallitusti tilanteessa, jossa moottoritehot eivät ole käytettävissä. Muussa tapauksessa on valmistellun pakkolaskun onnistuminen hallitsemattomassa tilanteessa varsin epätodennäköistä ja ylipäätään mahdollista […]

Nuorten väkivallanteot otsikoissa

Kirkkonummi Viime aikoina yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat nousseet nuorten tekemät väkivaltarikokset. Vuoden 2020 aikana huomiota ovat saaneet Tampereen Haapalinnassa kesällä ja Helsingin Koskelassa joulukuun alussa tapahtuneet alaikäisten tekemät surmat sekä Tampereen Kaupissa syyskuussa tapahtunut murhan yritys. Myös Kirkkonummella tapahtui syksyllä kaksi tapon yritystä, joista tuomittiin sama nuori. Kaikkien näiden rikosten tekijät ovat olleet tekohetkellä 16- ja […]

Kriisiosaamisarvio

Tästä testaamaan Kriisajan tietämyksesi Saat tietää tuloksesi saman tien Lue lisää kriisityön 10 op erikoistumisopinnoista Klikkaa tästä Erityisalojen kriisityön koulutus 2 op / inhouse debriefing ja defusing ohjaaja oman työyhteisön tarpeisiin Lue lisää koulutuksesta klikkaamalla tästä

Videovälitteisen ammatillisen kohtaamisen psykologiaa

Psyykkisen kriisin kohtaaminen – verkkokoulutus KENELLE Kaikki vuorovaikutusalan ammattilaiset kaikista organisaation portaista, jotka ovat joutuneet turvautumaan poikkeusjärjestelyihin aiemmin f2f toteutettavien kohtaamisten korvaamiseksi muilla keinoin. Olitpa esimies, työryhmän kollega, tiedottaja, ohjaaja, terapeutti tai muu ammattiauttaja… Tämä koulutus turvaa selustasi ja voimauttaa sinut praktisesti toimimaan nohevasti muutosten paineissa. SISÄLTÖ 8:45-9:15 Tervetuloa ja päivän esittely9:15-10:45 Videovälitteisyyden psykologiset erityispiirteet: […]

Ammatillisen vuorovaikutuksen uudet väylät

Vietämme nykyään huomattavan osan ajastamme älylaitteiden, tietokoneiden ja muun elektroniikan parissa. Toisinaan se voi olla ongelma, mutta uusista sovelluksista ja laitteista voi olla myös konkreettista hyötyä asiakastyössä. Videovälitteinen asiakastyö voi tuoda korvaamatonta apua esimerkiksi pitkien välimatkojen alueilla ja silloin, kun esimerkiksi kriisiapua tarvitaan heti, eikä siirtymiin ole aikaa tai mahdollisuutta. Videovälitteisyys tuo esim. psykologisen avun […]

Työssään viihtyvä soteihminen

Tässä blogisarjassa esittelen kevään mittaan joitakin havaitsemiani yhteisiä nimittäjiä, jotka löytyvät työssään viihtyviltä ammattilaisilta eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilta. osa 1 – Himmeliharmonia Olipa kyse sitten lastensuojelun, psykiatrisen hoidon, muistisairaanhoidon, kotihoidon tai esimerkiksi vammaistyön ammattilaisesta – mutta se että hän viihtyy saman työnantajan palveluksessa vuosikymmenestä toiseen edellyttää ensinnäkin riittävää organisaatiotason vakautta. On turha edes haaveilla […]

Hoitajat ovat nykyään äärirajoilla sairaalassa

Siihen nähden, on hämmentävää miten laadukkaaseen hoitoon vielä näissäkin oloissa hoitajat venyvät. On inhimillisesti katsottuna väärin ottaa eettisesti parhaansa, olosuhteista huolimatta parhaaseen pyrkivien asiantuntijoiden selkänahasta. Vaikuttaa siltä, että nyt suorastaan hyväksikäytetään sitä, että porukka venyy potilaidensa vuoksi äärimmilleen ja jopa sen yli. Johonkin on vedettävä raja. Mutta miten kehottaa ketään toimimaan huonommin kuin mihin ammattietiikka […]

Työssä jaksamisesta

Ketkä ovat ne lastensuojelun, psykiatrisen hoidon, muistisairaanhoidon, kotihoidon tai esim vammaistyön ammattilaiset, jotka viihtyvät työnantajansa palveluksessa vuosikymmenestä toiseen? Ao ylen artikkelista huolimatta tiedän tällaisiakin ammattilaisia olevan oikeasti olemassa. Ja luulen tietäväni jotakin siitä, mikä näitä työssäjaksajia yhdistää. (Lainaus alkaa:) Lastensuojelun suuri haaste on saada työntekijät jaksamaan ja pysymään alalla – työelämäprofessori: “Vaihtuvuus vaarantaa koko systeemin” […]

Hatkaajaa ei saa hylätä

Jussi Sudenlehti & Raul Soisalo Helsingin sanomat julkaisi ansiokkaan jutun 8.9.2019 nuorten hatkaamisesta eli omalla luvalla poistumisesta lastensuojeluyksiköistä. Jutun myötä esiin tuli nostetuksi haaste, joka meillä on yhteiskunnallisesti. Jutussa esitellyn Isoniemen tutkimuksen mukaan reilu pari tuhatta lasta oli vuosien 2013 ja 2014 aikana karkuteillä ja heistä noin 700 yli kolmekymmentä päivää. Eli järjestelmässämme on joukko […]

Epätoivon synnyttämä toimijuus

Epätoivon synnyttämä toimijuus – Traumojen kohtaamisesta miehitysalueella Suomalainen yhteiskunta on kohdannut turvapaikanhakijavirran myötä uusia haasteita: Miten kohtaamme sota- ja kriisialueilta tulevia ihmisiä? Mikä on heidän hoitonsa ydin? Lähdimme hankkimaan lisää ymmärrystä tilanteeseen Länsirannalta, jossa traumaperäiset oireet ovat tällä hetkellä aktiivisia. Vierailimme pakolaisleireillä, jotka ovat osa kaupunkia, haastattelimme ihmisiä ja tapasimme joukon kriisityötä tekeviä ammattilaisia. Onko […]

Traumatyötä Palestiinassa

Kirjoittanut Jussi Sudenlehti – psykoterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja Kouluttajana ja työnohjaajana työskentelyyn vaaditaan paljon ymmärrystä. Monet viimeisten vuosien aikana esiintyneet haasteet ja ilmiöt auttamisalalla ovat globaaleja. Tästä johtuen lähden elokuun alkupuolella Palestiinaan tekemään töitä kriisiryhmissä. Tavoitteena on viedä mukana tietoa posttraumaattisesta stressistä sekä kehollisia ja taidelähtöisiä menetelmiä sen työstämiseen, mutta ennen kaikkea kuulla kertomuksia, ajatuksia ja […]

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa

Empatia on yksi tärkeimmistä työvälineistä kaikille ihmisten parissa työskenteleville ja myös esimiesasemassa toimiville. Empatialla on myös kääntöpuolensa, sillä emotionaalinen kuormittavuus voi altistaa uupumukselle. Miten pitää empatia voimavarana eikä antaa sen kääntyä taakaksi?

Kännykästä tuli kiistakapula

Aluehallintovirasto AVI on ilmoittanut osalle lastensuojeluyksiköistä uudesta käytänteestä, jonka mukaan yksiköissä ei ole enää jatkossa sallittua ottaa puhelimia pois lasten käytöstä yön ajaksi. Uutinen saa kenttäkokemusta omaavat tuntemaan olonsa avuttomaksi.

Kuinka ohjata lasta käsittelemään aggression tunnetta

Lapsen aggression kohtaaminen on kasvattajille yksi hankalimmista asioista. Miten aikuinen voi ohjata lasta toimimaan aggression kanssa? Kuinka reagoida, kun aggressio kääntyy aggressiiviseksi teoksi?

