Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, ota heti yhteyttä hoitavaan tahoon tai terveyskeskuksen päivystykseen.
Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä, ja sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä lapsista aikuisiin. Sana masennus tarkoittaa arkikielessä monta eri asiaa, mikä aiheuttaa helposti sekaannusta. Tähän artikkeliin on koottu Terveyskirjaston ja Mielenterveystalon tiedot siitä, mikä erottaa masennustilan ohimenevästä alakulosta, millaisia oireita siihen kuuluu, miten sitä hoidetaan ja mitä voi tehdä itse.
Alakulo vai masennustila?
Terveyskirjaston mukaan yleiskielessä masennuksella tarkoitetaan usein pettymyksiin, epäonnistumisiin tai menetyksiin liittyvää luonnollista ja ohimenevää tunnetilaa. Tällainen alentunut mieliala kuuluu elämään eikä vaadi hoitoa. Suru ja masentunut mieliala ovat normaaleja reaktioita menetykseen.
Masennustila eli depressio on lääketieteellinen käsite. Se on oireyhtymä, jossa mieliala on merkittävästi alentunut ja asioista on vaikea kiinnostua tai saada mielihyvää. Masennus näkyy tunne-elämän lisäksi ajattelussa, toimintakyvyssä ja jopa kehon toiminnoissa. Diagnoosi edellyttää usean oireen samanaikaista esiintymistä yli kahden viikon ajan suurimman osan päivästä.
Kuinka yleistä masennus on?
Terveyskirjaston mukaan selvästä masennustilasta kärsii tälläkin hetkellä noin 5 prosenttia aikuisväestöstä ja psykoottisista masennustiloista vajaa prosentti. Noin kuudesosa väestöstä sairastaa masennuksen jossakin elämänvaiheessa. Mielenterveystalon mukaan masennuksesta kärsii vuosittain noin 6 prosenttia väestöstä.
Tyypilliset oireet
Keskeisiä oireita ovat masentunut mieliala sekä mielenkiinnon ja mielihyvän väheneminen. Lisäksi voi esiintyä:
- lähes päivittäistä väsymystä tai voimattomuutta
- keskittymisen, ajattelun tai päätöksenteon vaikeuksia
- alemmuuden ja arvottomuuden tunteita
- unettomuutta, aamuyön heräilyä tai lisääntynyttä unentarvetta
- henkistä ja fyysistä hidastumista tai kiihtymystä
- selittämättömiä fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia ja lihaskipuja
- toistuvia kuolemaan tai itsemurhaan liittyviä ajatuksia.
Kaikilla ei esiinny kaikkia oireita. Masennukseen liittyy usein myös ahdistuneisuutta ja päihteiden käyttöä, ja päihteet puolestaan usein aiheuttavat tai syventävät masennusta. Vaikeissa masennustiloissa todellisuudentaju voi häiriintyä.
Vaikeusasteet
Lievässä masennustilassa oireet haittaavat vain hieman työtä, sosiaalista elämää tai ihmissuhteita. Keskivaikea masennustila tekee ihmisen useimmiten kykenemättömäksi säännölliseen ansiotyöhön, ja tavallinen arki heikentyy. Vaikeassa masennuksessa oireita on runsaasti ja ne haittaavat kaikkia elämän osa-alueita; joskus tarvitaan sairaalahoitoa.
Mistä masennus johtuu?
Taustalla voi olla biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Tietyt temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet voivat altistaa masennukselle, ja alttius on jossain määrin periytyvää. Myös traumaattiset kokemukset altistavat. Sairastumista edeltävät usein merkittävät negatiiviset elämäntapahtumat, kuten menetykset tai pettymykset, mutta masennus voi alkaa myös aivan tavallisessa elämänvaiheessa. Masennustila voi ilmetä myös osana jotain toista sairautta, erityisesti vakavia ja pitkäaikaisia sairauksia. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennusjaksojen lisäksi esiintyy kohonneen mielialan jaksoja, ja sen hoito eroaa huomattavasti tavallisen masennuksen hoidosta, joten oikea diagnoosi on tärkeä. Masennustilat ovat usein toistuvia: uudelleen sairastumisen riski on Mielenterveystalon mukaan jopa 50 prosenttia.
Hoito
Hyvän hoidon ja kuntoutuksen avulla masennuksen ennuste on varsin hyvä. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä pitkittyessään masennus heikentää toimintakykyä ja toipuminen vaikeutuu. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja sitä annetaan vakavuuden mukaan perusterveydenhuollossa, kuten terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, tai erikoissairaanhoidossa.
- Matalan kynnyksen hoidot: omahoito-ohjelma, lyhytterapia ja nettiterapia. Mielenterveystalon nettiterapia on tarkoitettu lievään tai keskivaikeaan masennukseen, se on potilaalle maksutonta julkista hoitoa ja vaatii lääkärin lähetteen. Hoidon loppuun käyneistä 77 prosenttia kertoi saaneensa apua.
- Psykoterapia korostuu lievissä masennustiloissa. Tärkeintä on, että ihminen kokee työskentelytavan itselleen sopivaksi.
- Lääkehoito korostuu vaikeammissa masennustiloissa. Erityisen tehokkaaksi on todettu psykoterapian ja lääkehoidon yhdistäminen.
- Neuromodulaatiohoidot, kuten sähköhoito, jota Terveyskirjasto kuvaa mainettaan paremmaksi vaihtoehdoksi vaikeimmissa masennustiloissa.
Toipuessa mieliala helpottaa yleensä ensin, ja toimintakyky sekä keskittymiskyky palautuvat viiveellä.
Mitä voit tehdä itse
Eristäytyminen ja passivoituminen sekä ylläpitävät että syventävät masennusta. Siksi on tärkeää pitää kiinni päivärutiineista, liikunnasta ja harrastuksista sen verran kuin jaksaa. Säännöllisen liikunnan on osoitettu auttavan ainakin lievässä masennuksessa – lyhytkin päivittäinen kävely voi parantaa mielialaa, unta ja ahdistuneisuutta. Päihteiden käyttö altistaa masennukselle ja hidastaa toipumista. Moni kokee olonsa helpottuneen, kun on kertonut voinnistaan läheiselle tai hakeutunut vertaistuen pariin.
Milloin apua heti?
Jos masennukseen liittyy selviä itsemurha-ajatuksia tai kuolemantoiveita, hoitoon täytyy hakeutua kiireellisesti. Terveyskirjaston mukaan silloin on otettava yhteys hoitavaan tahoon tai terveyskeskuksen päivystykseen, ja myös läheinen voi tehdä ilmoituksen päivystykseen.