Koulutustarjontaa
NEPSY -ohjaaja / NEPSY -terapeutti
Neuropsykiatrisesti oireilevien tukemista tutkimusnäyttöön perustuen ja voimassa olevien suositusten mukaan.
Katso lisätietoja
Psykiatrinen lastensuojelutyö
Ammatillinen lisäpätevyyskoulutus psykiatrian ja lastensuojelun rajapintaan
Katso lisätietoja
Kriisityön erikoistumisopinnot
Tavoitteena asiantuntijatason teoreettinen ja menetelmällinen osaamistaso kriisityössä
Katso lisätietoja
Psykoterapian perusvalmiudet
Monimuoto-opintoina toteutettava lisäopintokokonaisuus psykoterapeuttikoulusta varten
Katso lisätietojaTulevia koulutuksia
Koulutukset
Kriisityön erikoistumisopinnot 10 op
Opiskelija saavuttaa asiantuntijatason teoreettisen ja menetelmällisen osaamistason kriisityössä. Koulutus antaa debriefingohjaajan kelpoisuuden.
Psykoterapian perusteet, 30 op
Koulutus täyttää psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämien valmiusopintojen kriteerit yliopistojen psykoterapiakoulutuskonsortion vaatimusten mukaan.
Seminaarit
Haastattelukoulutus
Työhaastattelun psykologista metodiikkaa - webinaari
https://psyk.fi/haastattelukoulutus/Validaatio muistisairaanhoidossa
Opi validaatio - jonka jälkeen muistisairaanhoito helpottuu ja muuttuu asiakkaan kokemana olennaisesti.
https://psyk.fi/seminaarit/validaatiopaivat-16-5-17-5-2019/Kurssit
Rohkeutta olla, rohkeutta esiintyä
Sami Saikkonen ja Jussi Sudenlehti 15.10.2019 Hämeenlinna Rohkeutta olla! Rohkeutta esiintyä? Työelämän haasteet ovat muuttuneet. Tulevaisuuden työelämä vaatii yhä enemmän vuorovaikutusja esiintymistaitoja. Jokaiselle tulee eteen tilanteita, joissa pitää esiintyä tai olla toisten edessä.
Kliinisen seksologian perusteet
NACS Kliininen seksologi Irma Tuiskun pitämä seminaari 10.-11.4.2019, Helsinki tai Verkon välityksellä
Johtamiskoulutukset
Johtamisen psykologinen pelisilmä I
Psykologisia vaikuttamiskeinoja voi hyödyntää ja soveltaa monissa johtamistyöhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Harjaantunut psykologinen pelisilmä auttaa myös silloin, kun kohdalle osuu haastava asiakas – kiukkuisista kollegoista puhumattakaan!
Työhaastattelun psykologiset menetelmät -webinaari
Tule oppimaan uusia psykologisen tutkimustietoon perustuvia haastattelumenetelmiä ja tekniikoita, joita voi soveltaa työhaastatteluissa. Menetelmien avulla on mahdollista tavoittaa enemmän informaatiota ja muodostaa monipuolisempi kokonaiskäsitys työnhakijasta.
Blogista
Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa
Empatia on yksi tärkeimmistä työvälineistä kaikille ihmisten parissa työskenteleville ja myös esimiesasemassa toimiville. Empatialla on myös kääntöpuolensa, sillä emotionaalinen kuormittavuus voi altistaa uupumukselle. Miten pitää empatia voimavarana eikä antaa sen kääntyä taakaksi?
Kännykästä tuli kiistakapula
Aluehallintovirasto AVI on ilmoittanut osalle lastensuojeluyksiköistä uudesta käytänteestä, jonka mukaan yksiköissä ei ole enää jatkossa sallittua ottaa puhelimia pois lasten käytöstä yön ajaksi. Uutinen saa kenttäkokemusta omaavat tuntemaan olonsa avuttomaksi.
Kuinka ohjata lasta käsittelemään aggression tunnetta
Lapsen aggression kohtaaminen on kasvattajille yksi hankalimmista asioista. Miten aikuinen voi ohjata lasta toimimaan aggression kanssa? Kuinka reagoida, kun aggressio kääntyy aggressiiviseksi teoksi?Uutiset
Selfstory menetelmäkirja
Hyvä vastaanottaja, Ohessa on pdf tiedostona veloituksetta Jussi Sutisen kirjoittama Self Story -menetelmäkirja… asiakaspalvelu Selfstory menetelmäkirjaOletko samaa mieltä siitä, että hyvä pomo osaa asettua toisen asemaan?
Sopivalla tavalla empaattinen pomo on usein hyvä pomo. Empatia voi kuitenkin myös mennä niin sanotusti yli ja muuttua taakaksi. Blogissa kerromme neuvoja siihen, miten omat empatiataipumukset voi opetella tuntemaan.
psyk.fi
Empatia on yksi tärkeimmistä työvälineistä kaikille ihmisten parissa työskenteleville ja myös esimiesasemassa toimiville. Empatialla on myös kääntöpuolensa, sillä emotionaalinen kuormittavuus voi…Mitä mieltä sinä olet: pitäisikö lastensuojeluyksiköissä olla vapaus ottaa lasten puhelimet yöksi talteen?
Osa lastensuojeluyksiköistä on saanut Aluehallintovirastolta ilmoituksen uudesta käytänteestä, jonka mukaan yksiköissä ei enää jatkossa ole sallittua ottaa puhelimia pois lasten käytöstä yön ajaksi. ”Uutinen saa kenttäkokemusta omaavat tuntemaan olonsa avuttomaksi”, kirjoittaa Jussi Sudenlehti blogissa.
Kännykästä tuli kiistakapula – Suomen Psykologinen Instituutti
psyk.fi
Aluehallintovirasto AVI on ilmoittanut osalle lastensuojeluyksiköistä uudesta käytänteestä, jonka mukaan yksiköissä ei ole enää jatkossa sallittua ottaa puhelimia pois lasten käytöstä yön ajaksi.
Rajoitussovellus käyttöön, jos puhuminen ei mene perille!🤳
Oho! Onko tosi?
Kyllä. Valvomisen mahdollistamiseksi.
Ei taida olla alueviraston työntekijöillä itsellään lapsia. Mitä nuori yöllä kännykällä tekee🙄 Pelaa pelejä, somea vahtaa. Viestejä laittaa. Ei ihme jos elämä ei pelitä . Koulu kärsii. Pois vaan yöksi. Känny parkki nuorille.
Onhan se aika kummallista, jos lapsen kasvuympäristössä ei voida käyttää normaaleja kodeissa käytettäviä rajaamiskeinoja. Rajat luovat lapselle turvaa.
Oikeesti. Pelaamisen ja somettamisen lisäksi sopivat mm hatkamatkoja. Päihteitä käyttävät vanhemmat soittelevat ja aiheuttavat ihan turhaa tuskaa lapselle. Tuo päätös ei mitenkään tue lapsen kehitystä.
Ottavathan monet, järkevät vanhemmatkin puhelimen pois yöksi, ettei pelaa ja surffaile natikainen koko yötä, vaan nukkuu.
Hullua
Yö on nukkumista varten, joten turvataan uni❤️ ja kännykät pois.
Rajat on Rakkautta. Välitetään lapsista ja opetetaan ne rajat mitä voi tehdä myös puhelimen käyttö kuuluu siihen piiriin ehdottomasti.
Oman omaisuuden omistaminen ja hallinta on lapselle/ nuorelle tärkeää erityisesti laitoksessa. Opetelkoot viranomaiset nykyteknologiaa rajoitussovellusten käyttöönotolla tarvittaessa. Kaikkien lapsien vanhemmat eivät ole humalassa soittelevia tuskanaiheuttajia. Toiset ovat ihmisiä jotka kamppailevat pitääkseen yhteyden omaan rakkaaseen lapseensa ja siihen puhelin on hyvä apuväline mikäli sijoitus laitokseen on tehty pitkän matkan päähän. Sillä niitäkin valitettavasti tapahtuu.
Uni tärkein, känny aikuisten taakse yöksi!
Kati Saastamoisen lakikoulutus koskien lastensuojelulain rajoitustoimenpiteitä Porissa 27.3.2019: Puhelimen voi ottaa pois ilman erillistä rajoitusta yöksi, ruokailun ajaksi sekä koulupäivän ajaksi, edellyttäen että puhelimen hallussa pitäminen aiheuttaa hankaluuksia lapsen edellämainittuihin peruspäivätoimintoihin👍
Kasvatuksessa ,puhelimenkäytön rajoittaminen on tärkeää työtä. Se valvoo enemmän lapsen j nuoren etuja ja sillä rajataan asioita joita lapset eivöt vielä kykene itse täysin tekemään ja kontrolloimaan. Olisi ensi sijaisen/arvoisen tärkeää, antaa rajoittamisen oikeus niille tahoille joilla sen käytön, oikea oppisuus.on hallinnassa. Omani on sijaishuollossa. Ja kyllä vain, mä odotan sitä. Mikäli nuoreni ei onalla käytöksellä muuhun anna mahdollisuutta. Ensisijaisepi taata uni, jotta opiskeleminen olisi helpompaa aamulla. Sama pätee kouluihin jne. Ehdottasin sinnekin, että koulun oppituntien ajaksi puhelimet poistetaan. Lapsi nuori ei itse kykene rajaamaa asioita. Ja ei ole kyllin kehittynyt sen kaltaiseen toimintaan. Käyttäkää ihmiset järkeä. Tuolla on.tuhansia ahdistuneita lapsia ja nuoria, odottamassa pääsyä saadakseen itseään kuntoon. Koska tämänkaltaiset kasvatus metodit ovat täysin kielletty. Sekä könnyköt ovat liian läsnä joka päiväisessä arjessa.
Lapsen aggressio on kasvattajille yksi hankalimmista asioista kohdata. Miten lasta voisi auttaa elämään aggression tunteen kanssa niin, ettei se purkaudu aggressiivisena tekona? Lue lisää blogista.
Kuinka ohjata lasta käsittelemään aggression tunnetta – Suomen Psykologinen Instituutti
psyk.fi
Lapsen aggression kohtaaminen on kasvattajille yksi hankalimmista asioista. Miten aikuinen voi ohjata lasta toimimaan aggression kanssa? Kuinka reagoida, kun aggressio kääntyy aggressiiviseksi teoksi?
Onko jotain oppitunteja Tästä aiheista Kiinnosta paljon Itselle on 6 v Pokka joka on jotain saman vastavia tilannetta Mista voi saada ohjausta kaiken on puhuttu Mistä saan ohjasta harjoitelle
Lastensuojelun nuorten jälkihuollon ikäraja nousee neljällä vuodella. Vaikka kustannukset kunnille kasvavat, laki tuo jo muutamassa vuodessa säästöjä, kun syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät elämän syrjään kiinni, Raul Soisalo muistuttaa blogissa.
psyk.fi
Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee. Uusikaan ikäraja ei silti takaa, että kaikki tulisivat varmuudella hoidetuiksi."Psyyken hoidossa konstit on monet. Joskus ajatusten ja tuntemusten uudelleen ohjaamiseen riittää chilikarkki tai piikkipallo. Joskus lääke on paras hoitovaihtoehto, ja silloin sitä ei pitäisi haluta korvata millään muulla", kirjoittaa Raul Soisalo.
Psyyken hoidossa totuus on tarua ihmeellisempää – Suomen Psykologinen Instituutti
psyk.fi
Paras hoitovaihtoehto voi jollekin olla jossakin tilanteessa lääke. Silloin lääkettä ei pitäisi haluta korvata millään muulla. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla ajatuksia voi suunnata toisaalle.Tästä olemme puhuneet jo vuodesta 2010. Mutta mistä kaikesta on nyt kyse? Psykiatristen interventioiden vaikuttavuustutkimuksissa potilaan eläköityminen on useimmiten sivuseikka. Psykiatrinen hoito on voinut tutkimusasetelmassa olla vaikuttavaa ja hyödyllistä, vaikka ihminen päätyisikin työkyvyttömyyseläkkeelle. Joissakin tutkimuksissa eläkepäätöksen itselleen saaminen saatetaan tulkita jopa evidenssiksi erityisen vaikuttavasta hoidosta. Meillä on koulutettuja alan ammattilaisia nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Osaamistakin pitäisi kaiken järjen mukaan olla käytettävissä nyt enemmän kuin ihmiskunnan historiassa ikinä aiemmin. Meidän olisi syytä pysähtyä pohtimaan, onko osaamisemme hyödyllistä. Olisimmeko jo vähitellen valmiit myöntämään, että ehkä emme vain yksinkertaisesti ole vielä osanneet hoitaa meille uskottuja potilaita riittävän hyvin? Jos joku interventio ei auta - ja sitä silti tarjotaan, on käsillä riski, että interventio itse asiassa ylläpitää. Jos mielenterveysongelmista kärsivä hoidosta huolimatta päätyy eläkkeelle, mitäköhän voisimme asialla tehdä?
