Resilienssi – Avainkehittymiseen vaikeuksien kohdatessa – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista

Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: 5 steps to mental wellbeing
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Tässä artikkelissa (Unelmien merkitys: Matka sisäiseen maailmaamme) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Muutoksen kohtaaminen

Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Kirjoituksessa ”Resilienssi – Henkinen kestävyys elämän haasteissa” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista

Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Motivaatio ja tavoitteet

Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: 5 steps to mental wellbeing
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Aihe ”Tunnista ja taltuta negatiiviset ajatusmallit” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Muutoksen kohtaaminen

Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.

Motivaatio ja tavoitteet

Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: 5 steps to mental wellbeing
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Mielentilan merkitys arjessa: Ymmärrä oman mielen voima – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Motivaatio ja tavoitteet

Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Mielentila ja mieliala – mitä eroa niillä on?

Arkikielessä puhutaan usein mielentilasta, kun tarkoitetaan mielialaa. Mieliala on pitkäkestoinen tunnetila. Siihen viitataan esimerkiksi sanomalla, että joku on hyvällä tai huonolla tuulella, iloinen tai masentunut. Normaaliin mielialan vaihteluun kuuluvat iloisuus, hilpeys ja tyytyväisyys yhtä lailla kuin apeus, alakuloisuus ja toivottomuus. Tunnetilojen vaihtelu on ominaista tasapainoiselle tunne-elämälle.

Tunne vaihtuu nopeasti, mieliala kestää

Mieliala kestää usein tunteja tai vuorokausia, joskus jopa kuukausia, kun taas tunne voi vaihtua minuuteissa. Mielialalla ei myöskään aina ole tunnistettavaa syytä, toisin kuin tunteilla usein on. Siksi huono päivä voi tuntua oudolta: mikään yksittäinen asia ei ole mennyt pieleen, mutta olo on silti matala.

Mieliala vaikuttaa ajatteluun

Mieliala vaikuttaa havaitsemiseen, muistiin, päättelyyn, oppimiseen, päätöksentekoon, houkutusten käsittelyyn, muiden auttamiseen ja itsesäätelyyn. Isoja päätöksiä ei ehkä kannata tehdä keskellä poikkeuksellisen synkkää tai euforista hetkeä.

Mikä mielialaan vaikuttaa?

Tutkimusten mukaan mielialan taustalla ovat usein biologiset tekijät, kuten terveys, uni, ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, stressi ja vuorokaudenaika. Mieliala voi vaihdella jaksoittain päivän, kuukauden ja vuoden sisällä. Aivojen roolia tunnetaan yhä huonosti, mutta välittäjäaineilla, kuten serotoniinilla, norepinefriinillä ja dopamiinilla, arvellaan olevan vaikutusta. Myös lihasjännitys, verensokeri ja hormonit, kuten adrenaliini ja kortisoli, voivat vaikuttaa, ja perimän vaikutuksesta on löydetty näyttöä. Arjen perusasiat, eli uni, ruoka ja liike, ovat siis myös mielen hoitoa.

Milloin kyse on häiriöstä?

Mielialahäiriöt ovat psyykkisiä sairauksia, joille on ominaista pitkäaikainen muutos mielialassa. Jos alakulo tai kiihtynyt mieliala jatkuu viikkoja ja haittaa arkea, kannattaa puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: 5 steps to mental wellbeing
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111
• Wikipedia: Mieliala

Tämä teksti on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos olosi on huolestuttava, ota yhteyttä terveyskeskukseen, tai kiireellisessä tilanteessa soita 112.