Pilates ja stressinhallinta – miten liike ja hengitys tukevat mielen hyvinvointia?

Pilates ja stressinhallinta – miten liike ja hengitys tukevat mielen hyvinvointia?

Kiireinen arki ja jatkuva tiedon tulva kuormittavat sekä kehoa että mieltä. Stressinhallinnasta on tullut monelle arjen selviytymiskeino, mutta helpotusta ei aina löydy pelkästään mielen tasolta. Yhä useammat ovat löytäneet pilateksen keinoksi yhdistää kehollinen harjoittelu ja mielen rauhoittaminen. Mutkaton lähestymistapa liikkeeseen ja hengitykseen tekee pilateksesta helposti lähestyttävän tavan tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten pilates-jumpan harkittu liike ja tietoinen hengittäminen auttavat stressiin, rentoutumiseen sekä mielen tasapainottamiseen.

Liikkeen ja kehon yhteys – miksi kehollinen harjoittelu auttaa mielessä?

Pilates perustuu ajatukseen kehon ja mielen saumattomasta yhteistyöstä. Jokainen liike tehdään tietoisesti, keskittyen sekä tekniikkaan että tuntemuksiin, joita liike synnyttää kehossa. Tällöin keho ja mieli siirtyvät yhteiseen tilaan – huomio siirtyy pois arkisista huolista kehon tuntemuksiin. Kun huomio keskittyy hengitykseen ja liikkeeseen, stressaavat ajatukset väistyvät taka-alalle ja aivot saavat lepoa. Kehon kannattelukyky voimistuu, mikä heijastuu myös henkisen kuormituksen vähenemisenä. Useat pilatesta harjoittavat kuvaavat, että tunne harjoituksen jälkeen on rauhoittunut ja olotila selkeytynyt, vaikka varsinaisia huolia ei voi aina täysin poistaa.

Tietoinen hengitys – rauhoittava työkalu arjessa

Pilateksen yksi kulmakivistä on tasapainoinen, syvä palleahengitys. Keskittyminen hengitystekniikkaan auttaa vireystilan sekä stressitasojen säätelyssä. Tietoinen hengittäminen aktivoi parasympaattista hermostoa, mikä laskee sykettä ja hellittää lihasjännityksiä. Jokaisessa pilatesliikkeessä hengitys tukee liikettä, jolloin harjoitus rytmittyy luonnollisesti ja keho rentoutuu helpommin. Tämän vuoksi pilates sopii erityisen hyvin hetkiin, jolloin kaipaat irtiottoa kiireestä tai keinoja palautumiseen. Jo pelkästään muutaman minuutin hengitysharjoitus voi tuoda tilaa rauhoittumiselle, samalla kun fyysinen tekeminen pitää ajatukset tässä hetkessä.

Säännöllisen harjoittelun hyödyt mielen hyvinvoinnille

Säännöllisesti toistettu pilates-harjoitus kehittää niin kehollista liikkuvuutta ja voimaa kuin myös kykyä hallita stressiä arjessa. Monet tunnistavat, että kun pilates on osa viikko-ohjelmaa, palautuminen päivän rasituksista helpottuu. Fyysisen rentoutumisen rinnalla onkin usein helpompaa antaa mielen myös hiljentyä. Harjoitukset opettavat terveen itsetuntemuksen rakentamista ja kehollista itsemyötätuntoa – pilateksen ei tarvitse olla suorittamista, vaan siitä voi ammentaa hyväksyntää sekä keholle että mielelle. Samaa teemaa käsitellään myös artikkelissa stressin lievityksen ja unen parantamisen keinoista.

Pilateksen vaikutus palautumiseen ja arjen jaksamiseen

Pilates ei vaadi äärimmäistä notkeutta tai voimaa, vaan harjoittelu on helposti skaalattavissa omiin lähtökohtiin. Tämän vuoksi se sopii useimmille – aloittelija tai pidempään jumpannut saa molemmat tukea palautumiseen. Pilatesharjoituksissa vahvistuu kehonhallinta ja motivoiva ”mielen kantaminen kehossa”, jolloin oman rajan tunteminen ja stressin tunnistaminen tulee helpommaksi. Tietoisen liikkeen ja hengityksen yhdistäminen auttaa laskemaan kuormitustasoa sekä ehkäisemään liiallista uupumusta. Tietoisuustaidot paranevat, jolloin omaan hyvinvointiin vaikuttavat tekijät on helpompi tunnistaa ajoissa.

Käytännön vinkit pilateksen aloittamiseen – näin rakennat oman stressinhallintarutiinisi

Pilatekseen tutustuminen kannattaa aloittaa yksinkertaisista liikkeistä, joissa keskityt hengitykseen ja kehon linjaukseen. Kokeile esimerkiksi selinmakuulla tehtävää syvähengitysharjoitusta tai keskivartalon kevyitä aktivointeja. Rauhallinen harjoittelutahti ja pienet hetket arjessa tuovat hyödyt esille ilman suorituspaineita. Voit hyödyntää myös verkko-ohjattuja videoita tai käydä alkeiskurssilla paikallisessa liikuntakeskuksessa. Säännöllisyys on tärkeintä: vaikkapa viiden minuutin päivittäinen harjoitus voi helpottaa stressiä merkittävästi, kunhan harjoittelutapa tuntuu omalta ja saavutettavalta.

Miten tunnistaa laadukas pilatespalvelu ja ohjaaja?

Aloittelijalle on hyödyllistä kiinnittää huomiota, että valittu ohjaaja tuntee pilateksen perusteet ja osaa ohjata turvallisesti. Hyvä pilatesohjaaja havainnoi osallistujien liikeradat, huomioi mahdolliset rajoitteet ja korostaa hengitystä liikkeiden tukena. Ensivaikutelman luotettavuudesta saat verkkosivujen, ohjaajan koulutuksen ja mahdollisten suositusten avulla. Voit vertailla ohjaajia esimerkiksi balanced-body.fi -sivuston kautta, josta löydät asiantuntevia pilatesammattilaisia ympäri Suomen. Kurssien sisällöt vaihtelevat, joten tutustu ohjelmiin tarkemmin ja varmista, että saat tarvittavan ohjauksen myös aloittelevana liikkujana.

Vertailuvinkkejä ja oman harjoittelun kriteerit

Pilateskursseja ja -palveluita on tarjolla runsaasti, joten valinnan voi tehdä oman aikataulun, sijainnin ja arvostelujen perusteella. On hyvä miettiä, haluatko yksilöohjausta, ryhmätunneille osallistumista vai etäharjoituksia verkossa. Käytännöllinen valinta syntyy usein kokeilemalla, mikä tuntuu luontevalta ja turvalliselta. Kysy rohkeasti palautetta aiemmilta osallistujilta ja kokeile esimerkiksi matalan kynnyksen tutustumistunteja. Perehdy myös siihen, millaisia hengitys- ja rentoutusharjoituksia kurssilla tarjotaan ja onko mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen. Usein yhteistyö ohjaajan kanssa auttaa löytämään sinulle hyödyllisimmät harjoitustavat. Hyviä vinkkejä hyödyntämiseen löydät esimerkiksi opas pilatekseen Suomessa -sivulta.

Varoitusmerkkejä ja miten tunnistaa epäluotettava palvelu

Kaikki pilatespalvelut eivät ole samanarvoisia. Vältä kursseja, joissa ohjaaja ei selitä liikkeiden turvallisuutta, ei tarkkaile osallistujien suorittamista tai jättää hengitysopetuksen huomioimatta. Epäilyttävää on myös, jos palveluja markkinoidaan liioittelevilla terveysväitteillä tai luvataan nopeita ratkaisuja stressiin ilman näyttöä. Luottamuksen herättää avoin viestintä siitä, mitä kurssilla opitaan ja millä periaatteilla harjoitellaan. Laadukas pilates painottaa turvallisuutta, itsetuntemuksen vahvistamista ja hyväksyvää harjoitteluasennetta – ei vain fyysistä suorittamista.

Oma polku pilatekseen – mistä aloittaa ja mistä löytää lisätietoa?

Aloittaminen ei vaadi aiempaa kokemusta – hengityksen ja liikkeen yhdistäminen on luonnollinen askel kohti palauttavampaa arkea. Monet kokevat hyödylliseksi tehdä harjoituksia ohjaajan kanssa, jolloin tekniikka ja hengitys löytyvät helpommin. Verkossa on tarjolla runsaasti lisätietoa ja kursseja eri tasoisille liikkujille. Jos pohdit itsellesi sopivia pilates-vaihtoehtoja, suositeltavaa on tutustua balanced-body.fi -sivustoon, joka kokoaa asiantuntevia ohjaajia ja ajankohtaista tietoa Suomessa. Samalla voit hyödyntää opas pilatekseen Suomessa –sivun vinkkejä oman harjoittelun pohjaksi. Kun lähdet liikkeelle aidosta kiinnostuksesta hyvinvointiasi kohtaan, kehityt askel askeleelta – oli tavoitteesi sitten stressitasojen laskeminen, liikkuvuuden lisääminen tai rauhallisempi mieli.

Yhteenvetona pilates tarjoaa käytännön työkaluja stressinhallintaan, palautumiseen ja mielen hyvinvointiin. Kehon ja mielen yhteyden vahvistaminen liikkuvan, tietoisen harjoittelun avulla rakentaa arkeen kestävää jaksamista. Inspiraatiota voit hakea laajemminkin sivustoilta balanced-body.fi ja opas pilatekseen Suomessa, joissa ammattilaiset jakavat ajankohtaisia näkemyksiä. Stressinhallinnan tueksi voit lukea lisää myös artikkelistamme hieronnan roolista mielen rentoutumisessa.

Pilates ja stressinhallinta – miten liike ja hengitys tukevat mielen hyvinvointia?

Pilates ja stressinhallinta – miten liike ja hengitys tukevat mielen hyvinvointia?

