Luontoyhteys ja mielen hyvinvointi: mitä tiedämme ja mitä emme
Luonnossa liikkuminen on monelle suomalaiselle tärkeä tapa rauhoittua. Luontoyhteyden merkitystä hyvinvoinnille tutkitaan aktiivisesti. Väitteisiin luonnon parantavista vaikutuksista kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti: esimerkiksi autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, nivelreuman tai kilpirauhasen vajaatoiminnan, hoito kuuluu aina lääkärille, eikä luontoa pidä pitää niiden hoitokeinona. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, miten luonto voi tukea mielen hyvinvointia osana arkea.
Luonto ja viisi askelta hyvinvointiin
NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.
Luonnossa monet näistä askelista toteutuvat luontevasti: kävely on liikuntaa, metsäretki ystävän kanssa on yhdessäoloa, ja ympäristön äänet ja tuoksut houkuttelevat huomaamaan nykyhetken.
Läsnäolo ulkona
NHS:n mukaan tietoista läsnäoloa voi harjoitella huomaamalla arjen tuntemuksia, kuten ruoan maun tai ilman liikkeen kävellessä, valitsemalla säännöllisen hetken, esimerkiksi aamumatkan tai lounaskävelyn, sekä kokeilemalla uusia asioita, jotka auttavat näkemään ympäristön uudella tavalla.
Mielenterveyttä suojaavat tekijät
WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.
Usein kysyttyä
Voiko luonto hoitaa sairauksia? Luonto voi tukea hyvinvointia, mutta sairauksien hoito kuuluu terveydenhuollolle.
Kuinka usein luontoon kannattaa mennä? Säännöllisyys on tärkeämpää kuin kesto – lyhytkin kävely on hyvä alku.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

