Vihaseminaari 28.2.2019


VIHASEMINAARI

VIHASEMINAARI 28.2.2019, HELSINKI – KLO 8-17.30 – ETÄOSALLISTUMINEN MAHDOLLISTA

Tule kuulemaan ajassamme esiintyvästä vihasta, sen eri ilmenemismuodoista, syistä ja seurauksista ja ennen kaikkea siitä, mitä asialle voi asiantuntijoiden toimesta tehdä…

 

Puhujat

  • Professori-psykohistorioitsija Juha Siltala
  • Tutkimusprofessori, dos. Hannu Lauerma
  • Kriminaalipsykologi, dos. Jaana Haapasalo
  • Sotilasprofessori, dos. Janne Mäkitalo
  • Oikeuspsykologian dos. tri. Taina Laajasalo
  • Koulutuslastenpsykoterapeutti Marja Schulman.

 

Turhautuminen – Nöyryytys – Ärtymys – Kateus – Raivo – Persoonallisuushäiriö – Vihapuhe – Viharikollisuus – Muukalaisviha – Viha lähisuhteissa – Koston kierre – Tunnekylmyys – Reaktiivinen viha – Häpeäraivo – Välineellinen viha – Ylisukupolvinen viha – Terve viha – Väkivalta – Inho – Halveksunta

AIKATAULU

8.00-8.30          ilmoittautuminen
8.30-10.00        Juha Siltala: Viha muuttaa ahdistuksen toiminnaksi
10.15-11.45        Hannu Lauerma: Väkivalta myyteissä, taiteessa, viihteessä ja reaalimaailmassa
11.45-12.45        lounas
12.45-13.30       Marja Schulman: Lapsen vihan vuorovaikutuksellisista ulottuvuuksista ja aikuisen lapsen vihaan                                                      suhtautumisen vaikutuksista

13.45-15.15        Jaana Haapasalo: Lapsuuden traumakokemukset ja ylisukupolvinen väkivallan kierre
                            kahvitauko
15.45-16.30       Janne Mäkitalo: Viha sodankäynnin polttoaineena
16.45-17.30       Taina Laajasalo: Nuoret, aggressio ja nuorisorikollisuus 

 

Ihmisen kehityshistoriassa vihalla on ollut tehtävänsä: eloonjäämisen ja selviytymisen puolustaminen täynnä uhkia olevassa ympäristössä. Vaikka ihmisellä ei ole ympärillään samanlaisia uhkia kuin luolamiehellä, kyky tuntea vihaa ei ole kadonnut.

Viha on ihmiselle tarpeellinen tunne. Monien ongelmien ja oireiden hoitamisen prosessia voi nopeuttaa, kun tunnistetaan niiden taustalla vaikuttavat tunteet. Häpeä saa suojakseen usein vihan.

Vihalla on tunteena tarkoituksensa. Se saa usein alkunsa loukatuksi tulemisesta tai turhautumisesta, kun tavoiteltu ja päämäärään tähtäävä toiminta estyy. Vihan taustalta voi löytyä myös hätää, epäonnistumisen, kykenemättömyyden ja umpikujan tunnetta tai ahdistusta. Raivon taustalta voi löytyä kohtaamaton ja piilossa pysyvä häpeä.

Vihasta käytetään yleisesti myös sanoja aggressio tai aggressiivisuus. Fyysisen kehon kannalta viha on vahvasti virittynyt tila. Se saa lihakset jännittymään, verenpaineen nousemaan ja adrenaliinin, kiihtymys- ja puolustautumishormonin erittymään. Pitkäkestoinen vihamielisyys kuluttaakin paljon kehon voimavaroja ja heikentää terveyttä. Pitkäkestoinen viha vaikuttaa myös psyykeeseen haitallisesti. Hallitsemattoman vihan vallassa on myös suuri riski loukata, satuttaa, alistaa tai kiusata toisia.

Vihan toistuva kokeminen tai päivittäinen ilmaiseminen vain lisää vihamielisyyttä, eikä auta vihan kanavoimisessa. Tyynnyttämisen ja rauhoittamisen opettelu on hyödyllistä, jos kärsii jatkuvasta vihamielisyydestä. Viha onkin erityisen vaativa tunne; sitä on voitava ja osattava ilmaista tarvittaessa. Toisaalta sitä pitäisi olla purkamatta hallitsemattomasti, lietsomatta lisää ja juuttumatta siihen liian pitkäksi aikaa.

Vihaseminaarissa käsitellään ajankohtaisia vihan ilmenemismuotoja aina vihapuheesta someraivoon, viharikoksista kiusaamisen moninaisuuteen.

Seminaarissa maamme johtavat asiantuntijat esittelevät myös uusimman tutkimusnäytön mukaisia suosituksia, mitä asialle voi tehdä eri konteksteissa: koulut, matalan kynnyksen palvelut, perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, lastensuojelu, kirkko, erikoissairaanhoito, virkavalta ja oikeuslaitos, kolmas sektori…

 

Osallistumismaksu 390 € (+alv 24 %) sisältäen luentomateriaalit (mm. kolme kirjaa), lounaan ja muut ohjelmaan merkityt tarjoilut.

Ilmoittaudu

  • Laskun saajan tiedot