Stressi ja uni – Kuinka ne vaikuttavat toisiinsa? – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.
Stressin tunnistaminen arjessa
Stressi ei aina tunnu stressiltä. Se voi näkyä lyhyenä pinnana, ruokahalun muutoksina tai siinä, että pienetkin päätökset tuntuvat raskailta. Oman kehon ja mielen viestien kuunteleminen auttaa huomaamaan kuormituksen ennen kuin se kasaantuu.
Hengitys ja keho
Stressi tuntuu usein kehossa: hartiat nousevat, hengitys madaltuu ja leuka kiristyy. Rauhallinen, syvä hengitys on keino, joka kulkee aina mukana. Se ei poista stressin syitä, mutta voi antaa hetken tilaa ajatella selkeämmin.
Mihin voin vaikuttaa?
Stressiä lisää usein energian kuluttaminen asioihin, joita ei voi muuttaa. Kannattaa erotella, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei, ja suunnata voimat ensimmäiseen ryhmään. Tämä ei tarkoita ongelmien sivuuttamista vaan voimavarojen viisasta käyttöä.
Mitä tutkittu tieto kertoo
NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.
NHS:n mukaan aikuiset tarvitsevat keskimäärin 7–9 tunnia unta. Tavallisimpia unettomuuden syitä ovat stressi, ahdistus tai masennus, melu, liian kuuma tai kylmä huone, epämukava sänky sekä alkoholi, kofeiini ja nikotiini. Unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, kutsutaan pitkäaikaiseksi.
Usein kysyttyä
Onko stressi aina haitallista? NHS:n mukaan osa ihmisistä kokee stressin jopa hyödylliseksi tai motivoivaksi; haitalliseksi se muuttuu, kun se alkaa vaikuttaa elämään.
Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.