Stressin hallinta – Opettele hallitsemaan sitä, älä anna sen hallita sinua

Stressin hallinta – Opettele hallitsemaan sitä, älä anna sen hallita sinua – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Stressin tunnistaminen arjessa

Stressi ei aina tunnu stressiltä. Se voi näkyä lyhyenä pinnana, ruokahalun muutoksina tai siinä, että pienetkin päätökset tuntuvat raskailta. Oman kehon ja mielen viestien kuunteleminen auttaa huomaamaan kuormituksen ennen kuin se kasaantuu.

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Hetkellinen stressi kuuluu elämään, ja moni suoriutuu paineen alla hyvin. Pulmaksi tilanne muuttuu, kun palautumisen hetkiä ei enää ole. Lepo, uni, mieluisa tekeminen ja ihmissuhteet ovat palautumisen kulmakiviä, ja niille kannattaa varata aikaa samalla tavalla kuin työtehtäville.

Pienet tavoitteet kantavat

Kun kaikki tuntuu kiireelliseltä, auttaa usein, että suuri kokonaisuus pilkotaan pieniin osiin. Yksi tehty asia kerrallaan palauttaa hallinnan tunnetta. Listan kirjoittaminen siirtää asiat paperille ja vapauttaa mieltä niiden jatkuvalta muistamiselta.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Usein kysyttyä

Onko stressi aina haitallista? NHS:n mukaan osa ihmisistä kokee stressin jopa hyödylliseksi tai motivoivaksi; haitalliseksi se muuttuu, kun se alkaa vaikuttaa elämään.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Hieronta ja mielen hyvinvointi: rentoutumisen hetki tutkitun tiedon valossa

Hieronta on monelle tuttu tapa rentoutua ja pysähtyä kiireen keskellä. Psykologian näkökulmasta kiinnostavaa on, miten kehon rentoutuminen ja mielen hyvinvointi liittyvät toisiinsa – ja mitä niistä voidaan tutkitun tiedon perusteella sanoa. Tässä artikkelissa tarkastelemme hierontaa osana stressinhallintaa ja muistutamme, mitkä keinot ovat parhaiten tutkittuja.

Keho ja mieli kulkevat yhdessä

Stressi ja jännitys tuntuvat usein kehossa, ja kehon rentoutuminen voi puolestaan tuntua mielen rauhoittumisena. Monille hieronta on hetki, jolloin ajatukset saavat levätä. Tällaisilla palautumisen hetkillä on arvoa, vaikka niiden vaikutuksia on vaikea mitata.

Mitä tutkimus kertoo

Yhdysvaltain terveysviranomaisen NCCIH:n mukaan hieronnan haittojen riski vaikuttaa pieneltä, mutta harvinaisia vakavia haittoja, kuten veritulppa, hermovaurio tai luunmurtuma, on raportoitu erityisesti voimakkaiden hierontatapojen yhteydessä tai riskiryhmillä, kuten iäkkäillä. Hieronnan vaikutuksesta esimerkiksi ahdistukseen on jonkin verran tutkimusnäyttöä, mutta näytön laatu on monilta osin heikkoa.

Hierontaa ei siksi pidä pitää ahdistuksen, masennuksen tai unettomuuden hoitona. Jos oireet vaikuttavat arkeen, apua kannattaa hakea terveydenhuollosta.

Stressinhallinnan perustyökalut

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Voiko hieronta korvata terapian? Ei. Se voi olla mukava rentoutumisen keino, mutta mielenterveyden ongelmien hoito kuuluu ammattilaisille.

Kenelle hieronta ei sovi? Jos sinulla on sairauksia tai olet epävarma, keskustele ensin lääkärin kanssa.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet