Miten ehkäistä väkivaltatilanteita työssä? Opi hallitsemaan tilannetta viestinnän keinoin

[et_pb_section bb_built=”1″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_row _builder_version=”3.0.48″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_text _builder_version=”3.13.1″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]

“Ainahan minä olen mustelmilla”, sanoo muistisairaiden parissa työskentelevä joensuulainen sairaanhoitaja Ritva (https://yle.fi/uutiset/3-9894154).

Ritvan kohtalo on hoitoalalla hälyttävän yleinen. Suomalaiset vanhustenhoitajat kokevat työssään enemmän väkivaltaa kuin kollegansa muissa Pohjoismaissa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Laitoshoidossa työskentelevistä jopa 80 prosenttia on kohdannut väkivaltaa vuoden aikana.

Syynä ovat asiakasrakenteen lisäksi useat työolosuhteisiin liittyvät tekijät, kuten kiire, rooliristiriidat ja työn itsenäisyys. Myös oikeudenmukaisella johtamisella ja hyvällä tiimityöllä on merkitystä.

Väkivaltaan on THL:n tutkimuksen mukaan mahdollista jossakin määrin vaikuttaa työntekijöiden omalla toiminnalla. Hoitajat ehdottivat muun muassa parityöskentelyä, kiireetöntä ilmapiiriä, joustavaa aikataulutusta ja sopivan pieniä toimintayksiköitä.

Yhdeksän kymmenestä tilanteesta voidaan ehkäistä

Olen itse työskennellyt muun muassa suuressa kuntoutusyksikössä ja perheneuvolassa sekä pitänyt psykoterapeutin ja perheterapeutin yksityisvastaanottoa. Olen huomannut, että uhkaavia tilanteita ja väkivaltaa kohtaavat hyvin monenlaiset työntekijät koko sosiaali- ja terveysalalla.

Perehdyttyäni tarjolla oleviin fyysisen rajoittamisen ja terapeuttisen fyysisen hallinnan menetelmiin minua alkoi kiinnostaa entistä enemmän se, mitä voisimme tehdä, ettei meidän tarvitsisi otella asiakkaidemme kanssa.

Yli yhdeksän kymmenestä sattuneesta väkivaltatilanteesta olisi voitu ehkäistä ennalta, jos

  • työpaikan tilojen ja kalustuksen suunnitteluun olisi kiinnitetty enemmän huomiota
  • työntekijöiden määrä ja työn laatu olisi resursoitu oikein
  • työntekijöillä olisi ollut riittävästi tietoa väkivaltaisen käyttäytymisen ennakkomerkeistä ja toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin
  • työntekijöillä olisi ollut taito asennoitua tilanteisiin oikein
  • käytössä olisi ollut edes jonkinlaisia hälytyslaitteita.

Väkivallan preventiota opetetaan peruskoulutuksissa mielestäni hämmästyttävän vähän. Kun kirjoitin aiheesta kirjaa “Väkivallan preventio sosiaali- ja terveysalalla”, pidin samalla koulutuksia ympäri Suomea. Jo pelkästään kirjan tekoaikana 500 ihmistä kävi tuon aiheesta pitämäni koulutuksen. Myös THL:n tutkimuksessa tuli ilmi, että hoitajat kaipaavat erityistä koulutusta muistisairaiden ja muiden haastavien asiakkaiden kanssa työskentelyyn.

Ohjeita uhkaavan tilanteen hallitsemiseen

Kun ympäristö ja työn resurssit ovat kunnossa, yksi tärkeimmistä asioista, joita hoitaja tai muu alan ammattilainen voi itse tehdä, on opetella säätelemään omaa käytöstään tilanteen mukaan.

Itse asiassa asiakkaan puhuttaminen on paras itsepuolustus, sillä puhuva ihminen harvemmin samaan aikaan hyökkää.

Väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää, mutta rauhoittaminen onnistuu parhaiten silloin, kun pystyt ymmärtämään vastapuolen näkökulman. Näytä, että ymmärrät, miksi asiakas on vihainen ja annat hänelle luvan tuntea niin.

  • kuuntele ja ole aidosti kiinnostunut
  • puhuttele nimellä ja kohtele yksilöllisesti
  • rohkaise puhumaan, kysy tarkentavia kysymyksiä
  • käytä me-muotoa: “yhdessä löydämme ratkaisun”
  • henkilöi myös itsesi, esittäydy
  • jos muuta henkilökuntaa on läsnä, viestikää myös keskenämme rauhallisesti.

Väkivallan preventiota käsitellään myös koulutuksessamme, joka sopii kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tutustu koulutukseen.

Raul Soisalo
Instituutin johtaja

Kirjoituksen lähteenä on hyödynnetty myös THL:n julkaisua: Josefsson K., Sinervo T., Vehko T. Mikä selittää hoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa vanhustenhuollossa? Tutkimuksesta tiiviisti 9, huhtikuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]