Mielenrauhaa Mindfulness-tekniikoiden avulla – matka tietoiseen läsnäoloon
Mielenrauhaa Mindfulness-tekniikoiden avulla – matka tietoiseen läsnäoloon – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.
Mitä läsnäolo käytännössä on
Tietoinen läsnäolo ei vaadi erityisiä välineitä tai paikkaa. Kyse on siitä, että huomio palautetaan lempeästi tähän hetkeen aina, kun se karkaa menneeseen tai tulevaan. Harhailu ei ole epäonnistumista vaan osa harjoitusta.
Säännöllisyys ennen kestoa
Moni aloittaa innokkaasti pitkillä harjoituksilla ja lopettaa pian. Usein toimivampaa on valita lyhyt, säännöllinen hetki, joka sopii omaan päivärytmiin. Tottumus syntyy toistosta.
Meditaatio yhtenä keinona
Meditaatio on yksi tapa harjoitella läsnäoloa, mutta ei ainoa. Joillekin sopii istuva harjoitus, toisille liike, kuten kävely tai venyttely. Tärkeintä on löytää tapa, joka tuntuu omalta ja jota jaksaa jatkaa.
Mitä tutkittu tieto kertoo
NHS:n mukaan tietoinen läsnäolo (mindfulness) tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, mitä tapahtuu itsessä ja ympärillä hetki hetkeltä: ajatuksiin, tunteisiin, kehon tuntemuksiin ja ympäröivään maailmaan. Se voi auttaa huomaamaan ajatusten toistuvia kuvioita ja stressin tai ahdistuksen merkkejä aiemmin. Britannian NICE suosittelee mindfulness-pohjaisia hoitoja yhtenä vaihtoehtona lievemmän masennuksen hoitoon.
NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.
Usein kysyttyä
Pitääkö mindfulnessia harjoitella pitkään? Lyhyetkin, säännölliset hetket arjessa ovat hyvä alku.
Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.
