työhyvinvointi - Suomen Psykologinen Instituutti

Mielenterveyden merkitys työelämässä

20 helmikuun, 2025

Kirjoituksessa ”Mielenterveyden merkitys työelämässä” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Vaikutusmahdollisuudet

Kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä, on monelle tärkeä jaksamisen tekijä. Työtehtävistä, aikatauluista ja priorisoinnista kannattaa keskustella esihenkilön kanssa.

Työterveyshuolto tukena

Työterveyshuolto on luonteva paikka ottaa puheeksi jaksamiseen liittyvät huolet. Varhainen puuttuminen on usein helpompaa kuin pitkän kuormituksen jälkihoito.

Mielikuvat ja mieli työssä

Mielikuvaharjoitukset ja lyhyet tauot voivat auttaa irrottautumaan hetkeksi kuormittavasta tilanteesta. Ne eivät korvaa työn kuormituksen tarkastelua, mutta voivat olla yksi keino arjessa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Voiko työ suojata mielenterveyttä? WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielenterveys työelämässä: kuinka kohentaa työhyvinvointia?

16 syyskuun, 2024

Aihe ”Mielenterveys työelämässä: kuinka kohentaa työhyvinvointia?” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Työ voimavarana ja kuormittajana

Työ tuo monelle merkitystä, rytmiä ja yhteisön. Samalla liiallinen kuormitus, epäselvät tehtävät tai huono ilmapiiri voivat kuluttaa voimia. Tasapainon löytäminen on sekä työntekijän että työnantajan asia.

Työterveyshuolto tukena

Työterveyshuolto on luonteva paikka ottaa puheeksi jaksamiseen liittyvät huolet. Varhainen puuttuminen on usein helpompaa kuin pitkän kuormituksen jälkihoito.

Yhteisön merkitys

Hyvä työyhteisö jakaa kuormaa ja tukee. Kiinnostus kollegan vointiin ja avoin keskustelu voivat madaltaa kynnystä kertoa vaikeuksista ajoissa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Kenelle kerron työuupumuksen oireista? Esihenkilölle ja työterveyshuoltoon.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielikuvitus – keinona selviä työstressistä

20 toukokuun, 2024

Mielikuvitus – keinona selviä työstressistä – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Työ voimavarana ja kuormittajana

Työ tuo monelle merkitystä, rytmiä ja yhteisön. Samalla liiallinen kuormitus, epäselvät tehtävät tai huono ilmapiiri voivat kuluttaa voimia. Tasapainon löytäminen on sekä työntekijän että työnantajan asia.

Vaikutusmahdollisuudet

Kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä, on monelle tärkeä jaksamisen tekijä. Työtehtävistä, aikatauluista ja priorisoinnista kannattaa keskustella esihenkilön kanssa.

Palautuminen työpäivän jälkeen

Työpäivän jälkeen mielen on hyvä päästä irti työasioista. Selkeä raja työn ja vapaa-ajan välillä, liikunta ja mieluisat harrastukset tukevat palautumista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä tarjoamalla toimeentulon, itseluottamusta, tarkoituksellisuutta ja mahdollisuuden myönteisiin ihmissuhteisiin. Huono työympäristö, kuten syrjintä, liiallinen työmäärä, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epävarmuus työn jatkumisesta, on riski mielenterveydelle. Maailmanlaajuisesti masennuksen ja ahdistuksen vuoksi menetetään arviolta 12 miljardia työpäivää vuodessa.

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Usein kysyttyä

Voiko työ suojata mielenterveyttä? WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Työnhaku ja mieli: jaksaminen, itsetunto ja työn merkitys

23 syyskuun, 2023

Työnhaku voi olla innostava mutta myös kuormittava vaihe. Ansioluettelon laatiminen, hakemusten kirjoittaminen ja vastausten odottaminen koettelevat monen itsetuntoa. Työnhaun käytännön välineitä tarjoavat esimerkiksi cv.fi ja muut työnhakupalvelut. Tässä artikkelissa tarkastelemme työnhakua psykologian näkökulmasta.

Työn merkitys mielenterveydelle

WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä tarjoamalla toimeentulon, itseluottamusta, tarkoituksellisuutta ja mahdollisuuden myönteisiin ihmissuhteisiin. Huono työympäristö, kuten syrjintä, liiallinen työmäärä, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epävarmuus työn jatkumisesta, on riski mielenterveydelle. Maailmanlaajuisesti masennuksen ja ahdistuksen vuoksi menetetään arviolta 12 miljardia työpäivää vuodessa.

Itsetunto koetuksella

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

Kielteinen vastaus työhakemukseen ei kerro ihmisarvosta. Hakuprosesseihin vaikuttavat monet tekijät, joista suurin osa ei ole hakijan hallinnassa.

Vahvuuksien tunnistaminen

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

Ansioluetteloa laatiessa on hyvä tilaisuus pysähtyä miettimään omia vahvuuksia. Se tukee paitsi hakemusta myös omaa käsitystä osaamisesta.

Jaksaminen hakuprosessissa

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Usein kysyttyä

Miten jaksan pitkän työnhaun? Rytmitä päivät, aseta pieniä tavoitteita ja pidä yhteyttä muihin.

Kenen kanssa voin puhua? Läheisten lisäksi terveyskeskuksen ammattilaiset auttavat, jos jaksaminen on koetuksella.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.