fbpx

Innovaation esteet

Uusi innovaatio tarjolla – innovaation edistämiseksi

On totta, ettei suomalainen innovaatio ole parhaassa iskuvoimassaan. Luultavasti osasyy on siinä, että emme osaa muodostaa saati johtaa innovatiivisia työryhmiä. Arvostamme liikaa innovatiivisia yksilöitä, vaikka todelliset menestystarinat edellyttäisivät kuitenkin kollektiivista jaettua luovuutta. Suomalaiset johtajat eivät kaikki hallitse luovan ryhmädynamiikan perusteita. Käyttökelpoisia, psykologiaa soveltavia ryhmäteorioita on kuitenkin jo vuosikymmeniä ollut olemassa. Luova ryhmä ei yllättäen synny lyömällä läjään parhaita luovia yksilöitä. Myöskään delegoimalla, kannustinpalkkauksia käyttämällä, saatikka uhkailemalla ja pakottamalla ei synny uusia innovaatioita. Mitä stressaavampi ilmapiiri, sitä heikompaa on kyky luoda tai edes soveltaa uutta. Jos stressitaso menee riittävän korkeaksi, ihminen taantuu, yhteydet ylempiin aivokerroksiin katkeavat, ja alkaa selviytymiskamppailu. Silloin on todennäköistä kohdata ”taistelua, pakenemista ja jähmettymistä” – eri muodoissaan.   

 

Parhaat innovaatiot syntyvät vain tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Soveltavan psykologian teoriat puhuvat kollektiivisen luovuuden optimiolosuhteista, mutta kuinka moni suomalainen johtaja todella tietää, mitä nämä olosuhteet ovat. Meidän kannattaisi olla enemmän kiinnostuneita siitä, millaisella johtamisella syntyy parasta luovuutta ja hienoimpia innovaatioita.

 

Ongelma ei ole siinä, ettei yrityksissä olisi tarjolla uusia hienoja ideoita ja strategioita, vaan siinä, että niitä yritetään jalkauttaa uudistamatta johtamista ensin. Johtaminen on ainutlaatuinen sekä erityisen haastava, psykologista pelisilmää ja herkkyyttä vaativa ammatillisen vuorovaikutuksen muoto. Johtamisen ja johtamisvuorovaikutuksen pitäisi olla organisaatiossa ykkösprioriteetti, mutta nykymuodossaan se toteutuu valitettavan usein ikään kuin sivutoimisesti – kaiken muun johtajien kiireen keskellä. 

 

Jos johtamisvuorovaikutuksen kehittämismahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunnisteta, on helppo olettaa johtamisen olevan kunnossa ja johtamisvuorovaikutuksen riittävää. Vuorovaikutustaidoista, tunnetaidoista, motivointitaidoista, ryhmänohjaustaidoista tai esimerkiksi yksilön ja ryhmän voimauttamisen perusperiaatteista on useimpien johtajien perus- ja täydennyskoulutuksissa yllättävän vähän koulutusta tarjolla. Minusta on outoa, ettei Suomessa vielä hyödynnetä käyttäytymistieteiden mahdollisuuksia useimmilla toimialoilla läheskään siinä määrin kuin voisi. Luulen, että tässä jää olennaisesti käyttökelpoinen mahdollisuus hyödyntämättä. Uusiin innovaatioihin pyrkivä, nykyaikainen ja laadukas johtaminen toteutuu kiinnittämällä pikkuisen enemmän huomiota ihmisen johtamiseen, asioiden johtamisen sijasta.

 

Tosiasia on, että useimmat suomalaiset johtajat johtavat intuitionsa varassa. Samalla ihmetellään, miksi uudet ideat ja strategiat eivät muutu toivotunlaiseksi uudeksi toiminnaksi ja kulttuuriksi johdettavien keskuudessa – usein jopa johdettavia tästä syyllistäen. Selkäytimellä johtaminen voi pahimmoilleen estää useimmissa organisaatioissa tarpeellisen uudistumisen.

 

Hyvä uutinen on siinä, että käsillämme on ”tuhannen taalan paikka”. Tuottavuusongelmamme saattaapi korjaantua nykyistä helpommin, jos kyettäisiin uudistamaan ensin johtamista. Väitän, että systemaattinen johtamisen uudistaminen – kaikilla organisaation tasoilla – on yksittäisistä työyhteisön kehittämistoimista tehokkain ja edullisin tapa parantaa tuottavuutta. Jos mitä tahansa muuta yritetään, mutta johtamisvaje jätetään korjaamatta, emme välttämättä saavuta paljoakaan. Kun johtamista jalostetaan riittävästi, vääjäämätön seuraus on koko organisaation parempi suoriutuminen. Tämän jälkeen tuottavuusongelma voi korjautua – “lähes itsestään.”

 

Raul Soisalo,

Suomen Psykologisen Instituutin johtaja

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

%d bloggers like this: