Opintojen rahoitus


Taustaa

Suomen Psykologinen Instituutti on riippumaton koulutuksen järjestäjä, joka ei saa toimintaansa valtion tai minkään muunkaan instanssin tukea. Toimintamme perustuu laadukkaaseen koulutukseen, johon osallistujat ja työnantajaorganisaatiot ovat valmiit sijoittamaan. Koulutusten osallistumismaksut kattavat koulutusten järjestämisestä aiheutuvat kulut. Emme kykene kilpailemaan hinnoilla niiden koulutuksen järjestäjien kanssa, joiden toimintaa valtio rahoittaa.

 

Opintojen rahoitusmahdollisuuksia

 

Lähes jokaisessa koulutuksessa on mukana osallistujia, jotka ovat saaneet koulutuksen osallistumismaksuun tukea.

 

Oppisopimus

 

Oppisopimusta varten sinulla tulee olla työpaikka. Sinua ohjaa tehtävään soveltuva työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimerkiksi esimiehesi tai kollegasi. Työpaikkaohjaaja on tukihenkilösi ja neuvonantajasi työpaikalla. Oppisopimukseen kuuluu usein myös opiskelua oppilaitoksessa, jota oppisoppimustoimija voi hankkia myös toiselta koulutuksen järjestäjältä (tässä tapauksessa Suomen Psykologiselta Instituutilta). Oppisopimustoimija toteuttaa oppisopimuksen sopimusjärjestelyt ja vastaa opetussuunnitelman luomisesta yhdessä muiden osapuolten kanssa.

Oppisopimustoimistosta on mahdollista tiedustella mahdollisuutta opiskella Suomen Psykologisessa Instituutissa osana oppisopimuskoulutusta. Eri oppisopimustoimistoilla on omia linjauksia ja usein asia riippuu myös oppisopimustoimistoa hallinnoivan koulutuksen järjestäjän määrärahoista. Oppisopimustoimistot saavat valtion rahoituksen tehtävänsä sekä opiskelijamäärän perusteella. Oppisopimuksen mahdollisuudet riippuvat lopulta siitä, onko kyseisellä oppilaitoksella minkälainen oppisopimuskoulutuksen tehtävä ja onko sillä riittävästi opiskelijoita kirjoilla vai tarvitseeko oppilaitos lisää opiskelijoita, jotta sen määrärahat tulevat käytetyiksi. Oppisopimuksessa on kolme osapuolta: a) opiskelija, b) työnantaja ja c) oppisopimustoimisto, joka voi harkintansa mukaan ostaa toiselta koulutuksen järjestäjältä nk. valmistavaa koulutusta. Oppisopimus voi mahdollistaa osallistumisen Suomen Psykologisen Instituutin koulutuksiin jopa maksuttomasti, mutta toisaalta edellyttää työnantajalta  työpaikkaohjaajan nimeämistä. Koulutustemme suunnittelussa on oppisopimusmahdollisuus otettu huomioon ja ne soveltuvat valmistavaksi koulutukseksi myös tutkintotavoitteisiin oppisopimuksiin.

Mikäli oppisopimus vaihtoehtona kiinnostaa, niin kannattaa aloittaa joko oman kotikunnan tai työnantajan kotikunnan oppisoppimustoimistosta. Huom! Aluerajat eivät ole mitenkään ehdottomia, vaan myös jonkin muun alueen oppisopimustoimisto voi tulla kyseeseen. Koko maan oppisopimustoimistojen yhteystiedot löydät täältä: www.oppisopimus.fi      

 

ELY-Keskuksen täsmä- tai muutoskoulutus

 

Työnantajan velvollisuus on etenkin sosiaali- ja terveysaloilla järjestää ammattihenkilöille lakisääteisesti riittävästi ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta (keskimäärin 5 koulutuspäivää vuodessa).

 

Joissakin tapauksissa työnantajalla voi olla tarve tätä laajamittaisempaan henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. Tällöin voi kyseeseen tulla ely-keskukselta haettava täsmä- tai muutoskoulutusrahoitus, jolla voidaan kattaa jopa 80% koulutuksen järjestämisen kustannuksista, johon voi joissain tapauksissa sisältyä jopa matka- ja majoituskuluja sekä sijaisten palkoista aiheutuvia kustannuksia.

 

Mikäli tämä vaihtoehto kiinnostaa, työnantaja käynnistää prosessin täyttämällä työnantajan esityksen yhteishankintakoulutukseksi, joka toimitetaan paikalliseen ely-keskukseen. Kaavake löytyy täältä: https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/tyonantajan-esitys-yhteishankintakoulutuksesta-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus/d75c9558-0c4d-4437-a5f8-702ca1efcb0c

Autamme mielellämme kaavakkeen täyttämiseen liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä asiakaspalvelu@psyk.fi 

 

Opiskelu aikuiskoulutusrahaston tuella

Palkansaajan aikuiskoulutustuki mahdollistaa täysipainoisen keskittymisen opiskeluun tilanteessa, jossa opiskelija on palkattomalla opintovapaalla. Aikuiskoulutustuki ei korvaa koulutuksen kustannuksia, vaan se rinnastuu lähinnä opintotukeen. Sen saamisedellytykset lyhyesti:

Voit saada täysimääräistä aikuiskoulutustukea, jos olet omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, olet työ- tai virkasuhteessa ja

Aikuiskoulutustuen kaikkien saamisehtojen tulee täyttyä, jotta Koulutusrahasto voi maksaa aikuiskoulutustukea. Päätoimiseksi opiskeluksi katsotaan sellaiset opinnot, joista kertyy vähintään 3 opintopistettä kuukaudessa, jolloin 30 op koulutuskokonaisuus mahdollistaa 10kk aikuiskoulutustuen. Myös soviteltu aikuiskoulutustuki sekä tuki yrittäjälle ovat mahdollisia.

Aikuiskoulutustuen määrän laskurit

Aikuiskoulutustuen määrän voit laskea laskureilla.

Esimerkkejä tuen määrästä vuonna 2018 (summat ovat bruttoina)

Palkka/kk          Tuen määrä/kk

1 600 e                      1 013,40 e      

1 800 e                      1 099,37 e        

2 000 e                      1 185,34 e         

2 300 e                      1 314,29 e        

2 500 e                      1 400,26 e        

2 800 e                      1 529,21 e         

3 000 e                      1 615,18 e      

3 500 e                      1 717,23 e          

4 000 e                      1 812,75 e          

4 500 e                      1 908,27 e         

Verotus

Aikuiskoulutustuki on veronalaista tuloa. Sinun ei tarvitse lähettää Koulutusrahastolle verokorttia, jos sinulle tulojesi perusteella käy aikuiskoulutustuen vakiomääräinen ennakonpidätys 20 %.

 

Muut mahdollisuudet

Työnantajan saama verovähennysoikeus henkilöstönsä kouluttamisesta

Työnantajalla on mahdollisuus vaatia vuosittaisessa kokonaisverotuksessa verohuojennusta, mikäli se kouluttaa henkilöstöään. Täysi koulutusvähennys edellyttää, että työnantajalla on voimassaoleva yhteistyössä työntekijöiden kanssa tehty koulutussuunnitelma ja että työntekijä on osallistunut työnantajan lukuun koulutukseen vähintään 18 tunnin ajan verovuoden aikana. Summaan on oma laskentakaava, mutta käytännössä kyse on summasta, jonka suuruusluokka on noin 300-350€/ koulutettu työntekijä/ verovuosi. Verohallinto hyväksyy kaikki koulutussuunnitelmassa hyväksytyt koulutukset, myös verkkokoulutukset. Muutamat yritykset ovat onnistuneet saamaan  koulutusbudjettinsa jäämään tuoton puolelle hankkimalla meiltä ainutlaatuisia lähiopetuksen, verkkokoulutuksen ja työnohjauksen kombinaatioita työntekijöilleen. Tämä on joissakin tapauksissa mahdollistanut esimerkiksi työnohjauksen rahoittamisen työryhmille, joille sitä ei aiemmin oltu budjetoitu.

Eläkevakuutusyhtiöt

Eläkevakuutusyhtiöillä voi olla intressejä tukea työnantajia henkilöstönsä kehittämisessa etenkin silloin, jos kouluttamisen voidaan katsoa edistävän henkilöstön työterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Tästä mahdollisuudesta kannattaa työnantajan tiedustella suoraan omasta eläkevakuutusyhtiöstä.

 

Säätiöt ja rahastot

Useat säätiöt ja rahastot voivat osallistua koulutuskustannuksiin myöntämällä apurahoja tai stipendejä. Säätiöt ja rahastot myöntävät apurahoja sääntöjensä määräämään tarkoitukseen hakemuksesta. Säätiöllä voi olla useita eri tukialoja, jotka voivat myös vaihdella vuosittain. Useimmilla säätiöillä on oma hakulomake tai tietyt ehdot hakemusten muotoiluja varten. Verkossa tehtävää sähköistä apurahahakua käytetään yhä enenevissä määrin. On ensiarvoisen tärkeää tarkistaa suoraan kultakin apurahoja myöntävältä taholta hakuajat ja mahdolliset erityisehdot ennen oman hakemuksen lähettämistä. Hyvä hakemus vastaa apurahan myöntäjätahon ilmoittamaa tarkoitusta ja sisältää kaiken sen, mitä hakuilmoituksessa on kysytty.

Tuloverolain (1535/92, 82§) mukaan opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten saadut stipendit tai muut apurahat taikka tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saadut palkinnot ovat tietyin edellytyksin veronalaista tuloa.

Veronalaisuus riippuu toisaalta stipendin, apurahan tai palkinnon myöntäjästä ja toisaalta maksetusta määrästä seuraavasti:

  1. Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka Pohjoismaiden neuvoston antamat stipendit, opintoapurahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat verovapaita.
  2. Säätiöltä tai rahastolta, sekä esim. rekisteröidyltä yhdistykseltä tai osakeyhtiöltä saadut stipendit, opintoapurahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin verovelvollisen verovuonna saamien kaikkien – myös 1-kohdassa mainittujen yhteisöjen antamien – stipendien, muiden apurahojen, opintorahojen ja palkintojen yhteenlaskettu määrä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen vähentämisen jälkeen ylittää valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän, joka vuonna 2018 on 20 461,72 euroa ja vuonna 2019 20 728,49 euroa.

Apurahansaajan on noudatettava verotusta koskevia säädöksiä, joista tarkempia tietoja saa verottajalta. Apuraha on ilmoitettava verotuksessa, jos sen suuruus ylittää yllämainitun veronalaisen rajan. Veronalainen apuraha on ilmoitettava sen vuoden tulona, jolloin se on ollut nostettavissa. Mikäli apurahan saaja haluaa verovapaan määrän ylittävältä osalta verotuksessa vähennettäväksi tulon hankkimisesta aiheutuvia menoja (esim. matkoja, kirjallisuutta, työhuonekuluja tai laitehankintoja), hän toimittaa niistä veroviranomaisille tarvittavan selvityksen. Apurahan saaja on myös vastuussa normaaleista työnantajavelvoitteista, jos hän käyttää apurahaa aputyövoiman palkkaamiseen.

Verohallituksen päätöksen (1052/2003) mukaan apurahojen maksajan on ilmoitettava luonnollisille henkilöille maksamansa stipendit ja apurahat verohallinnolle. Apurahat on ilmoitettava, jos samalle henkilölle maksettu suoritus on vähintään 1.000 euroa vuodessa.

Ilmoituksessa on mainittava mm. stipendinsaajan nimi, henkilötunnus, osoite, apurahan käyttötarkoitus sekä maksettu määrä. Stipendiaatti ilmoittaa maksajalle henkilötunnuksensa viimeistään sopiessaan stipendin maksutavasta. Stipendinsaajan velvollisuus on huolehtia omalta osaltaan siitä, että veroviranomaiset saavat selvityksen stipendin käyttämisestä siltä osin kuin se ei ole henkilökohtaista apurahaa, vaan on käytetty aputyövoiman palkkaamiseen, laitteisiin tms.

On huomattava, että verotusta koskevat säädökset voivat muuttua ja niiden tulkinta jossain määrin vaihdella. Säätiöpalvelu ei siten voi ottaa vastuuta näiden tietojen oikeellisuudesta eikä antaa lähempiä neuvoja verotuksesta. Vähänkin epäselvissä tapauksissa apurahan saajan on syytä pyytää ohjeita suoraan verottajalta

Joitakin apurahoja jakavia säätiöitä löytyy mm. täältä:

https://www.saatiopalvelu.fi/saatiot-verkossa/muita-apurahatahoja.html

sekä

https://www.saatiopalvelu.fi/saatiot-verkossa.html

 

Osallistumismaksun rahoitus osamaksulla

Joissakin koulutuksissa on Suomen Psykologinen Instituutti voinut myöntää normaalista poikkeavia maksujärjestelyjä sellaisille opiskelijoille, jotka maksavat osallistumismaksunsa itse. Lisäksi useista rahoitusyhtiöistä löytyy vielä joustavampia mahdollisuuksia osallistumiskustannusten rahoittamiseen. Muutamia mahdollisuuksia ovat www.jousto.com www.mash.com www.santander.fi www.klarna.fi www.collector.fi