Miksi psykologia on tärkeää mielenterveydelle? – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• NHS: Types of talking therapies
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Tässä artikkelissa (Kun psykologia tapaa terapian: mielenterveysapua tarvitaan enemmän kuin koskaan) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Milloin apua kannattaa hakea

Apua ei tarvitse hakea vasta, kun tilanne on kriisi. Jos huoli, alakulo tai ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: Generalised anxiety disorder
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Kirjoituksessa ”Psykologin rooli mielenterveyden tukemisessa” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Aihe ”Psykologian vaikutus mielenterveyteen: Miksi terapiaa on tärkeää” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• NHS: Generalised anxiety disorder
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Psykologi ja mielenterveyden apua: Miten terapiaa voi hyödyntää mielenterveyden tukemisessa? – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Milloin apua kannattaa hakea

Apua ei tarvitse hakea vasta, kun tilanne on kriisi. Jos huoli, alakulo tai ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: Types of talking therapies
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Tässä artikkelissa (Psykologi – Mielenterveyden apua yksilön hyvinvointiin) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: Generalised anxiety disorder
• NHS: Types of talking therapies
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Kirjoituksessa ”Miten psykologi voi tarjota mielenterveyden apua” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• NHS: Types of talking therapies
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Aihe ”Psykologi auttaa parantamaan mielenterveyttäsi” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Milloin apua kannattaa hakea

Apua ei tarvitse hakea vasta, kun tilanne on kriisi. Jos huoli, alakulo tai ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: 5 steps to mental wellbeing
• NHS: Generalised anxiety disorder
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Psykologia ja mielenterveys – Tärkeää tietoa terapian tarjoajille – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Tässä artikkelissa (Psykologi – Tukea ja apua mielenterveyteen) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Milloin apua kannattaa hakea

Apua ei tarvitse hakea vasta, kun tilanne on kriisi. Jos huoli, alakulo tai ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• NHS: Generalised anxiety disorder
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111