Kuinka parempi itsetunto voi parantaa elämänlaatua?

Kuinka parempi itsetunto voi parantaa elämänlaatua? – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsetuntemuksen merkitys ihmissuhteissa

Tässä artikkelissa (Itsetuntemuksen merkitys ihmissuhteissa) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Sisäinen puhe

Tapa, jolla puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Moni puhuu itselleen ankarammin kuin kenellekään muulle. Kokeile kysyä: mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan? Kirjaa ylös kielteiset ajatukset ja etsi niille vastatodisteita; listaa myös vahvuutesi.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsetuntemus – matka itsemme sisimpään

Kirjoituksessa ”Itsetuntemus – matka itsemme sisimpään” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Sisäinen puhe

Tapa, jolla puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Moni puhuu itselleen ankarammin kuin kenellekään muulle. Kokeile kysyä: mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsemyötätunto: Tie lempeämpään elämään

Aihe ”Itsemyötätunto: Tie lempeämpään elämään” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Ihmissuhteiden merkitys

Ihmiset, joiden seurassa tuntee itsensä hyväksytyksi, tukevat itsetuntoa. Jos joku toistuvasti vähättelee, voi olla aiheellista ottaa asia puheeksi tai vähentää yhteydenpitoa. Rajojen asettaminen on myös itsestä huolehtimista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan? Kirjaa ylös kielteiset ajatukset ja etsi niille vastatodisteita; listaa myös vahvuutesi.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsetuntemus: Avain itsetyytyväisyyteen ja eheään elämään

Itsetuntemus: Avain itsetyytyväisyyteen ja eheään elämään – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Sisäinen puhe

Tapa, jolla puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Moni puhuu itselleen ankarammin kuin kenellekään muulle. Kokeile kysyä: mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?

Vahvuuksien tunnistaminen

Jokainen on hyvä jossakin – se voi olla kuuntelemista, ruoanlaittoa, ongelmanratkaisua tai ystävänä olemista. Omien vahvuuksien kirjaaminen ylös ja muiden antaman myönteisen palautteen muistaminen auttaa tasapainottamaan kriittistä kuvaa itsestä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Työnhaku ja mieli: jaksaminen, itsetunto ja työn merkitys

Työnhaku voi olla innostava mutta myös kuormittava vaihe. Ansioluettelon laatiminen, hakemusten kirjoittaminen ja vastausten odottaminen koettelevat monen itsetuntoa. Työnhaun käytännön välineitä tarjoavat esimerkiksi cv.fi ja muut työnhakupalvelut. Tässä artikkelissa tarkastelemme työnhakua psykologian näkökulmasta.

Työn merkitys mielenterveydelle

WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä tarjoamalla toimeentulon, itseluottamusta, tarkoituksellisuutta ja mahdollisuuden myönteisiin ihmissuhteisiin. Huono työympäristö, kuten syrjintä, liiallinen työmäärä, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epävarmuus työn jatkumisesta, on riski mielenterveydelle. Maailmanlaajuisesti masennuksen ja ahdistuksen vuoksi menetetään arviolta 12 miljardia työpäivää vuodessa.

Itsetunto koetuksella

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

Kielteinen vastaus työhakemukseen ei kerro ihmisarvosta. Hakuprosesseihin vaikuttavat monet tekijät, joista suurin osa ei ole hakijan hallinnassa.

Vahvuuksien tunnistaminen

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

Ansioluetteloa laatiessa on hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään omia vahvuuksia. Se tukee paitsi hakemusta myös omaa käsitystä osaamisesta.

Jaksaminen hakuprosessissa

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Usein kysyttyä

Miten jaksan pitkän työnhaun? Rytmitä päivät, aseta pieniä tavoitteita ja pidä yhteyttä muihin.

Kenen kanssa voin puhua? Läheisten lisäksi terveyskeskuksen ammattilaiset auttavat, jos jaksaminen on koetuksella.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet