Terveyskirjaston mukaan stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai eivät riitä. Kaikki stressi ei ole haitallista: määräaikaista stressiä ihminen kestää paljon paremmin, ja lyhytaikainen stressi voi jopa saada tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi sen sijaan voi olla monin tavoin vaarallista.
Pitkittyneen stressin oireet
Pitkittynyt stressi voi näkyä samoina oireina kuin lyhytaikainen stressi, mutta ne eivät hellitä. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi päänsärky, sydämentykytys, vatsavaivat, flunssakierre, unihäiriöt, ärtyneisyys, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. Terveyskirjaston mukaan vakavan stressitilan pitkittyessä voi ilmetä masennusta, työuupumusta (burn-out), päihteiden väärinkäyttöä ja jopa itsetuhoisia ajatuksia.
Tarkempi oirelista: stressin oireet.
Mistä pitkittynyt stressi syntyy?
- alituinen kiire, liiallinen vastuu tai sopimaton työ
- työttömyys, perheongelmat ja äkilliset elämänmuutokset
- työelämässä esimerkiksi työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, epäoikeudenmukainen kohtelu ja epämääräinen työnjako
Terveyskirjaston mukaan suomalaisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt vuodesta 2018 lähtien, ja vuonna 2024 noin neljäsosa väestöstä koki merkittävää psyykkistä kuormitusta.
Keinoja palautumiseen
- Liiku – säännöllinen liikunta lievittää ahdistusta ja auttaa sietämään stressiä. Jo 2–3 alle viiden minuutin liikuntatuokiota päivässä hyödyttää.
- Vältä alkoholia – se estää unen syvenemistä ja voi käynnistää uupumisen kierteen.
- Vähennä vatvomista – kokeile esimerkiksi 30 minuutin päivittäistä ”huoliaikaa”.
- Lataa akkuja – tee lista kymmenestä asiasta, jotka tekevät juuri sinulle hyvää.
- Jaa huolet – puhu läheisten, ystävien tai työtovereiden kanssa.
- Puutu työoloihin – neuvottele työnantajan tai esihenkilön kanssa ja aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen.
Hyvä uni on palautumisen perusta: lue unettomuus ja stressi. Jos stressiin liittyy voimakasta huolestuneisuutta, katso myös ahdistuksen oireet.
Milloin hakea apua?
Jos stressi alkaa haitata arkea, työkykyä tai unta pitkään, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Jos mielessä on itsetuhoisia ajatuksia, hae apua heti.
Lähteet
Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos stressi tai mieliala alkaa haitata arkea, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.