Psyyken hoidossa totuus on tarua ihmeellisempää

Paras hoitovaihtoehto voi jollekin olla jossakin tilanteessa lääke. Silloin lääkettä ei pitäisi haluta korvata millään muulla. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla ajatuksia voi suunnata toisaalle. Sama voi onnistua vain ajattelemalla eli mentaaliharjoittelun avulla, mutta toisia auttaa kovasti jokin konkreettinen apuväline – esimerkiksi chilikarkki.

Johtaja: kysy, mitä kuuluu – sillä on isompi merkitys kuin arvaatkaan

Millaisia ovat tyypilliset sudenkuopat esimiehen ja alaisten välisessä suhteessa? Kun jätät aikaa läsnä olemiselle, kuuntelet ja olet kiinnostunut työntekijöiden voinnista, niin pääset jo pitkälle.

Masennuslääke alkaa vaikuttaa aivoissa heti – miksi mielialan koheneminen voi silti viedä viikkoja?

Masennuslääkkeet vaikuttavat tunteiden käsittelyyn nopeasti, mutta mielialan koheneminen vie silti usein viikkoja tai jopa kuukausia. Masennuslääkityksen avut eivät siis ole aivan yksiselitteisiä. Mitä me ylipäätään tiedämme masennuslääkkeistä ja miten niistä voitaisiin saada paras mahdollinen hyöty irti? Näitä kysymyksiä pohditaan tässä blogissa.

Työnohjaus lisää tuottavuutta mutta vain asianmukaisesti koulutetun työnohjaajan antamana

Yritykset pyrkivät maksimoimaan oman tuottavuutensa ja kustannustehokkuutensa. Työnohjauksen käsite ei ole kaikille täysin tuttu, mutta työnohjauksen on havaittu parantavan tuottavuutta merkittävästi jo lyhyessä ajassa. Tässä pieni infopaketti työnohjauksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

Jännittääkö esiintyminen? Viisi tapaa kääntää pelko positiiviseksi ajatteluksi

Toisin kuin usein luullaan, hyvä esiintyminen ei välttämättä tarkoita teatraalisuutta tai dramaattisuutta. Hyvä esiintyminen on luonnollista kommunikaatiota ihmisten välillä. Lue tästä viisi vinkkiä siihen, miten käännät esiintymiseen liittyvät pelot positiiviseksi ajatteluksi.

Tuore esimies: näin saavutat alaistesi positiivisen kunnioituksen

Kun ylenet esimieheksi, voit jättää hyvästit mukavuudentunteelle, jota saat siitä kun sinusta pidetään. On selvää, että toimintaasi johtajana kommentoidaan aivan kuten kommentoit itsekin omien esimiestesi toimintaa. Se on OK niin kauan kun ansaitset alaistesi positiivista kunnioitusta. Tässä yhdeksän vinkkiä kunnoitusta ansaitsevaan johtajuuteen.

Ylennyitkö esimieheksi? Ota huomioon nämä viisi muutosta

Esimieheksi ylentyminen tuntuu suurelta mullistukselta, mutta kuinka iso tämä muutos todellisuudessa on, ja miten siihen tulisi suhtautua?

Vichyä polvessa, porkkanoita nenässä: opi kauppalista kerrasta ulkoa

Ihminen muistaa helpommin kuvallisia kuin sanallisia viestejä. Siksi asiat painuvat paremmin muistiin, kun niistä luo päässään mielikuvia. Tätä kutsutaan visualisoinniksi.

Lapsen, aikuisen vai ympäristön oireet? Vähennä stressiä, helpota oireita

Kun lapsi on hyperaktiivinen, käyttäytyy huonosti tai viis veisaa ohjeista, ei aina ole kyse siitä, ettei hän osaisi käyttäytyä paremmin. Kyse voi olla oireista, jotka stressi aktivoi. Vaikeista tilanteista selvitäkseen lapsi käyttää niitä keinoja, joita hänellä on. Miten arjen stressaavia tilanteita voi vähentää?

