Työnhaku ja mieli: jaksaminen, itsetunto ja työn merkitys
Työnhaku voi olla innostava mutta myös kuormittava vaihe. Ansioluettelon laatiminen, hakemusten kirjoittaminen ja vastausten odottaminen koettelevat monen itsetuntoa. Työnhaun käytännön välineitä tarjoavat esimerkiksi cv.fi ja muut työnhakupalvelut. Tässä artikkelissa tarkastelemme työnhakua psykologian näkökulmasta.
Työn merkitys mielenterveydelle
WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä tarjoamalla toimeentulon, itseluottamusta, tarkoituksellisuutta ja mahdollisuuden myönteisiin ihmissuhteisiin. Huono työympäristö, kuten syrjintä, liiallinen työmäärä, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epävarmuus työn jatkumisesta, on riski mielenterveydelle. Maailmanlaajuisesti masennuksen ja ahdistuksen vuoksi menetetään arviolta 12 miljardia työpäivää vuodessa.
Itsetunto koetuksella
NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.
Kielteinen vastaus työhakemukseen ei kerro ihmisarvosta. Hakuprosesseihin vaikuttavat monet tekijät, joista suurin osa ei ole hakijan hallinnassa.
Vahvuuksien tunnistaminen
NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.
Ansioluetteloa laatiessa on hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään omia vahvuuksia. Se tukee paitsi hakemusta myös omaa käsitystä osaamisesta.
Jaksaminen hakuprosessissa
NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.
Usein kysyttyä
Miten jaksan pitkän työnhaun? Rytmitä päivät, aseta pieniä tavoitteita ja pidä yhteyttä muihin.
Kenen kanssa voin puhua? Läheisten lisäksi terveyskeskuksen ammattilaiset auttavat, jos jaksaminen on koetuksella.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.