Koulutustarjontaa
NEPSY -ohjaaja / NEPSY -terapeutti
Neuropsykiatrisesti oireilevien tukemista tutkimusnäyttöön perustuen ja voimassa olevien suositusten mukaan.
Katso lisätietoja
Psykiatrinen lastensuojelutyö
Ammatillinen lisäpätevyyskoulutus psykiatrian ja lastensuojelun rajapintaan
Katso lisätietoja
Kriisityön erikoistumisopinnot
Tavoitteena asiantuntijatason teoreettinen ja menetelmällinen osaamistaso kriisityössä
Katso lisätietoja
Psykoterapian perusvalmiudet
Monimuoto-opintoina toteutettava lisäopintokokonaisuus psykoterapeuttikoulusta varten
Katso lisätietojaTulevia koulutuksia
Koulutukset
Kriisityön erikoistumisopinnot 10 op
Opiskelija saavuttaa asiantuntijatason teoreettisen ja menetelmällisen osaamistason kriisityössä. Koulutus antaa debriefingohjaajan kelpoisuuden.
Psykoterapian perusteet, 30 op
Koulutus täyttää psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämien valmiusopintojen kriteerit yliopistojen psykoterapiakoulutuskonsortion vaatimusten mukaan.
Seminaarit
Haastattelumenetelmien webinar
Koulutus tarjoaa käytännöllisiä keinoja lisätä esimerkiksi työhaastattelun merkityksellisyyttä. Opetettavat periaatteet tosin soveltuvat kaikenlaisiin keskusteluihin, joissa tavoitteena on kuulla kertojan tarina.
Vihaseminaari
Tule kuulemaan ajassamme esiintyvästä vihasta, sen eri ilmenemismuodoista, syistä ja seurauksista ja ennen kaikkea siitä, mitä asialle voi asiantuntijoiden toimesta tehdä... Puhujat Professori-psykohistorioitsija Juha Siltala Tutkimusprofessori, dos. Hannu Lauerma Kriminaalipsykologi, dos. Jaana Haapasalo Sotilasprofessori, dos. Janne Mäkitalo Oikeuspsykologian dos. tri. Taina Laajasalo Koulutuspsykoanalyytikko Marja Schulman
Kurssit
Muistisairauksien uudet käypä hoito suositukset
Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille välineitä oman empatiataipumuksen reflektointiin sekä myötätuntostressin ja myötätuntouupumuksen tunnistamiseen ja ennakointiin.
Aivoviisas auttaja
Miten neurotieteitä voi soveltaa ammatillisessa vuorovaikutuksessa? Miten aivoja voi hakkeroida terveellisesti? Miten optimoida itsellekin aivoihin suotuisat kierrokset? Ryhdy aivoviisaaksi vuorovaikutusammattilaiseksi, niin asiat sujuvat sen jälkeen hieman helpommin.
Johtamiskoulutukset
Johtamisen psykologinen pelisilmä I
Psykologisia vaikuttamiskeinoja voi hyödyntää ja soveltaa monissa johtamistyöhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Harjaantunut psykologinen pelisilmä auttaa myös silloin, kun kohdalle osuu haastava asiakas – kiukkuisista kollegoista puhumattakaan!
Ihmismielen johtamisen selkeät vuokaaviot - johtamisen psykologiaa insinööreille - Helsinki tai Etäosallistuminen verkon välityksellä
Tiedämme, että johtamisen moninaisissa vuorovaikutustilanteissa esiintyy ajoittain sellaisia haasteita, joihin ei välttämättä johtajan intuitioon perustuva toiminta tuota parhaita tuloksia. Näihin tilanteisiin auttaa johtamisen kontekstiin sovellettu psykologinen osaaminen. Tämä koulutus kertoo kaavat ja muuttujat, joilla A+B= CTästä koulutuksesta saat käytännön ratkaisumalleja monenlaisiin johtamistyön haastaviin tilanteisiin. Opit tunnistamaan eri tavoin hankalasti käyttäytyviä henkilöitä. Opit minkätyyliset toimenpiteet ja johtamisen ratkaisut tepsivät parhaiten kehenkin. Opit miten kohdata erilaisia hankalia persoonia, sekä minkälaiset ratkaisumallit tuottavat parhaat tulokset eri tyyppisissä työyhteisöä kuormittavissa ristiriitatilanteissa.
Blogista
Lapsen, aikuisen vai ympäristön oireet? Vähennä stressiä, helpota oireita
Kun lapsi on hyperaktiivinen, käyttäytyy huonosti tai viis veisaa ohjeista, ei aina ole kyse siitä, ettei hän osaisi käyttäytyä paremmin. Kyse voi olla oireista, jotka stressi aktivoi. Vaikeista tilanteista selvitäkseen lapsi käyttää niitä keinoja, joita hänellä on. Miten arjen stressaavia tilanteita voi vähentää?
“Muista sämpylät, älä pehmennä liikaa” – anna palautetta rakentavasti
Jos työstä ei saa lainkaan palautetta, sen paremmin positiivista kuin korjaavaakaan, voi ihminen alkaa kokea itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Voi myös olla niin, että jos ihminen ei ole itse saanut koskaan palautetta, ei hän osaa sitä antaa itsekään muille. Silloin palautteen antamiseen täytyy opetella kuin käsikirjoituksesta.