yle.fi
Asiantuntija pysäyttäisi synkän kehityksen lisäämällä psykoterapeutteja perusterveydenhuoltoon.
Olisiko ideaa kysyä tätä (avovastauksina) näiltä ihmisiltä itseltään? Vähitellen alkaa olla tapoja analysoida jotakin myös isoista määristä tekstiä. Jos te keräätte datan, voin viritellä hanketta jossa sille datalle voisi yrittää tehdä jotakin fiksua.
Mielestäni mediassa ei tarpeeksi näy uskottavaa selostusta lasten ja nuorten mielenterveysongelmien syistä. Vaikka niiden merkitys valtiontaloudelle, valtion henkiselle ja moraaliselle tulevaisuudelle, koko maailmalle tulee lähivuosina muodostumaan merkittäväksi. Ymmärrän tämän selostuksen erinomaisen suuren hankaluuden, koko kentän epävarmuuden, mutta ei silti jätetä sitä tekemättä. Vanhemmat tarvitsisivat käytännöllisiä ohjeita samaan aikaan kun kouluille annettaisiin todellisia mahdollisuuksia estää ongelmien sukeutuminen.
Kannatan psykoterapian varhaistamista, vaikka ei hyvä hoitokaan aina auta. Itse olin aika pitkään hyvin kuormittavassa työtilanteessa, jossa emme tulleet kuulluiksi ylemmillä tahoilla ja viimeinen lamauttava pisara oli törkeä epäoikeudenmukaisuus. Sain hyvää hoitoa, mutta 4,5 vuoden sairausloman jälkeen pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle. Hyvällä tai huonolla johtamisella on valtava merkitys. Muutenkin työelämä ja työhyvinvointi ovat ne, joihon pitää panostaa, jos kaltaisieni eläkeläisten määrä halutaan laskusuuntaan.
Onko tutkittu vapaan kasvatuksen merkitystä mielenterveysongelmien lisääntymiseen? Jos lapselta ei koko lapsuuden ja nuoruuden ajalta ole vaadittu yhtään mitään, niin väistämättä siitä tulee ongelma työelämään siirryttäessä. Siellä kun on säännöt ja pomo, jonka ohjeita ja määräyksiä pitää noudattaa.
ongelma on käsitteenmäärittelyssä. kukaan ei oikein tarkkaan tunnu tietävän, mitä se vapaa kasvatus on. siksi siitä on hämmentävän vähän tutkimuksia. ohessa yksi ansiokas gradu vuodelta 2004: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/8938/G0000518.pdf?s
Päihdesairautta ei tule sivuuttaa kun puhutaan mielenterveyden ongelmista eikä liioin päihderiippuvuutta hoitaa lääkiten lääkkeillä. Päihderiippuvuus on harvoin seuraus mielenterveyden ongelmista vaan pitkittynyt päihteiden käyttö lisää riskejä mielenterveydelle. Lääkkeetön eli päihteetön tehokas ja välittävä hoitoon ohjaus ja hoito lääkkeeksi. Nähtävä syyt ennen seuraamusten hoitoa. Päihderiippuvuus on itsensä kieltävä - perinnöllinen sairaus ja joka kymmenes suomalainen työelämässä oleva on päihderiippuvainen. Suurkuluttajat ja rapajuopot ovat eri asia. Päihdeperheissä kasvaneella yleensä monenmoisia ongelmia elämän eri osa-alueilla sekä muilla läheisillä. Yhden päihderiippuvaisen läheisenä ”rinnalla sairastavana” kekimäärin kuusi henkilöä.
