fbpx

Hatkaaminen – mistä on kyse?

Hatkaamisen käsitteestä

Hatkaamisen käsitteellä tarkoitetaan sitä, että huostaanotettu nuori lähtee omin luvin pois sijoitusyksiköstään tai ei palaa sinne sovittuna aikana. Aihe nousi julkiseksi keskustelunaiheeksi joulukuun 2020 alussa tapahtuneen murhan jälkeen, koska 16-vuotias uhri löytyi vasta muutaman päivän päästä murhasta. Yle kertoo poliisin tiedottaneen, että uhri oli lastensuojelun asiakas, joka asui kodin ulkopuolelle sijoitettuna.

Sijoituspaikoista hatkaan lähteneitä nuoria ei useinkaan pystytä etsimään. Koskelan murhan uhri oli lähtenyt sijoituspaikastaan murhapäivänä, ja hänestä oli tehty virka-apupyyntö poliisille rikosta seuraavana päivänä. Tällaisessa tilanteessa ei tehdä katoamisilmoitusta, vaan virka-apupyyntö tuottaa etsintäkuulutuksen. Poliisi ottaa nuoren kiinni, jos nuori päätyy tekemisiin poliisin kanssa. Hatkaan lähtenyttä nuorta ei siis aktiivisesti lähdetä etsimään – käytännössä kukaan ei etsi lähtenyttä. Tämä lisää helposti nuoren hylätyksi tulemisen tunnetta. Hylkääminen puolestaan johtaa väkivallan, rikosten ja hyväksikäytön riskin kasvuun.

Rikoksen uhreina tai tekijöinä

Hatkaan lähteneet nuoret joutuvat helposti rikoksen uhreiksi tai päätyvät tekemään rikoksia. He ovat suojattomia ja päätyvät usein juuri rikosten tekijöiksi tai uhreiksi. Helsingin poliisille tehdään vuosittain noin 800–900 hatkalaisten etsintäkuulutusta, kirjoittaa rikosylitarkastaja Johanna Turunen blogitekstissään. Lastensuojelun kohteena olevien kulkemiseen voidaan nykyisen lainsäädännön puitteissa puuttua rajallisesti. Moni lapsi ja nuori voi kulkea kuten haluaa.

Miksi nuori sitten lähtee sijoituspaikastaan omin luvin? Mikäli lapsi tai nuori karkailee säännöllisesti, sen voidaan ajatella olevan oire, joka vaatii koko systeemin ja ympäristön tarkastelua. Lähdön taustalla ei aina välttämättä ole pakeneminen, vaan syynä voi olla myös siirtyminen jotakin muuta kohti. 

Karkaamisen syyt

Jussi Sudenlehti ja Raul Soisalo jakavat lähdön syyt kirjoituksessaan kolmeen kategoriaan: eskapistiset syyt, opportunistiset syyt ja funktionaaliset eli välineelliset syyt. Eskapistiset syyt ovat nimenomaan pakenemista pois sietämättömältä tuntuvasta kokemuksesta ja motiivina on päästä pois. Esimerkiksi traumat ja ahdistus voivat saada nuoren lähtemään liikkeelle, pakoon omaa oloaan. Opportunistiset syyt ovat lähtöä jotakin muuta kohti – jotakin sellaista, joka arvioidaan paremmaksi vaihtoehdoksi. Lähtöä voi motivoida myös addiktion tyydyttäminen. Funktionaalinen syy lähtemiselle on, että lähdöllä on jokin selkeä tiedostettu tai tiedostamaton tarkoitus ilman eskapistisia tai opportunistisia syitä: hatkaan lähtö voi olla testi, jolla kokeillaan, aiheuttaako lähtö hylkäämisen, tai kapinallisuutta, jolla halutaan näyttää mielipide sijoituksesta tai sijoitusyksikön toiminnasta. Lisäksi on nuoria, jotka etsivät riskiä ja jännitystä. Heille hatkaan lähtö voi olla vain huvittelua.

Lähtemisen ehkäisy

Hatkaan lähtöä tapahtuu useammin kaupunkialueella sijaitsevista yksiköistä sekä sellaisista yksiköistä, joissa ei ole yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisemmistä yksiköistä lähdetään harvemmin. Myös henkilöstön motivaatio ja jaksaminen vaikuttavat siihen, lähteekö nuori omille teilleen. Hatkaan lähtemistä voidaan siis osin ehkäistä luomalla yhteisöllisyyttä ja työtapoja, jotka lisäävät sitoutumista sekä henkilökunnan jaksamista.

Muutkin mahdolliset ratkaisut nuorten hatkaan lähtemisen ehkäisemiseksi liittyvät pitkälti sijoitusyksikön toimintaan. Yksiköille tulisi antaa resursseja etsiä hatkaan lähteneitä ja selvittää pois lähtemisen syitä yksilö- ja yksikkötasolla. Henkilökuntaa tulisi myös kouluttaa ymmärtämään hatkaamisen syitä ja heille tulisi tarjota enemmän tukea, kun nuori lähtee koettelemaan hänelle asetettuja rajoja. Lisäksi sijoituspaikka tulisi harkita yksilölle sopivimmaksi: riskit ja taustat tulisi tunnistaa. Addiktiotyyppisten ja selkeästi traumaperäisten hoitojen lopettaminen liian avoimissa yksiköissä voisi myös vaikuttaa hatkaamisen määrään. Nuoren kiinnittyminen sijoituspaikkaan on tärkeää, sillä se ehkäisee hatkaan lähtöä.

Pois lähtemisen jälkeinen selvitystyö tulisi tehdä kunnolla, yhdessä yksikön ja sosiaalityöntekijän johtamana. Myös suurempaa verkostoa ja systeemiä pitäisi tarkastella syiden löytämiseksi.

Lastensuojelun tulee ennen kaikkea palvella niin, että lapsen tai nuoren perusturvallisuuden tunne voidaan korjata ja hänelle voidaan tarjota turvaa. Aikuisten pitää siis välittää ja osoittaa välittävänsä eikä luovuttaa, vaikka nuori yrittäisi kaikin keinoin koetella hänestä huolehtivien voimia ja toivoa. Hatkaan lähtö voi olla testi, jolla kokeillaan aikuisen luotettavuutta. Tällöin aikuisen olisi tärkeää osoittaa, että nuorta ei hylätä. Sijoitusyksiköissä pitäisi olla resursseja etsiä pois lähtenyttä nuorta ja näin rakentaa luottamusta sekä turvallisuudentunnetta. Hatkaamista ehkäiseviä keinoja sekä tukea lapsista ja nuorista huolta pitäville pitäisi tulla enemmän korkeammalta tasolta, kuten lainsäädännöstä.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-11717894

https://yle.fi/uutiset/3-11705600

https://poliisi.fi/blogi/-/blogs/rikos-jonka-pitaisi-muuttaa-maailmaa

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007611034.html?share=1e50f14b30dc3f2c3cc42ef55f4984b2

Jussi Sudenlehti & Raul Soisalo: Hatkaajaa ei saa hylätä

Raul Soisalo: Nuorten luvattomat poissaolot kotoa

Lukeminen kannattaa aina ja tässä siihen mainio työkalu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: