Luonto

Ohessa YLE-uutistoimituksen mainio artikkeli siitä, mitä on mahdollistunut ja mahdollistumassa Lahden suunnalla: (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-12626627)

Työntekijät lähtivät sairaalan viereiseen metsään elpymään ja yllättyivät vaikutuksista – nyt pohditaan, voisiko sinne viedä myös potilaita

Lahden kaupunki ja Päijät-Sote tutkivat, mitä terveyshyötyjä voi saada Päijät-Hämeen keskussairaalan viereisestä metsästä. Tutkijan mukaan kunnille pitäisi osoittaa selvästi luonnon terveyshyötyjen rahallinen arvo.

Sari Kalenius ja Tiina Martikainen hymyilevät riippukeinussa metsässä.
Perhetyöntekijät Sari Kalenius ja Tiina Martikainen haluavat hyödyntää metsää työssään lastensuojelussa. Kuvaus ja editointi: Juha-Petri Koponen

MARJO PIRILÄ

21.9. 19:22

Kintterön metsä Päijät-Hämeen keskussairaalan kupeessa on tavallinen metsä valtatien varrella, mutta se sopii erityisen hyvin terveysmetsäksi. Monesta metsästä voi saada terveysvaikutuksia, mutta tutkimusten mukaan tietynlaisista metsistä saa enemmän apua hyvinvointiin.

Hyvä terveysmetsä on niin laaja, että siitä tulee metsän tunne. On eduksi, jos se on helppo saavuttaa, lähellä ihmisiä ja siellä on helppo kulkea. Metsän pitäisi olla myös riittävän monimuotoinen.

– Kintterön metsässä on monia metsätyyppejä, suoaluetta ja lampia. Jokainen voi löytää mielipaikkansa ja saada elvyttävän luontokokemuksen, kertoo projektipäällikkö Taru Suutari Lahden kaupungilta.

Suutari johdatti syyskuun alussa Päijät-Soten työntekijöitä terveysmetsään. Viitenä päivänä yhteensä kaksikymmentä sote-alan työntekijää teki metsässä aistiharjoituksia ja pohti, miten viereistä metsää voisi hyödyntää joko työssä potilaiden kanssa tai omassa työhyvinvoinnissaan.

Päijät-Soten työntekijät istuvat puunrungolla metsässä.
Päijät-Soten työntekijät osallistuivat pilottitutkimukseen Kintterön terveysmetsässä. Työntekijät tekivät metsässä aistiharjoituksia projektipäällikkö Taru Suutarin johdolla. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Lastensuojelussa työskentelevät Sari Kalenius ja Tiina Martikainen ovat hyödyntäneet luontoa aiemminkin työssään. Ohjattujen harjoitusten avulla he saivat metsästä aiempaa enemmän elämyksiä.

– Kuljimme ihan rauhassa. Tuntien aikana nousi tunteita äärestä laitaan, kertoo Tiina Martikainen.

Sari Kalenius on selvästi liikuttunut.

– Metsä voi antaa tosi paljon. Se voi lohduttaa ja innostaa. Täällä tuli koettua ihan kaikkea, sanoo Kalenius.

Kaleniuksen ja Martikaisen mielestä perheitä ja yksittäisiä perheenjäseniä voi tavata yhtä hyvin luontoympäristössä kuin sisätiloissakin. Luonnossa perheiden kanssa voi retkeillä, laittaa ruokaa, leikkiä tai ihan vaan keskustella.

Tapaamisten järjestäminen luontoon vaatii enemmän aikaa ja vaivaa. Toisaalta luontotapaamiset ovat palkitsevia myös työntekijälle.

Lastensuojelun asiakkaiden lisäksi Kalenius ja Martikainen haluavat tuoda metsään työkaverinsa.

Go green routes-verkoston koordinaattori Shreya Utkarsh seisoo fläppitaulun edessä metsässä.
Go green routes-verkoston koordinaattori Shreya Utkarsh on haltioitunut suomalaisesta metsästä. Utkarsh ja taustalla istuva tutkija David Buckley auttavat verkoston kaupunkeja jakamaan tietoja keskenään. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Metsäkokemus jakoon Eurooppaan

Lahti on yksi eurooppalaisen Go green routes -verkoston kaupungeista. Jokaisella kuudella kaupungilla on oma tutkimuskohteensa. Lahdessa kohde on terveysmetsä, muilla kaupungeilla on viheralueita, pyöräteitä ja merenrantaa.

Verkoston koordinaattori Shreya Utkarsh on tullut Lahteen suoraan Ruotsin Uumajasta, joka sekin on yksi verkoston kaupungeista.

Koordinaattori on linkki kaupunkien välillä. Hän levittää tietoa ja hyviä käytäntöjä, jotka olisivat siirrettävissä kaupungista toiseen. Tarkoituksena on löytää keinot, joilla kaupunkilaiset löytäisivät nykyistä helpommin tiensä luontoon.

– Haluamme tuoda ihmiset takaisin luonnon lähelle tuntemaan hyvää oloa, iloa ja jännittäviä kokemuksia, kertoo Utkarsh.

Hänen mielestään on liian aikaista arvioida, mitä tähän mennessä on opittu.

– On jo selvää, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia. Selvitämme vielä, miten teemme siitä entistä suurempaa. On vielä pitkä matka siihen, että Lahti tai joku muu kaupunki olisi maailman tervein kaupunki, sanoo Shreya Utkarsh.

Go green routes-verkoston kyltti on pystytetty Kintterön metsään.
Go green routes-projektin lisäksi Päijät-Hämeessä on meneillään kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen ohjelma, joka lisää ymmärrystä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin yhteydestä sekä edistää asukkaiden terveyttä. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Terveysvaikutukset ovat kiistattomia

Tutkimustieto ympäristön vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on laajentunut paljon viimeisten viiden vuoden aikana. Erityisesti tutkimusnäyttö mielenterveyshyödyistä on vahvistunut viime vuosina.

– Säännölliset luontokäynnit vaikuttavat myönteisesti mielenterveyteen ja lyhytkin luontokäynti auttaa stressinhallinnassa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

Tutkimuksissa on huomattu, että kaupungistumisen myötä ihmisten luontosuhde muuttuu. Jos lähiluontoa ei ole tarjolla tiivistyneen kaupunkirakenteen vuoksi, nuorille ei välttämättä synny yhtä vahvaa luontosuhdetta kuin aiemmilla sukupolvilla.

– Meillä on urbanisoituva sukupolvi, joille luonnon merkitys ei ole läheskään yhtä suuri kuin vanhemmilla ikäluokilla.

Luonto säästää rahaa sotemenoista

Liisa Tyrväisen mielestä Lahden kaupungin ja Päijät-Soten kokonaisvaltainen ajattelu sekä kaupunkisuunnittelun, ympäristön ja sosiaali-ja terveysalan yhteistyö ovat erinomainen esimerkki siitä, miten luonnon terveyshyödyt saadaan laajasti käyttöön.

Kunnissa asia menisi paremmin perille, jos tutkimustieto tarjoaisi faktaa siitä, millainen arvo ja merkitys luontopohjaisilla palveluilla on asukkaille ja kansanterveydelle.

Alan tutkijat ovat jo ehdottaneet tutkimusta, jossa selvitettäisiin konkreettisesti, mitä luonnon terveyshyödyt voisivat rahallisesti merkitä. Tyrväinen mainitsee esimerkkeinä säästöt sairastavuuteen, mielenterveyspalvelujen vähentämiseen tai työstä poissaoloihin.

– Luontoarvojen merkitystä ei ole vielä riittävästi ymmärretty, mutta siitä keskustellaan yhä enemmän, sanoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

Virtuaaliluonto tulee avuksi stressaaviin tilanteisiin

KuunteleLuonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo, miten virtuaaliset luontoympäristöt toimivat. Marjo Pirilä haastattelee.

Lue lisää luontoterapeutin koulutuksesta