Category Archives: Muuta

Ihmissuhteet | Moni yrittää peitellä liikutustaan, mutta ei kannattaisi – tästä on kyse paradoksiefektissä https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007956699.html

https://www.hs.fi/aihe/mielenterveys/

Opiskelijat | Amk-opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys on heikentynyt pandemian aikana, selviää kyselystä: ”Niitä, joilla menee tosi huonosti, on liikaa” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007962583.html

Helsingin yliopisto | Käänne pahempaan tapahtui loppuvuodesta: Opiskelijoiden voimavarat ovat loppu ja nyt edessä on ”kriittinen syksy” https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007964072.html

Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaat voivat saada potilastietojaan Kelasta #uutisvahti https://yle.fi/uutiset/3-11924531

Pienten lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät koronakevään aikana #uutisvahti https://yle.fi/uutiset/3-11909327

Blue and Orange Reading Book Photo Classroom Newsletter, tekijä Raul Soisalo Näin edistät kemioiden kohtaamista Vaikka kemiat eivät kohtaisikaan sataprosenttisesti, voimme silti tietoisesti tehdä asioita, jotka edistävät kemioiden kohtaamiseta -kuunteleminen (aika, huomio) -arvostaminen (kunnioitus) -ammatillisuus -rauhallisuus -empatia ja tykkääminen tai sen yritys -luottamus (ensin itseen) -keskity siihen osaan toisessa, mistä pidät tai mikä ärsyttää vähiten […]

Ylidiagnosoitu ADHD ja muut tekijät lasten ja nuortenhäiriökäyttäytymisen taustalla Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat viime vuosina lisääntyneet räjähdysmäisesti eri puolilla maailmaa. Monet asiantuntijat samoin kuin suuri yleisökin ovat alkaneet epäillä, että diagnooseja jaetaan liikaa ja osittain kyseenalaisin perustein. Miten ADHD ilmenee ? ADHD-henkilöillä aivojen aktivaatiotaso on matala niillä aivoalueilla, jotka säätelevät tarkkaavaisuutta,motivaatiota ja tunteita. Tästä […]

Lapsuudestani muisto, jossa olin isäni kanssa hänen työpaikallaan koululaiva Suomen Joutsenessa. Siellä törmäsin muutamaan vanhaan merikarhuun, jotka olivat juuri pitäneet Turun Shanty -kuoron harjoituksia. Siihen aikaan shantykuoron pääsyvaatimuksina oli merikapteeni, joka on kiertänyt purjelaivalla Kap Hornin. Shaunty lauluilla on aina ollut minulle suuri merkitys. Siksi olen ilakoinut viime viikot lapsuuteni muistojen siivittämänä törmätessäni – siellä […]

Uusi tutkimus kyseenalaistaa lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä nykyisin ohjaavat ajatusmallit Jotkin käsitykset varhaiskasvatuksesta ja koulujen opetusmenetelmistä perustuvat pikemminkin myytteihin kuin tutkittuun tietoon. Suomessa vallitsee varsin yksioikoinen käsitys, jonka mukaan kaikkien lasten pitää päästä osallisiksi varhaiskasvatuksesta päiväkodeissa. Lisäksi kouluissa on todennäköisesti menty liian pitkälle itseohjautuvuutta ja digitaalisia menetelmiä korostavissa opetusmenetelmissä, sillä ne vaikuttaisivat heikentävän oppimistuloksia. Päiväkodissa […]

Ruokaan koukussa Syömmekö elääksemme vai elämmekö syödäksemme? Kuulin, että tänään vietetään maailman ruokapäivää. Ruoka ei jakaudu maailmassa oikeudenmukaisesti, kuten ei moni muukaan asia. Maailmassa 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Lähes tuplasti enemmän on ihmisiä, joille ruoka aiheuttaa muita hankaluuksia. Meille yltäkylläisyydessä eläville, ruoka voi olla ongelma siksi että sitä on liikaa. Kolmannes maailman ruoista heitetään […]

