“Meidät ammattilaiset on koulutettu sietämään oma häpeämme.” Näihin sanoihin päättyy itselleni tähän mennessä vuosikymmenen yllättävin kotimainen draama, jonka alkukohtauksissa Helsingin poliisisoittokunta esittää myrskyn keskellä mieleen jäävän alkusoiton sarjalle, joka on ilman muuta ehta ja aito pohjoismainen poliisitrilogia. Minulla on ollut tapana avautua julkisesti kokemuksista, joita en osannut odottaa. Jälleen meni ihmetyksen sormeni hämmästyksen suuhun, mikä […]
Category Archives: Blogit
18
huhti
huhti
Empatia on yksi tärkeimmistä työvälineistä kaikille ihmisten parissa työskenteleville ja myös esimiesasemassa toimiville. Empatialla on myös kääntöpuolensa, sillä emotionaalinen kuormittavuus voi altistaa uupumukselle. Miten pitää empatia voimavarana eikä antaa sen kääntyä taakaksi?
10
huhti
huhti
Aluehallintovirasto AVI on ilmoittanut osalle lastensuojeluyksiköistä uudesta käytänteestä, jonka mukaan yksiköissä ei ole enää jatkossa sallittua ottaa puhelimia pois lasten käytöstä yön ajaksi. Uutinen saa kenttäkokemusta omaavat tuntemaan olonsa avuttomaksi.
04
huhti
huhti
Lapsen aggression kohtaaminen on kasvattajille yksi hankalimmista asioista. Miten aikuinen voi ohjata lasta toimimaan aggression kanssa? Kuinka reagoida, kun aggressio kääntyy aggressiiviseksi teoksi?
Blogit
Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee – mikä tahansa muu vaihtoehto käy kunnille kalliimmaksi
27
maalis
maalis
Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousee. Uusikaan ikäraja ei silti takaa, että kaikki tulisivat varmuudella hoidetuiksi.
Paras hoitovaihtoehto voi jollekin olla jossakin tilanteessa lääke. Silloin lääkettä ei pitäisi haluta korvata millään muulla. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla ajatuksia voi suunnata toisaalle. Sama voi onnistua vain ajattelemalla eli mentaaliharjoittelun avulla, mutta toisia auttaa kovasti jokin konkreettinen apuväline – esimerkiksi chilikarkki.
15
maalis
maalis
Millaisia ovat tyypilliset sudenkuopat esimiehen ja alaisten välisessä suhteessa? Kun jätät aikaa läsnä olemiselle, kuuntelet ja olet kiinnostunut työntekijöiden voinnista, niin pääset jo pitkälle.
Blogit
Masennuslääke alkaa vaikuttaa aivoissa heti – miksi mielialan koheneminen voi silti viedä viikkoja?
08
maalis
maalis
Masennuslääkkeet vaikuttavat tunteiden käsittelyyn nopeasti, mutta mielialan koheneminen vie silti usein viikkoja tai jopa kuukausia. Masennuslääkityksen avut eivät siis ole aivan yksiselitteisiä. Mitä me ylipäätään tiedämme masennuslääkkeistä ja miten niistä voitaisiin saada paras mahdollinen hyöty irti? Näitä kysymyksiä pohditaan tässä blogissa.
Yritykset pyrkivät maksimoimaan oman tuottavuutensa ja kustannustehokkuutensa. Työnohjauksen käsite ei ole kaikille täysin tuttu, mutta työnohjauksen on havaittu parantavan tuottavuutta merkittävästi jo lyhyessä ajassa. Tässä pieni infopaketti työnohjauksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
15
helmi
helmi
Toisin kuin usein luullaan, hyvä esiintyminen ei välttämättä tarkoita teatraalisuutta tai dramaattisuutta. Hyvä esiintyminen on luonnollista kommunikaatiota ihmisten välillä. Lue tästä viisi vinkkiä siihen, miten käännät esiintymiseen liittyvät pelot positiiviseksi ajatteluksi.
Kun ylenet esimieheksi, voit jättää hyvästit mukavuudentunteelle, jota saat siitä kun sinusta pidetään. On selvää, että toimintaasi johtajana kommentoidaan aivan kuten kommentoit itsekin omien esimiestesi toimintaa. Se on OK niin kauan kun ansaitset alaistesi positiivista kunnioitusta. Tässä yhdeksän vinkkiä kunnoitusta ansaitsevaan johtajuuteen.
Esimieheksi ylentyminen tuntuu suurelta mullistukselta, mutta kuinka iso tämä muutos todellisuudessa on, ja miten siihen tulisi suhtautua?
Ihminen muistaa helpommin kuvallisia kuin sanallisia viestejä. Siksi asiat painuvat paremmin muistiin, kun niistä luo päässään mielikuvia. Tätä kutsutaan visualisoinniksi.
Kun lapsi on hyperaktiivinen, käyttäytyy huonosti tai viis veisaa ohjeista, ei aina ole kyse siitä, ettei hän osaisi käyttäytyä paremmin. Kyse voi olla oireista, jotka stressi aktivoi. Vaikeista tilanteista selvitäkseen lapsi käyttää niitä keinoja, joita hänellä on. Miten arjen stressaavia tilanteita voi vähentää?
04
tammi
tammi
Jos työstä ei saa lainkaan palautetta, sen paremmin positiivista kuin korjaavaakaan, voi ihminen alkaa kokea itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi. Voi myös olla niin, että jos ihminen ei ole itse saanut koskaan palautetta, ei hän osaa sitä antaa itsekään muille. Silloin palautteen antamiseen täytyy opetella kuin käsikirjoituksesta.
Kun kaikki on hyvin, osaamme hallita tunteitamme ja ymmärrämme tunteiden vaikutukset tekoihimme. Mutta kun tapahtuu jotakin äkillistä ja yllättävää tai kun väsymys, stressi tai hankalat asiat kaatuvat päälle, saatamme joutua sellaiseen tunnekuohuun, ettemme osaa tehdä järkeviä päätöksiä.
Vihalla ja aggressiolla on ollut tärkeä merkitys ihmislajin säilymisen näkökulmasta. Kun vaara uhkaa, on ihmisellä ollut kolme vaihtoehtoa: taistella, paeta tai jähmettyä.
14
joulu
joulu
Älypuhelimet pitävät meitä aina vain tiukemmin otteessaan. Niiden aiheuttamat jatkuvat valintatilanteet kuormittavat aivojamme ja pitävät stressitasoamme ylhäällä. Miten teknologian talutushihnaa voitaisiin löystyttää?
05
joulu
joulu
Yle uutisoi 28.11. viidestä kipukohdasta lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien hoidossa. Viiden kipukohdan listan jatkoksi haluan nostaa esille ehdotuksia, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Näkemykseni perustuu pitkään kokemukseen terapian, psykiatrisen työn ja lastensuojelutyön kentällä sekä työryhmien ja ammattilaisten työnohjaukseen.
Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 30 000 lasta, ja vuosittain käydään 2000 huoltajuuskiistaa. Usein julkisuudessa on esillä vastakkainasettelu siitä, pitäisikö erota vai jatkaa yhdessä. Oikeastaan tärkeämpää olisi kysyä, miten erotaan.
Neuropsykiatrista vai psykososiaalista? Yleisimpiä lapsilla esiintyviä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä ovat tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD/ADD), autismin kirjon häiriöt, oppimis- ja erityisvaikeudet (mm. kielellinen erityisvaikeus) ja Touretten oireyhtymä. Neuropsykiatrisille häiriöille on tunnusomaista runsas komorbiditeetti eli kahden tai useamman (itsenäisen) sairauden samanaikainen esiintyminen. Tämä asettaa myös erotusdiagnostiikan kannalta erityisiä haasteita lasten ja nuorten tutkimuksessa. Neuropsykiatrisissa häiriöissä ilmenee usein […]
Tässä kuusi esimerkkiä tavanomaisista vuorovaikutusta heikentävistä ansoista, joita välttämällä parannat vuorovaikutuksen laatua.
Satunnainen sähköpostin tarkistus saattaa venähtää useamman tunnin nettisurffailuksi, kun uutta kiinnostavaa ja klikattavaa sisältöä tulee jatkuvasti eteen. Voiko internetin liikakäyttö selittää joidenkin potilaiden psyykkiset oireet paremmin kuin lapsuuden traumat?
Videovälitteinen asiakastyö edellyttää usein molemminpuolista uuden opettelua. Se on kuitenkin todistettavasti toimivaa ja siinä on mahdollisuus luoda yhtä hyvä potilas- ja asiakassuhde kuin perinteisessä terapiassa.
Vaikka muistisairauksiin ei olekaan toistaiseksi parannuskeinoa, meillä on jo nyt olemassa erilaisia hyväksitodettuja hoitosuosituksia, joiden avulla muistipotilaan elämänlaatu voi pysyä hyvänä.
Suurin osa vuorovaikutuksestamme on nonverbaalista eli kehon asennon, eleiden ja ilmeiden välittämää. Tämä pätee myös sosiaaliseen kanssakäymiseen työpaikalla. Ilmeitä ja eleitä tulkitsemalla voi päästä selvyyteen siitäkin, mitä ei suoranaisesti sanota ääneen.
Suomessa kohdataan ja hoidetaan joka päivä sodassa traumatisoituneita lapsia, joilla on takanaan lyhyt elämä mutta pitkä tarina täynnä menetyksiä ja huolta.
Kun ympäristö ja työn resurssit ovat kunnossa, yksi tärkeimmistä asioista, joita hoitaja tai muu alan ammattilainen voi itse tehdä varautuakseen uhkaaviin tilanteisiin, on opetella säätelemään omaa käytöstään tilanteen mukaan.
Auttamisen ammattilainen kuuntelee joka päivä toisen ihmisen murheita – työkseen. Siinä työssä on välttämätöntä osata asettua empaattisesti toisen asemaan. Joskus empatia voi kuitenkin mennä yli, ja silloin puhutaan myötätuntostressistä.
Ihmissuhteiden avulla on mahdollista korjata mielen vaurioita ja elämän haitallisia suuntia. Se pätee kaiken ikäisiin ihmisiin. Siitä huolimatta lastensuojelussa suhteiden merkityksestä puhutaan aivan liian vähän.
[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”]Törmäsin taannoin lastensuojeluyksikön työnohjauksessa tilanteeseen, jossa lapsi sai useita raivokohtauksia päivän aikana. Työryhmä ei osannut liittää lapsen reaktiota mihinkään laukaisevaan tekijään, trikkeriin. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, vaan perin tyypillistä on, että yhteyttä lapsen käytöksen ja pulman välistä ei löydetä, tai se […]
24
syys
syys
Päteväkään hoitohenkilökunta ei välttämättä ole selvillä eri muistisairauksien erityispiirteistä. Lisäkouluttautuminen olisi tärkeää, jotta hoitaja kykenee tunnistamaan, mitkä potilaan oireista johtuvat juuri muistisairaudesta.
19
syys
syys
Pysähtymiselle on aikaa harvoin tai ei ollenkaan, vaikka juuri se olisi avain parempaan työhyvinvointiin. Hektisyys, kiire, paine ja stressi valitettavasti värittävät hyvin monen työarkea alasta riippumatta.
17
syys
syys
Kirkko julistaa, maistraatti ja käräjäoikeus toteaa Jotakin meistä suomalaisista kertoo, että suosituimpia tv-ohjelmia ovat monenlaiset realityohjelmat, kuten Ensitreffit alttarilla, Temptation island ja Sohvaperunat. Ensin mainitussa seurataan miten käy, kun kaksi entuudestaan toisilleen tuntematonta ihmistä aloittaa yhteiselon järjestetyssä avioliitossa. Toisessa, miten käy, kun pariskunta viedään olosuhteisiin, jossa keinotekoisesti kaikin mahdollisin keinoin yritetään aikaansaada parisuhteeseen uskottomuuskriisi. Olen […]
10
syys
syys
Voittoisat tiimit – tai ylipäätään hyvin yhteen pelaavat tiimit – koostuvat tyypillisesti erilaisista ihmisistä, joilla on kullakin omanlaisensa persoonallisuus, omanlaisensa tapa työskennellä ja omat vahvuutensa. Tästä seuraa se, ettei yksi ainoa johtamismalli sovi kaikille tiimin jäsenille ja kaikkiin tilanteisiin.
01
helmi
helmi
Masennus on mielentila. Tila, josta lähes jokainen länsimainen ihminen kärsii joskus elämänsä aikana, ehkä ohimenevänä haluttomuutena ja toivottomuutena, ehkä pidempikestoisena vetämättömänä olona. Vaikka masennus on yleistynyt huomattavasti ja valtaosa masennuspotilaista kroonistuu, emme oikein ole saaneet kiinni siitä, mitä masennus oikeastaan on. Laajan meta-analyysin mukaan kolmella neljäsosalla masennus kroonistuu. Luku on valtava. Jos Suomessa masennuslääkkeitä syö […]
05
joulu
joulu
Duodecim-lehden artikkelissa Anssi Leikola, Jukka Mäkelä ja Marko Punkanen kirjoittava polivagaalisesta mallista. Samasta asiasta kirjoittaa myös traumoja useamman vuosikymmenen tutkinut Van de Kolk kirjassaan Jäljet kehossa. Erityisesti Van der Kolk esittää, että meidän pitäisi huomioida muiden oireiden taustalla post-traumaattisen stressin ja traumojen merkitys. Jo pelkästään Suomessa traumatisoituu 100 000 ihmistä vuosittain. Noin 20-30% prosentille kehittyy […]
07
loka
loka
Miltä näyttää lastensuojelun tulevaisuus tällä hetkellä? Ainakin työ kentällä on monipuolisempaa ja vaatii yhä enemmän taitoja, hienovaraisuutta ja ymmärrystä lasten ja nuorten erilaisista pulmista sekä niiden lähtökohdista. Monet joutuvat myös vaihtamaan työnsisältöä tiiviissä tahdissa. Ensin saatetaan tehdä perhetyötä, seuraavalla viikolla olla yksikössä ja kuun lopulla vielä sijaisperheessä. Eräässä koulutuspäivässä juttelin perhetyöntekijöiden kanssa käyttöteoriasta. Varsin monella […]
[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.22.3″][et_pb_row _builder_version=”3.22.3″ background_size=”initial” background_position=”top_left” background_repeat=”repeat”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”3.0.47″][et_pb_image src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_37095668.jpg” _builder_version=”3.0.87″ animation_style=”slide” animation_direction=”left” animation_duration=”500ms” animation_intensity_slide=”10%” sticky=”off” border_style=”solid”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”3.22.4″ border_style=”solid”]Terapia keskittyy paljon kieleen ja verbaaliseen ilmaisuun. Kiintymysterapeutit ja suhdekeskeiset terapeutit taas ajattelevat usein, että puhuminen on vain keino pysytellä suhteessa: Sanoilla ei olisikaan niin suurta merkitystä kuin sillä mitä tapahtuu rivien välissä ja non-verbaalisella tasolla. Samalla […]
[et_pb_section bb_built=”1″][et_pb_row][et_pb_column type=”4_4″][et_pb_image _builder_version=”3.0.71″ src=”https://psyk.fi/wp-content/uploads/2017/08/dreamstime_xxl_33889447.jpg” show_in_lightbox=”off” url_new_window=”off” use_overlay=”off” sticky=”off” align=”left” always_center_on_mobile=”on” border_style=”solid” force_fullwidth=”off” /][et_pb_text _builder_version=”3.0.71″ background_layout=”light” text_orientation=”left” border_style=”solid”] Luettuasi tämän artikkelin kykenet painamaan mieleesi kerrasta vähintään 10 tavaran ostoslistan tai 10 mitä tahansa muuta visualisoitavissa olevaa asiaa! Asian ydin on visualisointi Visualisoinnissa asia kuvitellaan eli tehdään näkyväksi pukemalla se mielessään johonkin olomuotoon tai toimintoon. Tällöin […]
29
elo
elo
”Miten puhua aiheesta?” Yle arena Miten puhua lapsen tai nuoren kanssa lähellä sattuneesta terroriteosta? Vai pitääkö siitä puhua, jos lasta ei kiinnosta? -Ei kuitenkaan väkisin, sanoo psykoterapeutti Jussi Sutinen, joka on myös lastensuojelun johtava kouluttaja Suomen psykologisessa instituutissa. Kuinka Turun puukotusten kaltaiset yllättävät, lähelle tulevat väkivallanteot meihin vaikuttavat? Ja miten sitä kaveria voisi auttaa, jos […]