Ahdistus on tunne, jonka jokainen kokee joskus. Se voi liittyä esimerkiksi tenttiin, työhaastatteluun tai terveyshuoleen, ja se menee yleensä ohi, kun tilanne on ohi. Joskus ahdistus kuitenkin jää päälle, kasvaa suhteettomaksi tai alkaa ohjata elämää. Tässä artikkelissa käymme NHS:n ja WHO:n tietojen pohjalta läpi, miten tavallinen ahdistus eroaa ahdistuneisuushäiriöstä, millaisia oireita on, mitä voi tehdä itse ja milloin apua kannattaa hakea.
Tavallinen ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Ahdistus kuuluu ihmisen normaaliin tunneskaalaan, ja sillä on tehtävä: se valmistaa kohtaamaan uhkia ja haasteita. Häiriöstä voidaan puhua, kun ahdistus on voimakasta, pitkäkestoista, vaikeasti hallittavaa ja haittaa arkea.
NHS:n mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pääoire on stressi tai huoli, joka vaikuttaa arkeen ja jota on vaikea hallita. Muita oireita voivat olla univaikeudet, levottomuus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, väsymys, jännittyneisyys, vatsavaivat, sydämentykytys ja huimaus.
Ahdistuneisuushäiriöiden eri muodot
NHS:n mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lisäksi on muitakin ahdistuneisuushäiriöitä, ja niitä voi olla samanaikaisesti useampi. Esimerkkejä ovat paniikkihäiriö, jossa esiintyy äkillisiä ahdistus- ja paniikkikohtauksia, sekä fobiat eli voimakas pelko jotakin tiettyä asiaa kohtaan.
NHS:n mukaan fobia on ahdistuneisuushäiriö, jonka laukaisee yleensä tietty kohde tai tilanne, kuten eläimet tai korkeat paikat. Oireita voivat olla voimakas ahdistus, huimaus, sydämentykytys, puristus rinnassa, pahoinvointi, vapina sekä voimakas pelko pyörtymisestä tai hallinnan menettämisestä. Hoito voi auttaa, ja lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet vaikuttavat elämään.
Mitä voit tehdä itse
NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.
Myös stressin vähentäminen voi helpottaa ahdistusta. Arjen rutiinit, säännöllinen uni ja ateriarytmi sekä mieluisa tekeminen antavat mielelle turvallisen rungon.
Hengitysharjoitus ahdistuksen hetkellä
NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.
Viisi askelta hyvinvointiin
NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.
NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.
Ammattiapu ja terapia
NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.
Suomessa ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Ammattilainen arvioi tilanteen ja auttaa löytämään sopivan hoidon. Hoitoa voidaan toteuttaa kasvokkain, etäyhteydellä tai verkko-ohjelmana, ja usein aloitetaan kevyemmistä muodoista, kuten ohjatusta omahoidosta.
NHS:n mukaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja, ja opittua harjoitellaan tapaamisten välillä arjessa. CBT:stä on useita eri muotoja sen mukaan, mihin sitä käytetään. Tämä tekee terapiasta aktiivista yhteistyötä, jossa asiakas itse on keskeisessä roolissa.
Mielenterveys on yhteinen asia
WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.
WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.
Kriisiapu
MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.
Usein kysyttyä
Onko ahdistus vaarallista? Ahdistus tuntuu usein pelottavalta, mutta se on hoidettavissa. Jos oireet vaikuttavat arkeen, hae apua.
Voiko ahdistus näkyä kehossa? NHS:n mukaan kyllä, esimerkiksi sydämentykytyksenä, huimauksena ja vatsavaivoina.
Voinko ottaa yhteyttä ilman lähetettä? Kyllä, terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon voi ottaa yhteyttä suoraan.
Mihin soitan, jos tilanne on akuutti? MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111; hengenvaarallisessa tilanteessa 112.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.