Stressin oireet lyhyesti
Terveyskirjaston mukaan stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ovat fyysisiä.
- Kehon oireet: päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat.
- Mielen oireet: jännittyneisyys, ärtymys, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, päätöksenteon vaikeus ja unihäiriöt.
- Sosiaaliset merkit: esimerkiksi perhe- ja parisuhdeongelmat tai eristäytyminen.
Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin haitallista. Lue lisää: pitkittynyt stressi. Stressi voi näkyä myös iholla – katso stressi ja iho.
Kirjoituksessa ”Stressin vaikutus mielenterveyteen: Elämänlaadun heikkeneminen ja mielen terveyden häiriöiden kehittyminen” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.
Stressin tunnistaminen arjessa
Stressi ei aina tunnu stressiltä. Se voi näkyä lyhyenä pinnana, ruokahalun muutoksina tai siinä, että pienetkin päätökset tuntuvat raskailta. Oman kehon ja mielen viestien kuunteleminen auttaa huomaamaan kuormituksen ennen kuin se kasaantuu.
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino
Hetkellinen stressi kuuluu elämään, ja moni suoriutuu paineen alla hyvin. Pulmaksi tilanne muuttuu, kun palautumisen hetkiä ei enää ole. Lepo, uni, mieluisa tekeminen ja ihmissuhteet ovat palautumisen kulmakiviä, ja niille kannattaa varata aikaa samalla tavalla kuin työtehtäville.
Stressi ja uni
Stressi ja uni vaikuttavat toisiinsa molempiin suuntiin. Huolet voivat pitää hereillä, ja huonosti nukuttu yö puolestaan heikentää stressinsietoa. Säännöllinen unirytmi ja iltaisin rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa ovat yksinkertaisia mutta tärkeitä keinoja.
Mitä tutkittu tieto kertoo
NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.
NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.
Usein kysyttyä
Onko stressi aina haitallista? NHS:n mukaan osa ihmisistä kokee stressin jopa hyödylliseksi tai motivoivaksi; haitalliseksi se muuttuu, kun se alkaa vaikuttaa elämään.
Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.
Lähteet
Mitä stressille voi tehdä?
Terveyskirjaston stressinhallinnan keinoja ovat muun muassa:
- säännöllinen liikunta – myös lyhyet, alle 5 minuutin ”liikuntavälipalat” muutaman kerran päivässä
- alkoholin välttäminen, koska se heikentää unta ja voi pahentaa stressireaktioita
- vatvomisen vähentäminen, esimerkiksi rajatun ”huoliajan” avulla
- huolien jakaminen läheisten kanssa ja ihmissuhteiden hoitaminen
- työoloihin puuttuminen yhdessä esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa
Katso myös hengitysharjoitukset stressiin, unettomuus ja stressi ja ahdistuksen oireet.