Etätyö lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä  Itselläni ja kollegoillani on nykyään osittainen etätyö. Ennen sitä työskentelimme fyysisesti samoissa tiloissa. Asumme nykyään Pohjois-Karjalassa, jossa sai viime yönä ihailla uskomattomia revontulia. Viihdymme perheemme kanssa niin hyvin, ettemme ihan helpolla raaskisi täältä minnekään muuttaa. Me olemme (ainakin olevinamme) ammatillisen vuorovaikutuksen jonkun sortin asiantuntijoita. Työmme edellyttää mahdollisuutta työskennellä ilman häiriötekijöitä […]

Uusi innovaatio tarjolla – innovaation edistämiseksi On totta, ettei suomalainen innovaatio ole parhaassa iskuvoimassaan. Luultavasti osasyy on siinä, että emme osaa muodostaa saati johtaa innovatiivisia työryhmiä. Arvostamme liikaa innovatiivisia yksilöitä, vaikka todelliset menestystarinat edellyttäisivät kuitenkin kollektiivista jaettua luovuutta. Suomalaiset johtajat eivät kaikki hallitse luovan ryhmädynamiikan perusteita. Käyttökelpoisia, psykologiaa soveltavia ryhmäteorioita on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut […]

JÄRKEILY EI OLE NIIN JÄRKEVÄÄ Oletko järki- vai tunneihminen? Toimimmeko rationaalisesti? Pystymmekö tekemään puhtaasti järkiperusteella ratkaisuja? Paraskaan järki ei taida toimia ilman jonkinlaisia tunteita. Järki tarvitsee tunteet ikään kuin kompassiksi, jotta järkeä pystyy käyttämään.   Tunne taitaa lopulta voittaa järjen silloinkin, kun luulemme kykenevämme päättämään pelkillä järkiperusteilla. Päätämme järjellä niin tai näin, koska se lopulta […]

  Kukaan ei ole koskaan tullut köyhäksi antamisesta   Kokemus aiheuttaa reaktiona emotionaalista liikehdintää. Hyvää kokemusta seuraa luultavasti jotakin mielihyvän suuntaista ja ikävää kokemusta jotakin mielipahan tapaista. Se tulkitaanko kokemus hyväksi, neutraaliksi vai huonoksi riippuu tietenkin kokijasta itsestään, mutta myös hänen sen hetkisestä vallitsevasta tunnekirjosta, aiemmista kokemuksista sekä uskomuksista, ennakkokäsityksistä ja odotuksista. Kokemuksen tulkinta on […]

Innovaatio edellyttää uutta johtamista On totta, ettei suomalainen innovaatio ole parhaassa iskuvoimassaan. Luultavasti osasyy on siinä, että emme osaa muodostaa saati johtaa innovatiivisia työryhmiä. Arvostamme liikaa innovatiivisia yksilöitä, vaikka todelliset menestystarinat edellyttäisivät kuitenkin kollektiivista luovuutta. Suomalaiset johtajat eivät hallitse luovan ryhmädynamiikan perusteita. Käyttökelpoisia psykologiaa soveltavia teorioita on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut olemassa. Luova ryhmä ei […]

Poistetaan työaika kokonaan Työnantajat ostavat työntekijöiltä aikaa rahapalkkaa vastaan. Ajalle on määritelty hinnoitteluperusteet, jotka riippuvat useista muuttujista. Ihme kyllä ajan hinnoittelu riippuu harvemmin siitä, paljonko kyseisenä aikana tuottaa työnantajalleen lisäarvoa. Nyt huudetaan tuottavuuden perään. Rahapalkan kokonaissuuruudella tiedetään olevan positiivinen korrelaatio työhön sitoutumisen kanssa, mikä on kuitenkin vain yksi muuttuja muiden joukossa – eikä edes tärkein, […]