Arjen kiire, suorituspaineet ja jatkuva ärsyketulva aiheuttavat monille stressikuormaa, jonka vaikutukset tuntuvat niin kehossa kuin mielessä. Yhä useampi etsii käytännöllisiä keinoja rentoutumiseen ja stressinhallintaan – ja Pilates on noussut suosituksi harjoitusmuodoksi, joka tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, miten tietoinen liike, hengitys ja kehonhallinta Pilates-harjoituksissa voivat auttaa mielen rauhoittumisessa ja levollisen olon löytämisessä arjen keskellä.

Liikkeen ja hengityksen yhteys stressinhallinnassa

Pilates perustuu rauhallisiin, tarkasti ohjattuihin liikkeisiin ja syvään, tasapainoiseen hengitykseen. Harjoittelussa korostuu kehon ja mielen vuorovaikutus: liikkeet tehdään hallitusti ja hengitys rytmittää liikkumista. Tämä auttaa siirtämään huomion arjen huolista omaan kehoon ja nykyhetkeen. Tietoinen liike ja hengitys aktivoivat parasympaattista hermostoa, joka osallistuu rentoutumisreaktion käynnistämiseen. Näin stressin aiheuttama lihasjännitys ja rauhattomuus hellittävät hiljalleen. Säännöllinen harjoittelu auttaa myös tunnistamaan ja vapauttamaan kehon jännityksiä, mikä vaikuttaa rauhoittavasti mieleen asti.

Tietoisen läsnäolon voima Pilates-harjoituksissa

Pilates ei ole pelkkää fyysistä harjoittelua, vaan siinä keskeistä on myös läsnäolo hetkessä. Jokainen liike ja hengityksen vaihe tehdään tietoisesti, mikä luo mahdollisuuden kuulostella omaa oloa ilman suorittamisen painetta. Monelle Pilates-tunti toimii hengähdyshetkenä, jossa saa olla irti arjen kiireistä ja latautua psyykkisesti. Harjoitusten aikana kehitetään kehotietoisuutta – eli kykyä tunnistaa ja tulkita oman kehon viestejä. Tämä lisää ymmärrystä omista stressioireista ja opettaa tunnistamaan, milloin kaipaa lepoa tai virkistystä. Pilates voi siis tukea arjen parempaa jaksamista ja stressinhallintaa myös harjoitussalin ulkopuolella.

Käytännön vinkkejä Pilates-rutiinin aloittamiseen

Pilatekseen ei tarvita erityisiä välineitä – matto riittää kotona aloittamiseen. Parhaan hyödyn saa kuitenkin usein ohjatusta pienryhmätunnista, etenkin jos haluaa rauhallista palautumista ja oikean hengitystekniikan oppimista. Aloita alkeistasosta, jotta opit liikkeiden perustekniikat ilman kiirettä. Varaa hetki viikostasi Pilates-harjoituksille, ja tee niistä samalla rentoutumishetkiä, joissa muu maailma saa jäädä hetkeksi sivuun. Säännöllisyys auttaa rakentamaan pysyvän stressinhallintakeinon arkeesi. Voit myös hyödyntää netistä löytyviä alkuun ohjaavia videoharjoituksia tai esimerkiksi opasta pilatekseen Suomessa.

Valitse sopiva Pilates-ohjaaja – avain turvalliseen ja rentouttavaan kokemukseen

Aloittelijalle sopiva ohjaaja ja laadukas Pilates-ympäristö tukevat stressinvähennystä ja harjoittelun jatkuvuutta. Kun valitset ohjaajaa tai studiota, tarkista hänen koulutustaustansa sekä se, onko tuntien sisältö yksilöllisesti sovitettu. Hyvä ohjaaja huomioi jokaisen osallistujan lähtötason ja tarjoaa vaihtoehtoja liikkeisiin. Tutustu balanced-body.fi -sivustolla ja vertaile tarjontaa rauhassa. Valitse sellainen paikka, jonne tunnet olevasi tervetullut, sillä ilmapiiri vaikuttaa olennaisesti turvalliseen rentoutumiseen.

Vertaile erilaisia Pilates-muotoja – löydä oma tapasi harjoitella

Pilates-harjoituksia voi tehdä sekä matolla (matto-Pilates) että laitteilla (laite-Pilates). Mattoharjoittelu sopii monelle kotiharjoittelijalle ja on helppo aloittaa aloittelijatason videoilla tai verkkokursseilla. Laite-Pilates tarjoaa enemmän tukea asentojen hallintaan ja voi auttaa avaamaan jumiutuneita kehon osia tarkemmin ohjaajan kanssa. Mieti omia tavoitteitasi ja valitse itsellesi sopivin vaihtoehto – voit vaikka kokeilla molempia nähdäksesi, mikä sopii omaan arkeesi parhaiten. Suosittelemme tutustumaan oppaaseen pilatekseen Suomessa, josta löytyy kattavaa tietoa eri harjoitusmuodoista ja sopivista vaihtoehdoista niin aloittelijoille kuin kokeneillekin.

Tunnista laadukas Pilates-studio – tarkistuslista ensikertalaiselle

Laadukas Pilates-studio panostaa turvallisuuteen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja kiireettömään ilmapiiriin. Varmista, että ryhmäkoot ovat maltillisia – pienemmissä ryhmissä ohjaaja ehtii huomioida juuri sinut. Studiolla tehdään usein lyhyt alkukartoitus, jossa selvitetään mahdolliset terveydelliset rajoitteet ja kartoitetaan tavoitteita. Kysy rohkeasti ohjaajan koulutuksesta sekä siitä, räätälöidäänkö tunteja asiakaskohtaisesti. Myös selkeät yhteydenottokanavat ja mahdollisuus kysyä lisää ovat hyviä merkkejä luotettavasta toimijasta. Jos mietit, mikä harjoitus muoto sopisi sinulle, kannattaa kurkata vaikkapa balanced-body.fi -sivustolle kattavan tarjonnan äärelle.

Red flags – varo näitä Pilates-tarjontaa vertaillessa

Jos Pilates-tarjonnassa korostetaan liian nopeaa kehitystä, luvataan epätodennäköisiä tuloksia tai vähätellään turvallisuutta, kannattaa siirtyä eteenpäin. Luotettava toimija ei tee suuria terveysväitteitä tai painosta osallistumaan liialliseen suorittamiseen. Hyvä Pilates-studio suhtautuu vakavasti myös asiakkaan palautteeseen ja terveydellisiin rajoitteisiin. Lääketieteellisiä vaivoja ei tule sivuuttaa – pätevällä ohjaajalla on valmiudet ohjata turvallisesti myös erityisryhmiä. Arvosta ammattilaisuutta, rauhallista otetta, ja kykyä kuunnella jokaisen yksilöllisiä tarpeita.

Fyysisen harjoittelun vaikutus mielen hyvinvointiin

Pilates vahvistaa erityisesti keskivartalon syviä lihaksia, parantaa ryhtiä ja liikkuvuutta sekä kehittää tasapainoa. Harjoitukset rentouttavat jännittyneitä lihaksia ja avaavat kehon alueita, jotka usein jäykistyvät stressin seurauksena. Fyysinen liike vapauttaa kehoon hyvän olon hormoneja, joiden tiedetään edistävän mielialaa ja vähentävän ahdistuneisuutta. Säännöllinen liikkuminen auttaa myös unen laadun parantamisessa, mikä on tärkeää stressin ennaltaehkäisyssä ja palautumisessa. Jos aihe kiinnostaa syvemmin, suosittelemme tutustumaan artikkeleihin siitä, miten hieronta tukee rentoutumista ja unen parantumista osana hyvinvoinnin kokonaisuutta.

Arjen stressinhallinta – miten Pilates tukee palautumista?

Säännöllinen Pilates-harjoittelu tuo kehoon ja mieleen joustavuutta ja vahvistaa arkista palautumiskykyä. Liikkeet ja hengitys auttavat rauhoittumaan ja tukevat myös unen laatua. Näin hyvinvointirutiineista tulee arjen voimavara, eivät kuormittava lisä tehtävälistaan. Hyvä olo rakentuu pienistä valinnoista: oman kehon ja mielen kuuntelu, sopiva rytmi sekä tasapaino lepohetkien ja liikkeen välillä. Yhdistämällä Pilates esimerkiksi hierontaan saat lisää monipuolisuutta sekä palautumisen mahdollisuuksia oman elämäntilanteesi mukaan.

Pilates tarjoaa käytännöllisen ja lempeän reitin parempaan stressinhallintaan sekä mielen hyvinvointiin. Kun harjoittelussa korostetaan lempeyttä ja itsensä kuuntelua, muodostuu siitä voimavara arjen keskellä. Lisää vinkkejä ja asiantuntijatietoa löydät balanced-body.fi -sivustolta sekä hyödyllisestä oppaasta pilatekseen Suomessa. Hyödynnä Pilates osana omia hyvinvointirutiinejasi ja löydä lempeä tasapaino stressin ja palautumisen välillä.

Pitkittynyt stressi – oireet, riskit ja keinot palautumiseen

Terveyskirjaston mukaan stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai eivät riitä. Kaikki stressi ei ole haitallista: määräaikaista stressiä ihminen kestää paljon paremmin, ja lyhytaikainen stressi voi jopa saada tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi sen sijaan voi olla monin tavoin vaarallista.

Pitkittyneen stressin oireet

Pitkittynyt stressi voi näkyä samoina oireina kuin lyhytaikainen stressi, mutta ne eivät hellitä. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi päänsärky, sydämentykytys, vatsavaivat, flunssakierre, unihäiriöt, ärtyneisyys, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. Terveyskirjaston mukaan vakavan stressitilan pitkittyessä voi ilmetä masennusta, työuupumusta (burn-out), päihteiden väärinkäyttöä ja jopa itsetuhoisia ajatuksia.

Tarkempi oirelista: stressin oireet.

Mistä pitkittynyt stressi syntyy?

  • alituinen kiire, liiallinen vastuu tai sopimaton työ
  • työttömyys, perheongelmat ja äkilliset elämänmuutokset
  • työelämässä esimerkiksi työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, epäoikeudenmukainen kohtelu ja epämääräinen työnjako

Terveyskirjaston mukaan suomalaisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt vuodesta 2018 lähtien, ja vuonna 2024 noin neljäsosa väestöstä koki merkittävää psyykkistä kuormitusta.

Keinoja palautumiseen

  1. Liiku – säännöllinen liikunta lievittää ahdistusta ja auttaa sietämään stressiä. Jo 2–3 alle viiden minuutin liikuntatuokiota päivässä hyödyttää.
  2. Vältä alkoholia – se estää unen syvenemistä ja voi käynnistää uupumisen kierteen.
  3. Vähennä vatvomista – kokeile esimerkiksi 30 minuutin päivittäistä ”huoliaikaa”.
  4. Lataa akkuja – tee lista kymmenestä asiasta, jotka tekevät juuri sinulle hyvää.
  5. Jaa huolet – puhu läheisten, ystävien tai työtovereiden kanssa.
  6. Puutu työoloihin – neuvottele työnantajan tai esihenkilön kanssa ja aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen.

Hyvä uni on palautumisen perusta: lue unettomuus ja stressi. Jos stressiin liittyy voimakasta huolestuneisuutta, katso myös ahdistuksen oireet.

Milloin hakea apua?

Jos stressi alkaa haitata arkea, työkykyä tai unta pitkään, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Jos mielessä on itsetuhoisia ajatuksia, hae apua heti.

Lähteet

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos stressi tai mieliala alkaa haitata arkea, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Stressi ja iho – voiko stressi aiheuttaa ihottumaa?

Moni huomaa, että iho reagoi kiireisinä ja kuormittavina aikoina. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton atooppisen ihottuman oppaan mukaan psyykkiset tekijät ja stressi ovat tärkeitä atooppista ihottumaa pahentavia tekijöitä: stressi pahentaa atooppisen ihottuman oireilua.

Stressi pahentaa – mutta ihottuman syy kannattaa selvittää

Stressi voi siis pahentaa olemassa olevaa ihosairautta, mutta uuden, voimakkaan tai pitkittyvän ihottuman syy on aina hyvä selvittää lääkärin kanssa. Ihottumalla voi olla monia muitakin syitä.

Kutina, uni ja stressi – noidankehä

Liiton oppaan mukaan yöaikainen kutina voi heikentää unen laatua, ja pitkäaikainen kutina voi johtaa unihäiriöihin ja krooniseen väsymykseen. Huonosti nukutut yöt taas heijastuvat ihon kuntoon ja jaksamiseen. Terveyskirjaston mukaan unihäiriöt ovat myös yksi tavallisimmista stressin oireista. Lue lisää: unettomuus ja stressi.

  • Hikoilu pahentaa kutinaa – viileämpi makuuhuone ja hengittävät vuodevaatteet voivat auttaa.
  • Oppaan mukaan sopiva lämpötila oleskelutiloissa on 21–22 astetta ja makuuhuoneessa vähän alhaisempi.
  • Pehmeät, sileät ja hengittävät materiaalit, kuten puuvilla, ärsyttävät ihoa vähemmän.

Stressinhallinta ihon tukena

Oppaan mukaan omia stressinhallintataitoja kannattaa kehittää aktiivisesti, ja hyvä itsetuntemus auttaa tunnistamaan liiallisen kuormituksen. Stressiä helpottavia keinoja voivat olla esimerkiksi vertaistuki, luonnossa liikkuminen tai ystävien kanssa oleminen. Opas muistuttaa myös, että pieni määrä stressiä kuuluu normaaliin elämään.

Terveyskirjaston mukaan säännöllinen liikunta, huolien jakaminen ja vatvomisen vähentäminen auttavat sietämään stressiä. Kokeile myös hengitysharjoitukset stressiin. Stressin muista merkeistä kerromme artikkelissa stressin oireet.

Lähteet

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos stressi tai mieliala alkaa haitata arkea, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Ahdistus: oireet, omahoito ja milloin hakea apua

Ahdistus on tunne, jonka jokainen kokee joskus. Se voi liittyä esimerkiksi tenttiin, työhaastatteluun tai terveyshuoleen, ja se menee yleensä ohi, kun tilanne on ohi. Joskus ahdistus kuitenkin jää päälle, kasvaa suhteettomaksi tai alkaa ohjata elämää. Tässä artikkelissa käymme NHS:n ja WHO:n tietojen pohjalta läpi, miten tavallinen ahdistus eroaa ahdistuneisuushäiriöstä, millaisia oireita on, mitä voi tehdä itse ja milloin apua kannattaa hakea.

Tavallinen ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö

Ahdistus kuuluu ihmisen normaaliin tunneskaalaan, ja sillä on tehtävä: se valmistaa kohtaamaan uhkia ja haasteita. Häiriöstä voidaan puhua, kun ahdistus on voimakasta, pitkäkestoista, vaikeasti hallittavaa ja haittaa arkea.

NHS:n mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pääoire on stressi tai huoli, joka vaikuttaa arkeen ja jota on vaikea hallita. Muita oireita voivat olla univaikeudet, levottomuus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, väsymys, jännittyneisyys, vatsavaivat, sydämentykytys ja huimaus.

Ahdistuneisuushäiriöiden eri muodot

NHS:n mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lisäksi on muitakin ahdistuneisuushäiriöitä, ja niitä voi olla samanaikaisesti useampi. Esimerkkejä ovat paniikkihäiriö, jossa esiintyy äkillisiä ahdistus- ja paniikkikohtauksia, sekä fobiat eli voimakas pelko jotakin tiettyä asiaa kohtaan.

NHS:n mukaan fobia on ahdistuneisuushäiriö, jonka laukaisee yleensä tietty kohde tai tilanne, kuten eläimet tai korkeat paikat. Oireita voivat olla voimakas ahdistus, huimaus, sydämentykytys, puristus rinnassa, pahoinvointi, vapina sekä voimakas pelko pyörtymisestä tai hallinnan menettämisestä. Hoito voi auttaa, ja lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet vaikuttavat elämään.

Mitä voit tehdä itse

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

Myös stressin vähentäminen voi helpottaa ahdistusta. Arjen rutiinit, säännöllinen uni ja ateriarytmi sekä mieluisa tekeminen antavat mielelle turvallisen rungon.

Hengitysharjoitus ahdistuksen hetkellä

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

Viisi askelta hyvinvointiin

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Ammattiapu ja terapia

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

Suomessa ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Ammattilainen arvioi tilanteen ja auttaa löytämään sopivan hoidon. Hoitoa voidaan toteuttaa kasvokkain, etäyhteydellä tai verkko-ohjelmana, ja usein aloitetaan kevyemmistä muodoista, kuten ohjatusta omahoidosta.

NHS:n mukaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja, ja opittua harjoitellaan tapaamisten välillä arjessa. CBT:stä on useita eri muotoja sen mukaan, mihin sitä käytetään. Tämä tekee terapiasta aktiivista yhteistyötä, jossa asiakas itse on keskeisessä roolissa.

Mielenterveys on yhteinen asia

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Kriisiapu

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Onko ahdistus vaarallista? Ahdistus tuntuu usein pelottavalta, mutta se on hoidettavissa. Jos oireet vaikuttavat arkeen, hae apua.

Voiko ahdistus näkyä kehossa? NHS:n mukaan kyllä, esimerkiksi sydämentykytyksenä, huimauksena ja vatsavaivoina.

Voinko ottaa yhteyttä ilman lähetettä? Kyllä, terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon voi ottaa yhteyttä suoraan.

Mihin soitan, jos tilanne on akuutti? MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111; hengenvaarallisessa tilanteessa 112.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Lue myös: Masennus: oireet, vaikeusasteet, hoito ja milloin hakea apua

Unettomuus ja stressi: tutkittuja keinoja parempaan uneen

Huono uni ja stressi kulkevat usein yhdessä. Kun mieli käy ylikierroksilla, uni ei tule, ja kun uni jää vähiin, päivän kuormitus tuntuu entistä raskaammalta. Tämä kierre on tuttu monelle. Hyvä uutinen on, että unettomuus helpottaa usein unitottumuksia muuttamalla. Tässä oppaassa kokoamme NHS:n ja muiden luotettavien lähteiden tietoihin perustuen, mitä unettomuus on, mistä se johtuu, miten sitä voi itse hoitaa ja milloin kannattaa hakea apua.

Mitä unettomuus on

NHS:n mukaan unettomuudesta on kyse, kun sinulla on säännöllisesti vaikeuksia nukahtaa, heräilet useita kertoja yön aikana, makaat valveilla, heräät liian aikaisin etkä saa enää unta tai olet herätessäsi edelleen väsynyt. Päivällä unettomuus voi näkyä väsymyksenä, ärtyneisyytenä ja keskittymisvaikeuksina.

Alle kolme kuukautta kestänyttä unettomuutta kutsutaan lyhytaikaiseksi, ja vähintään kolme kuukautta kestänyttä pitkäaikaiseksi. Lyhytaikainen unettomuus liittyy usein johonkin elämäntilanteeseen, kuten kiireiseen jaksoon töissä tai huoleen läheisestä.

Paljonko unta tarvitaan

NHS:n mukaan aikuiset tarvitsevat keskimäärin 7–9 tunnia unta. Tavallisimpia unettomuuden syitä ovat stressi, ahdistus tai masennus, melu, liian kuuma tai kylmä huone, epämukava sänky sekä alkoholi, kofeiini ja nikotiini. Unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, kutsutaan pitkäaikaiseksi.

Unentarve on yksilöllinen, eikä yksittäinen huonosti nukuttu yö ole vaarallinen. Jos olet jatkuvasti väsynyt päivällä, et luultavasti saa riittävästi unta.

Miten stressi vaikuttaa uneen

NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.

Stressiin liittyvät huolet ja jatkuva vireystila voivat vaikeuttaa nukahtamista. Toisaalta univaje heikentää kykyä käsitellä stressiä, jolloin kuormitus tuntuu suuremmalta. Siksi uneen ja stressiin kannattaa usein puuttua samanaikaisesti.

Unitottumukset, jotka auttavat

NHS:n mukaan unettomuus helpottaa yleensä unitottumuksia muuttamalla: mene nukkumaan vasta kun olet uninen, herää samaan aikaan joka päivä, rauhoitu vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa, pidä makuuhuone pimeänä ja hiljaisena ja liiku säännöllisesti päivällä. Alkoholia, teetä ja kahvia kannattaa välttää vähintään kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa, eikä raskasta ateriaa kannata syödä myöhään illalla.

Moni kokee hyödylliseksi myös rauhoittavan iltarutiinin: lämmin suihku, kirjan lukeminen tai rauhallinen musiikki viestivät keholle, että päivä on päättymässä. NHS:n mukaan television katselua ja älylaitteiden käyttöä kannattaa välttää juuri ennen nukkumaanmenoa.

Rauhoittava hengitysharjoitus

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

Harjoituksen voi tehdä vaikkapa sängyssä maaten. Jos ajatukset karkaavat, palauta huomio lempeästi hengitykseen.

Huolien käsittely ennen nukkumaanmenoa

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Monelle auttaa, kun huolet kirjoittaa paperille jo illalla hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Kirjoittaminen siirtää asiat pois mielestä ja voi helpottaa niiden käsittelyä seuraavana päivänä.

Tietoinen läsnäolo ja uni

NHS:n mukaan tietoinen läsnäolo (mindfulness) tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, mitä tapahtuu itsessä ja ympärillä hetki hetkeltä: ajatuksiin, tunteisiin, kehon tuntemuksiin ja ympäröivään maailmaan. Se voi auttaa huomaamaan ajatusten toistuvia kuvioita ja stressin tai ahdistuksen merkkejä aiemmin. Britannian NICE suosittelee mindfulness-pohjaisia hoitoja yhtenä vaihtoehtona lievemmän masennuksen hoitoon.

Läsnäoloharjoitus ei ole keino pakottaa unta tulemaan. Sen tarkoitus on pikemminkin auttaa huomaamaan, kun ajatukset alkavat kiertää, ja palauttaa huomio kehoon ja hengitykseen ilman, että taistelee valvomista vastaan.

Milloin unettomuuteen kannattaa hakea apua

NHS:n mukaan lääkäriin kannattaa hakeutua, jos unitottumusten muuttaminen ei ole auttanut, jos olet nukkunut huonosti kuukausia tai jos unettomuus vaikeuttaa arjesta selviytymistä. Unettomuuden taustalla voi olla myös esimerkiksi masennus, ahdistus tai jokin muu sairaus, jolloin taustasyyn hoito on tärkeää.

NHS:n mukaan lääkäri pyrkii selvittämään unettomuuden syyn, jotta hoito osuu oikeaan. Joskus tarjolla on kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jossa harjoitellaan uneen liittyvien ajatusten ja tottumusten muuttamista. Myös unettomuuden tavallisimmat syyt, kuten melu, liian lämmin tai kylmä huone, epämukava sänky, vuorotyö ja aikaerorasitus, kannattaa käydä läpi.

Usein kysyttyä

Kuinka monta tuntia aikuisen pitäisi nukkua? NHS:n mukaan keskimäärin 7–9 tuntia.

Auttaako alkoholi nukahtamaan? NHS neuvoo välttämään alkoholia vähintään kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Voinko liikkua illalla? NHS suosittelee välttämään liikuntaa neljän tunnin aikana ennen nukkumaanmenoa ja liikkumaan säännöllisesti päivällä.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Stressin lievitys ja unen tukeminen: voiko hieronnasta olla apua?

Stressin lievitys ja unen parantaminen hieronnalla

Stressi tuntuu usein paitsi mielessä myös kehossa: hartiat jännittyvät, uni katkeilee ja ajatukset kiertävät kehää. Moni etsii keinoja rentoutua, ja yksi suosituista on hieronta, esimerkiksi Relax hieronta. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä stressistä tiedetään, mitä hieronnasta voidaan tutkimusten perusteella sanoa ja millaiset keinot tukevat unta.

Miten stressi näkyy kehossa

NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.

Hieronta rentoutumisen tukena

Monelle hieronta on hetki, jolloin voi pysähtyä ja antaa kehon levätä. Kokemus rentoutumisesta on arvokas sinänsä. Tutkimusnäytön osalta kannattaa kuitenkin olla maltillinen: hierontaa ei pidä ajatella stressin tai unettomuuden hoitona, vaan yhtenä mahdollisena hyvinvointia tukevana keinona muiden rinnalla.

Yhdysvaltain terveysviranomaisen NCCIH:n mukaan hieronnan haittojen riski vaikuttaa pieneltä, mutta harvinaisia vakavia haittoja, kuten veritulppa, hermovaurio tai luunmurtuma, on raportoitu erityisesti voimakkaiden hierontatapojen yhteydessä tai riskiryhmillä, kuten iäkkäillä. Hieronnan vaikutuksesta esimerkiksi ahdistukseen on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta näytön laatu on monilta osin heikkoa.

Unen tukeminen arjessa

NHS:n mukaan aikuiset tarvitsevat keskimäärin 7–9 tunnia unta. Tavallisimpia unettomuuden syitä ovat stressi, ahdistus tai masennus, melu, liian kuuma tai kylmä huone, epämukava sänky sekä alkoholi, kofeiini ja nikotiini. Unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, kutsutaan pitkäaikaiseksi.

NHS:n mukaan unettomuus helpottaa yleensä unitottumuksia muuttamalla: mene nukkumaan vasta kun olet uninen, herää samaan aikaan joka päivä, rauhoitu vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa, pidä makuuhuone pimeänä ja hiljaisena ja liiku säännöllisesti päivällä. Alkoholia, teetä ja kahvia kannattaa välttää vähintään kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa, eikä raskasta ateriaa kannata syödä myöhään illalla.

Lisää aiheesta

Kehon ja mielen yhteydestä kerromme myös artikkelissa hieronnan rooli mielen rentoutumisessa.

Usein kysyttyä

Hoitaako hieronta unettomuutta? Tutkimusnäyttö on rajallista; unettomuuden ensisijainen omahoito on unitottumusten muuttaminen.

Onko hieronta turvallista? NCCIH:n mukaan haittojen riski vaikuttaa pieneltä, mutta jos sinulla on sairauksia, keskustele ensin lääkärin kanssa.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Stressi ja keho: rentoutuminen, hieronta ja uni tutkitun tiedon valossa

Kiireinen arki ja kasvavat odotukset tekevät stressin hallinnasta monelle jokapäiväistä työtä. Keinoja on monia: liikunta, hengitysharjoitukset, ihmissuhteet ja rentoutumista tukevat hetket, kuten relax hieronta. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, miten stressi ja uni liittyvät toisiinsa ja mitä tutkittu tieto kertoo eri keinoista.

Stressin oireet ja omahoito

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Hieronta osana hyvinvointia

Hieronta Suomessa on suosittu tapa huolehtia kehosta – palveluista löytyy tietoa esimerkiksi sivustolta Hieronta Suomessa. Monelle se tarjoaa rauhallisen hetken, joka voi tukea rentoutumista.

Yhdysvaltain terveysviranomaisen NCCIH:n mukaan hieronnan haittojen riski vaikuttaa pieneltä, mutta harvinaisia vakavia haittoja, kuten veritulppa, hermovaurio tai luunmurtuma, on raportoitu erityisesti voimakkaiden hierontatapojen yhteydessä tai riskiryhmillä, kuten iäkkäillä. Hieronnan vaikutuksesta esimerkiksi ahdistukseen on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta näytön laatu on monilta osin heikkoa.

Hengitys rauhoittumisen keinona

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

Uni ja stressi

NHS:n mukaan aikuiset tarvitsevat keskimäärin 7–9 tunnia unta. Tavallisimpia unettomuuden syitä ovat stressi, ahdistus tai masennus, melu, liian kuuma tai kylmä huone, epämukava sänky sekä alkoholi, kofeiini ja nikotiini. Unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, kutsutaan pitkäaikaiseksi.

Usein kysyttyä

Kumpi auttaa stressiin paremmin, hieronta vai liikunta? NHS nostaa liikunnan yhdeksi mielen hyvinvoinnin askeleista; hieronnan vaikutuksista näyttö on vähäisempää.

Mitä teen, jos stressi ei helpota? Hakeudu terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Onnellisuuden psykologia: Miten löydämme onnen?

Onnellisuuden psykologia: Miten löydämme onnen? – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielenterveyden ylläpito: Itsemyötätunnon voima

Kirjoituksessa ”Mielenterveyden ylläpito: Itsemyötätunnon voima” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Vahvuuksien tunnistaminen

Jokainen on hyvä jossakin – se voi olla kuuntelemista, ruoanlaittoa, ongelmanratkaisua tai ystävänä olemista. Omien vahvuuksien kirjaaminen ylös ja muiden antaman myönteisen palautteen muistaminen auttaa tasapainottamaan kriittistä kuvaa itsestä.

Ihmissuhteiden merkitys

Ihmiset, joiden seurassa tuntee itsensä hyväksytyksi, tukevat itsetuntoa. Jos joku toistuvasti vähättelee, voi olla aiheellista ottaa asia puheeksi tai vähentää yhteydenpitoa. Rajojen asettaminen on myös itsestä huolehtimista.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet