fbpx

Äidin hoiva varhaisvuosina edistää lapsen fyysistä terveyttä aikuisena

Tutkimustuloksista

Yhdysvaltalaiset ja kanadalaiset tutkijat toteavat äskettäin
julkaistussa tutkimuksessa, että vaikka epäsuotuisissa
oloissa kasvaneilla lapsilla usein on kroonisia sairauksia
aikuisena, melko monet heistä kuitenkin pysyvät
terveinä läpi koko elämän. He ovat sekä fyysisesti että
henkisesti aktiivisia, saavat riittävästi sosiaalista tukea
ja heillä on voimavaroja, jotka näyttävät vähentävän
riskejä. Tutkijat pyrkivät selvittämään, lieventääkö vanhempien
hoiva huonoissa oloissa vietetyn lapsuusajan
negatiivista vaikutusta myöhempään elämään.
”Tutkimusraporttien mukaan on täysin selvää, että
ihmiset, joiden sosioekonominen asema on alhainen,
sairastavat enemmän kuin heidän paremmissa oloissa
elävät ikätoverinsa”, psykologian professori Margie Lachman
yhdysvaltalaisesta Brandeisin yliopistosta sanoo.
”Seikoilla, joihin voidaan vaikuttaa, on tässä tärkeä rooli,
ja alamme nähdä sellaisia tekijöitä, joiden avulla on
mahdollista pyrkiä minimoimaan terveyseroja.”
Lachmanin mukaan rahalla ja terveyspalvelujen saatavuudella
on merkitystä, mutta lukuisat tutkimukset
ovat osoittaneet, että niiden rooli on vähäinen, koska
terveyseroja on myös niissä maissa, joissa on järjestetty
julkinen terveydenhuolto.

Aiempia huomioita

Tutkijatiimi on aikaisemmin tarkastellut ihmisten
tuloeroja, mutta todennut, että opiskelusaavutukset
muodostavat luotettavamman sosioekonomista asemaa
arvioivan mittarin. Pitkälle opiskelleet menestyvät
useilla elämänalueilla, ja heidän fyysinen terveytensä,
psykologinen hyvinvointinsa ja kognitiivinen toimintansa
ovat paremmat kuin huonommin koulutetuilla.
Lachmanin tiimi etsii keinoja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Uusi tutkimus oli monin tavoin innovatiivinen.
Aikaisemmin on kiinnitetty huomiota aikuisiän
sosioekonomiseen asemaan ja osallistujien omiin raportteihin
terveydentilasta. Tällä kertaa tarkasteltiin
lapsuusajan sosioekonomista asemaa ja miten se vaikuttaa
myöhempään terveyteen. Toisen laajan tutkimuksen
yhteydessä kartoitettiin myös sydän- ja verisuonisairauksien
ja diabeteksen riskiä.


Tutkimuksen kansallisesti edustava otos käsitti 1205
henkilöä, joita seurattiin yli kymmenen vuoden ajan.
Hoivaa arvioitiin osallistujien tietojen ja kyselyiden perusteella.
Heiltä kysyttiin esimerkiksi, ymmärsikö äiti
heidän ongelmiaan ja huoliaan ja miten paljon aikaa ja huomiota hän antoi heille lapsena.

Keski-iän terveysongelmat

Useihin keski-iän terveysongelmiin, esimerkiksi metaboliseen
oireyhtymään vaikuttavat tekijät voidaan jäljittää
varhaisvuosiin. Lachman selittää, että lapsuusajan
stressitekijät voivat jättää biologisen jäljen, jonka vaikutus
ilmenee keski-iällä. Kuitenkin sellaiset henkilöt,
joilla on ollut hoivaava äiti, ovat terveempiä keski-ikäisinä
siitä huolimatta, että heillä on joitakin terveysriskejä.
Lachmanin mukaan suojaavia tekijöitä saattavat olla
empatia, selviytymiskeinojen opettaminen tai elämää
rikastuttava tuki.

Tutkimuksen tavoitteet


Tutkijat toivovat, että saatuja tietoja voitaisiin käyttää
tuettaessa haavoittuvia ja riskialttiita perheitä. Vanhemmille
opetetaan erilaisia taitoja, esimerkiksi miten
lapselle osoitetaan, että hänen hyvinvointinsa on tärkeä,
ja miten stressistä selviydytään. Heitä voidaan opastaa
myös, miten ehkäistään metabolista oireyhtymää oikealla
ruokavaliolla ja liikunnalla, ja heitä autetaan
ymmärtämään, että he voivat ainakin jossain määrin
vaikuttaa tulevaisuuteensa ja edistää omaa ja lastensa
hyvinvointia.

Isän vaikutus


Tutkimustulosten mukaan isän hoivalla ei näyttänyt
olevan vastaavaa vaikutusta. Lachmanin mukaan tämä
saattaa johtua osallistujajoukon rakenteesta. Tällä hetkellä
keski-ikäisten henkilöiden isät eivät tavallisesti ole
olleet mukana perheen elämässä samoin kuin nykyään.
Heidän lastensa tilanne saattaa olla toisenlainen, kun
isät toimivat nyt vanhempina eri tavoin kuin aikaisempien
sukupolvien miehet ja osallistuvat enemmän lasten
elämään ja ehkä hoivaavat heitä enemmän. Tutkimustyön
jatkuessa eri sukupolvien näkökulma otetaan huomioon.
Lachman toteaa, että havaittu äidin hoivan pitkäaikaisvaikutus
on dramaattinen löydös.

Mitä useampia vastaavia tekijöitä löydetään, sitä paremmin pystytään
vaikuttamaan myönteisesti ihmisten terveyteen.
Lachmanin tutkimustiimi jatkaa työskentelyä sosiaalisen
eriarvoisuuden terveysvaikutusten selvittämiseksi
ja haittavaikutusten vähentämiseksi. Tutkimustulosten
avulla pyritään voimaannuttamaan perheitä
koulutuksen kautta.


Tutkimusraportti julkaistiin Psychological Science
-lehdessä joulukuussa 2011
Lukeminen kannattaa aina ja tässä siihen mainio työkalu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: