Tässä artikkelissa (Elämää stressin armoilla – Miten stressinhallinta vaikuttaa hyvinvointiimme) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.
Stressin tunnistaminen arjessa
Stressi ei aina tunnu stressiltä. Se voi näkyä lyhyenä pinnana, ruokahalun muutoksina tai siinä, että pienetkin päätökset tuntuvat raskailta. Oman kehon ja mielen viestien kuunteleminen auttaa huomaamaan kuormituksen ennen kuin se kasaantuu.
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino
Hetkellinen stressi kuuluu elämään, ja moni suoriutuu paineen alla hyvin. Pulmaksi tilanne muuttuu, kun palautumisen hetkiä ei enää ole. Lepo, uni, mieluisa tekeminen ja ihmissuhteet ovat palautumisen kulmakiviä, ja niille kannattaa varata aikaa samalla tavalla kuin työtehtäville.
Hengitys ja keho
Stressi tuntuu usein kehossa: hartiat nousevat, hengitys madaltuu ja leuka kiristyy. Rauhallinen, syvä hengitys on keino, joka kulkee aina mukana. Se ei poista stressin syitä, mutta voi antaa hetken tilaa ajatella selkeämmin.
Mitä tutkittu tieto kertoo
NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.
NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.
Usein kysyttyä
Auttaako hengitysharjoitus heti? Rauhallinen hengitys voi tuntua rauhoittavalta jo muutamassa minuutissa, mutta NHS:n mukaan siitä on eniten hyötyä säännöllisesti tehtynä.
Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.