“Muista sämpylät, älä pehmennä liikaa” – anna palautetta rakentavasti

Jos työstä ei saa lainkaan palautetta, sen paremmin positiivista kuin korjaavaakaan, voi ihminen alkaa kokea itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Voi myös olla niin, että jos ihminen ei ole itse saanut koskaan palautetta, ei hän osaa sitä antaa itsekään muille. Silloin palautteen antamiseen täytyy opetella kuin käsikirjoituksesta.

Aggressio on tunne, ei vielä teko

Kun kaikki on hyvin, osaamme hallita tunteitamme ja ymmärrämme tunteiden vaikutukset tekoihimme. Mutta kun tapahtuu jotakin äkillistä ja yllättävää tai kun väsymys, stressi tai hankalat asiat kaatuvat päälle, saatamme joutua sellaiseen tunnekuohuun, ettemme osaa tehdä järkeviä päätöksiä.

Voimmeko elää ilman älypuhelinta?

Älypuhelimet pitävät meitä aina vain tiukemmin otteessaan. Niiden aiheuttamat jatkuvat valintatilanteet kuormittavat aivojamme ja pitävät stressitasoamme ylhäällä. Miten teknologian talutushihnaa voitaisiin löystyttää?

Ajatuksia lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmista

Yle uutisoi 28.11. viidestä kipukohdasta lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien hoidossa. Viiden kipukohdan listan jatkoksi haluan nostaa esille ehdotuksia, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Näkemykseni perustuu pitkään kokemukseen terapian, psykiatrisen työn ja lastensuojelutyön kentällä sekä työryhmien ja ammattilaisten työnohjaukseen.

Milloin erosta tulee myrkyllinen?

Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta, ja vuosittain käydään 2000 huoltajuuskiistaa. Usein julkisuudessa on esillä vastakkainasettelu siitä, pitäisikö erota vai jatkaa yhdessä. Oikeastaan tärkeämpää olisi kysyä, miten erotaan.

Neuropsykiatrisia vai psykososiaalisia oireita?

Yleisimpiä lapsilla esiintyviä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD/ADD), autismin kirjon häiriöt, oppimis- ja erityisvaikeudet (mm. kielellinen erityisvaikeus) ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatrisille häiriöille on tunnusomaista runsas komorbiditeetti eli kahden tai useamman (itsenäisen) sairauden samanaikainen esiintyminen. Tämä asettaa myös erotusdiagnostiikan kannalta erityisiä haasteita lasten ja nuorten tutkimuksessa. Neuropsykiatrisissa häiriöissä ilmenee usein vaikeuksia muun muassa […]

Vältä ansat, jotka tappavat hedelmällisen keskustelun – kuusi vinkkiä

Tässä kuusi esimerkkiä tavanomaisista vuorovaikutusta heikentävistä ansoista, joita välttämällä parannat vuorovaikutuksen laatua.

Nettiriippuvuuden verkkoa pitää purkaa monesta kulmasta

Satunnainen sähköpostin tarkistus saattaa venähtää useamman tunnin nettisurffailuksi, kun uutta kiinnostavaa ja klikattavaa sisältöä tulee jatkuvasti eteen. Voiko internetin liikakäyttö selittää joidenkin potilaiden psyykkiset oireet paremmin kuin lapsuuden traumat?

Muistisairauksia ei voi parantaa, mutta niitä voi hoitaa

Vaikka muistisairauksiin ei olekaan toistaiseksi parannuskeinoa, meillä on jo nyt olemassa erilaisia hyväksitodettuja hoitosuosituksia, joiden avulla muistipotilaan elämänlaatu voi pysyä hyvänä.

Taitava johtaja huomaa paljon puhuvat katseet

Suurin osa vuorovaikutuksestamme on nonverbaalista eli kehon asennon, eleiden ja ilmeiden välittämää. Tämä pätee myös sosiaaliseen kanssakäymiseen työpaikalla. Ilmeitä ja eleitä tulkitsemalla voi päästä selvyyteen siitäkin, mitä ei suoranaisesti sanota ääneen.

Miten ehkäistä väkivaltatilanteita työssä? Opi hallitsemaan tilannetta viestinnän keinoin

Kun ympäristö ja työn resurssit ovat kunnossa, yksi tärkeimmistä asioista, joita hoitaja tai muu alan ammattilainen voi itse tehdä varautuakseen uhkaaviin tilanteisiin, on opetella säätelemään omaa käytöstään tilanteen mukaan.

Auttajan ammattitauti on myötätuntouupumus

Auttamisen ammattilainen kuuntelee joka päivä toisen ihmisen murheita – työkseen. Siinä työssä on välttämätöntä osata asettua empaattisesti toisen asemaan. Joskus empatia voi kuitenkin mennä yli, ja silloin puhutaan myötätuntostressistä.

Kun kipeää ei osaa sanoittaa: suhdekeskeinen työ lastensuojelussa

Ihmissuhteiden avulla on mahdollista korjata mielen vaurioita ja elämän haitallisia suuntia. Se pätee kaiken ikäisiin ihmisiin. Siitä huolimatta lastensuojelussa suhteiden merkityksestä puhutaan aivan liian vähän.

Kiintymystrauma ja objektikonstanssi

Törmäsin taannoin lastensuojeluyksikön työnohjauksessa tilanteeseen, jossa lapsi sai useita raivokohtauksia päivän aikana. Työryhmä ei osannut liittää lapsen reaktiota mihinkään laukaisevaan tekijään, triggeriin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, vaan perin tyypillistä on, että yhteyttä lapsen käytöksen ja pulman välistä ei löydetä, tai se on vaikeasta ymmärrettävissä. Lapsella oli diagnoosina RAD eli reaktiivinen kiintymyssuhteen häiriö. Kiintymyssuhteen […]

Tunteiden ymmärtämisestä apua muistisairaan hoitoon

Päteväkään hoitohenkilökunta ei välttämättä ole selvillä eri muistisairauksien erityispiirteistä. Lisäkouluttautuminen olisi tärkeää, jotta hoitaja kykenee tunnistamaan, mitkä potilaan oireista johtuvat juuri muistisairaudesta.

Näin raivaat työpäivään aikaa keskittymiselle

Pysähtymiselle on aikaa harvoin tai ei ollenkaan, vaikka juuri se olisi avain parempaan työhyvinvointiin. Hektisyys, kiire, paine ja stressi valitettavasti värittävät hyvin monen työarkea alasta riippumatta.

Sohvaterveisiä Joensuusta

Kirkko julistaa, maistraatti ja käräjäoikeus toteaa Jotakin meistä suomalaisista kertoo, että suosituimpia tv-ohjelmia ovat monenlaiset realityohjelmat, kuten Ensitreffit alttarilla, Temptation island ja Sohvaperunat. Ensin mainitussa seurataan miten käy, kun kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta ihmistä aloittaa yhteiselon järjestetyssä avioliitossa. Toisessa, miten käy, kun pariskunta viedään olosuhteisiin, jossa keinotekoisesti kaikin mahdollisin keinoin yritetään aikaansaada parisuhteeseen uskottomuuskriisi. Olen […]

Johtaminen on taitolaji

Voittoisat tiimit – tai ylipäätään hyvin yhteen pelaavat tiimit – koostuvat tyypillisesti erilaisista ihmisistä, joilla on kullakin omanlaisensa persoonallisuus, omanlaisensa tapa työskennellä ja omat vahvuutensa. Tästä seuraa se, ettei yksi ainoa johtamismalli sovi kaikille tiimin jäsenille ja kaikkiin tilanteisiin.

Olemmeko toivottoman masentuneita?

Masennus on mielentila. Tila, josta lähes jokainen länsimainen ihminen kärsii joskus elämänsä aikana, ehkä ohimenevänä haluttomuutena ja toivottomuutena, ehkä pidempikestoisena vetämättömänä olona. Vaikka masennus on yleistynyt huomattavasti ja valtaosa masennuspotilaista kroonistuu, emme oikein ole saaneet kiinni siitä, mitä masennus oikeastaan on. Laajan meta-analyysin mukaan kolmella neljäsosalla masennus kroonistuu. Luku on valtava. Jos Suomessa masennuslääkkeitä syö […]

Post-traumaattinen stressi, keho ja luovuus

Duodecim-lehden artikkelissa Anssi Leikola, Jukka Mäkelä ja Marko Punkanen kirjoittava polivagaalisesta mallista. Samasta asiasta kirjoittaa myös traumoja useamman vuosikymmenen tutkinut Van de Kolk kirjassaan Jäljet kehossa. Erityisesti Van der Kolk esittää, että meidän pitäisi huomioida muiden oireiden taustalla post-traumaattisen stressin ja traumojen merkitys. Jo pelkästään Suomessa traumatisoituu 100 000 ihmistä vuosittain. Noin 20-30% prosentille kehittyy […]

Tulevaisuuden lastensuojelu

Miltä näyttää lastensuojelun tulevaisuus tällä hetkellä? Ainakin työ kentällä on monipuolisempaa ja vaatii yhä enemmän taitoja, hienovaraisuutta ja ymmärrystä lasten ja nuorten erilaisista pulmista sekä niiden lähtökohdista. Monet joutuvat myös vaihtamaan työnsisältöä tiiviissä tahdissa. Ensin saatetaan tehdä perhetyötä, seuraavalla viikolla olla yksikössä ja kuun lopulla vielä sijaisperheessä. Eräässä koulutuspäivässä juttelin perhetyöntekijöiden kanssa käyttöteoriasta. Varsin monella […]

Aistillistamisesta?

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_image src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_37095668.jpg” _builder_version=”3.0.87″ animation_style=”slide” animation_direction=”left” animation_duration=”500ms” animation_intensity_slide=”10%” sticky=”off” border_style=”solid”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”]Terapia keskittyy paljon kieleen ja verbaaliseen ilmaisuun. Kiintymysterapeutit ja suhdekeskeiset terapeutit taas ajattelevat usein, että puhuminen on vain keino pysytellä suhteessa: Sanoilla ei olisikaan niin suurta merkitystä kuin sillä mitä tapahtuu rivien välissä ja non-verbaalisella tasolla. Samalla […]

Miten opit kesäkauppalistasi ulkoa laakista?

[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_image _builder_version=”3.0.71″ src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_33889447.jpg” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” sticky=”off” align=”left” always_center_on_mobile=”on” border_style=”solid” force_fullwidth=”off” /][et_pb_text _builder_version=”3.0.71″ background_layout=”light” text_orientation=”left” border_style=”solid”] Luettuasi tämän artikkelin kykenet painamaan mieleesi kerrasta vähintään 10 tavaran ostoslistan tai 10 mitä tahansa muuta visualisoitavissa olevaa asiaa! Asian ydin on visualisointi Visualisoinnissa asia kuvitellaan eli tehdään näkyväksi pukemalla se mielessään johonkin olomuotoon tai toimintoon. Tällöin […]

Kun elämä pysähtyy…

”Miten puhua aiheesta?” Yle arena Miten puhua lapsen tai nuoren kanssa lähellä sattuneesta terroriteosta? Vai pitääkö siitä puhua, jos lasta ei kiinnosta? -Ei kuitenkaan väkisin, sanoo psykoterapeutti Jussi Sutinen, joka on myös lastensuojelun johtava kouluttaja Suomen psykologisessa instituutissa. Kuinka Turun puukotusten kaltaiset yllättävät, lähelle tulevat väkivallanteot meihin vaikuttavat? Ja miten sitä kaveria voisi auttaa, jos […]

%d bloggaajaa tykkää tästä: