Itsetuntemus – avain parempaan itseymmärrykseen

Tässä artikkelissa (Itsetuntemus – avain parempaan itseymmärrykseen) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Vahvuuksien tunnistaminen

Jokainen on hyvä jossakin – se voi olla kuuntelemista, ruoanlaittoa, ongelmanratkaisua tai ystävänä olemista. Omien vahvuuksien kirjaaminen ylös ja muiden antaman myönteisen palautteen muistaminen auttaa tasapainottamaan kriittistä kuvaa itsestä.

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan? Kirjaa ylös kielteiset ajatukset ja etsi niille vastatodisteita; listaa myös vahvuutesi.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Lue myös: Burnout-oireet: miten tunnistaa uupumus ja milloin hakea apua

Lue myös: Unettomuus: syitä, oireita ja keinoja paremman unen tueksi