Hieronta on monelle tuttu tapa rentoutua ja pysähtyä kiireen keskellä. Psykologian näkökulmasta kiinnostavaa on, miten kehon rentoutuminen ja mielen hyvinvointi liittyvät toisiinsa – ja mitä niistä voidaan tutkitun tiedon perusteella sanoa. Tässä artikkelissa tarkastelemme hierontaa osana stressinhallintaa ja muistutamme, mitkä keinot ovat parhaiten tutkittuja.
Keho ja mieli kulkevat yhdessä
Stressi ja jännitys tuntuvat usein kehossa, ja kehon rentoutuminen voi puolestaan tuntua mielen rauhoittumisena. Monille hieronta on hetki, jolloin ajatukset saavat levätä. Tällaisilla palautumisen hetkillä on arvoa, vaikka niiden vaikutuksia on vaikea mitata.
Mitä tutkimus kertoo
Yhdysvaltain terveysviranomaisen NCCIH:n mukaan hieronnan haittojen riski vaikuttaa pieneltä, mutta harvinaisia vakavia haittoja, kuten veritulppa, hermovaurio tai luunmurtuma, on raportoitu erityisesti voimakkaiden hierontatapojen yhteydessä tai riskiryhmillä, kuten iäkkäillä. Hieronnan vaikutuksesta esimerkiksi ahdistukseen on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta näytön laatu on monilta osin heikkoa.
Hierontaa ei siksi pidä pitää ahdistuksen, masennuksen tai unettomuuden hoitona. Jos oireet vaikuttavat arkeen, apua kannattaa hakea terveydenhuollosta.
Stressinhallinnan perustyökalut
NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.
NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.
Usein kysyttyä
Voiko hieronta korvata terapian? Ei. Se voi olla mukava rentoutumisen keino, mutta mielenterveyden ongelmien hoito kuuluu ammattilaisille.
Kenelle hieronta ei sovi? Jos sinulla on sairauksia tai olet epävarma, keskustele ensin lääkärin kanssa.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.