Aggressio on tunne, ei vielä teko
Kun kaikki on hyvin, osaamme hallita tunteitamme ja ymmärrämme tunteiden vaikutukset tekoihimme. Mutta kun tapahtuu jotakin äkillistä ja yllättävää tai kun väsymys, stressi tai hankalat asiat kaatuvat päälle, saatamme joutua sellaiseen tunnekuohuun, ettemme osaa tehdä järkeviä päätöksiä.Uutiset
Selfstory menetelmäkirja
Hyvä vastaanottaja, Ohessa on pdf tiedostona veloituksetta Jussi Sutisen kirjoittama Self Story -menetelmäkirja… asiakaspalvelu Selfstory menetelmäkirja
Nettisivujemme palvelimen vaihdon yhteydessä katosi tämä blogikirjoitus valitettavasti bittiavaruuteen. Nyt se on taas julki, joten ei muuta kuin lukemaan!
Blogikirjoituksesta selviää, miten pienillä muutoksilla voi merkittävästi helpottaa stressin vuoksi oireilevan lapsen oloa. Monesti lapsen oireilu nimittäin yltyy, kun palataan lomalta hektiseen arkeen, joka on täynnä stressaavia tilanteita.
psyk.fi
Kun lapsi on hyperaktiivinen, käyttäytyy huonosti tai viis veisaa ohjeista, ei aina ole kyse siitä, ettei hän osaisi käyttäytyä paremmin. Kyse voi olla oireista, jotka stressi aktivoi.Lomilta arkeen palatessa monessa perheessä, sijaisperheessä ja laitoksessa alkaa lapsen oireilu uudestaan rauhallisemman loma-ajan jälkeen. Miksi? Koska arjessa stressiä aiheuttavia tilanteita tulee eteen päivittäin! Näihin tilanteisiin voidaan vaikuttaa merkittävästi pienilläkin muutoksilla, jolloin lapsen olo helpottuu. Lue blogista, millaiset tilanteet ovat lapselle erityisen kuormittavia.
psyk.fi
Vaikuttamalla stressiä aiheuttaviin arjen tilanteisiin voidaan helpottaa lapsen oireita. Stressin määrä nimittäin korreloi hyvin pitkälti lapsen käytösoireiden esiintymisen kanssa.
Suurin osa ihmiskunnan ongelmista johtuu, koska Miehet ovat päättäneet, johtaneet ja rakentaneet nykyisen maailmamme. Osaltaan jopa sodissa traumatisoituneet miehet. Erityisesti vanhat alfa uros miehet. Tämän vuoksi tarvitsemme vahvan naisten vallankumouksen. Tue sinäkin naisia, erityisesti nuoria naisia kaikessa päätöksenteossa, johtamisessa, yritystoiminnassa.
Erään hävittäjälentäjän antama palaute alkeislento-oppilaalleen kuului näin:
Sämpylä: Hyvää on se, että tämäkin lento on vihdoin ohi.
Pihvi: Huonoa on se, että se meni kaikilta osin päin helvettiä.
Sämpylä: Hyvää on se, että edes jäätiin henkiin.
Vakavastikin ottaen tämä on hyvä malli palautteen antamiseen. Onnistunut palaute ei vain osoita, mitä voisi tehdä paremmin vaan kertoo myös, mitä on tehty hyvin. Parhaimmillaan palaute tarjoilee oivaltamisen mahdollisuuksia palautteen saajalle.
Lue lisää blogista!
psyk.fi
Jos työstä ei saa lainkaan palautetta, sen paremmin positiivista kuin korjaavaakaan, voi ihminen alkaa kokea itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Voi myös olla niin, että jos ihminen ei ole itse…”Päässä vain naksahti!” Näin kuulee toisinaan kuvailtavan sitä hetkeä, kun ihminen joutuu raivon valtaan ja tekee jotakin, mikä kaduttaa myöhemmin. Yhtäkkisen naksahduksen sijaan kyse on usein kuitenkin siitä, että ihminen ei vain ole vielä oppinut riittävästi tunnetaitoja. Lähes jokainen meistä nimittäin kykenee päättämään, että ei koskaan käytä väkivaltaa itseä tai muita kohtaan. Sen päätöksen lisäksi on harjoiteltava, harjoiteltava ja harjoiteltava… Aggression hallitsemisesta lisää blogissamme.
Aggressio on tunne, ei vielä teko – Suomen Psykologinen Instituutti
psyk.fi
Kun kaikki on hyvin, osaamme hallita tunteitamme ja ymmärrämme tunteiden vaikutukset tekoihimme. Mutta kun tapahtuu jotakin äkillistä ja yllättävää tai kun väsymys, stressi tai hankalat asiat kaatuvat…Monesti aggressio ajatellaan kielteisenä asiana, mutta itse asiassa sillä on tärkeä tarkoitus ihmisen toiminnalle. Ilman aggressiota ihminen olisi kyvytön toteuttamaan tahtoaan. Jos aggressiota ei olisi, olisit voimaton esimerkiksi puolustamaan itseäsi ja viemään tahtoasi läpi. Blogissa lisää siitä, missä ovat aggression juuret ja mikä on aggression merkitys nykypäivän ihmiselle.
Ihminen tarvitsee aggressiota – Suomen Psykologinen Instituutti
psyk.fi
Vihalla ja aggressiolla on ollut tärkeä merkitys ihmislajin säilymisen näkökulmasta. Kun vaara uhkaa, on ihmisellä ollut kolme vaihtoehtoa: taistella, paeta tai jähmettyä.