Blogit - Suomen Psykologinen Instituutti

Voimaannu positiivisen psyyken avulla

17 maaliskuun, 2025

Tässä artikkelissa (Voimaannu positiivisen psyyken avulla) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Motivaatio ja tavoitteet

Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Voimaantumista varjosta: Itsetuntemuksen merkitys mielen hyvinvoinnissa

16 maaliskuun, 2025

Kirjoituksessa ”Voimaantumista varjosta: Itsetuntemuksen merkitys mielen hyvinvoinnissa” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Sisäinen puhe

Tapa, jolla puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Moni puhuu itselleen ankarammin kuin kenellekään muulle. Kokeile kysyä: mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?

Vahvuuksien tunnistaminen

Jokainen on hyvä jossakin – se voi olla kuuntelemista, ruoanlaittoa, ongelmanratkaisua tai ystävänä olemista. Omien vahvuuksien kirjaaminen ylös ja muiden antaman myönteisen palautteen muistaminen auttaa tasapainottamaan kriittistä kuvaa itsestä.

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Hyväksyvän läsnäolon voima: Miten mindfulness vaikuttaa elämäämme?

10 maaliskuun, 2025

Tässä artikkelissa (Hyväksyvän läsnäolon voima: Miten mindfulness vaikuttaa elämäämme?) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Mitä läsnäolo käytännössä on

Tietoinen läsnäolo ei vaadi erityisiä välineitä tai paikkaa. Kyse on siitä, että huomio palautetaan lempeästi tähän hetkeen aina, kun se karkaa menneeseen tai tulevaan. Harhailu ei ole epäonnistumista vaan osa harjoitusta.

Ajatukset ovat ajatuksia

Yksi läsnäolon keskeisistä oivalluksista on, että ajatukset ovat mielen tapahtumia eivätkä välttämättä totuuksia. Kun ajatusta voi tarkastella hieman etäältä, sen ote voi heiketä. Tämä voi helpottaa erityisesti silloin, kun mieli jää kiertämään samaa huolta.

Säännöllisyys ennen kestoa

Moni aloittaa innokkaasti pitkillä harjoituksilla ja lopettaa pian. Usein toimivampaa on valita lyhyt, säännöllinen hetki, joka sopii omaan päivärytmiin. Tottumus syntyy toistosta.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan tietoista läsnäoloa voi harjoitella huomaamalla arjen tuntemuksia, kuten ruoan maun tai ilman liikkeen kävellessä, valitsemalla säännöllisen hetken, esimerkiksi aamumatkan tai lounaskävelyn, sekä kokeilemalla uusia asioita, jotka auttavat näkemään ympäristön uudella tavalla.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Sopiiko mindfulness masennuksen hoitoon? NICE suosittelee mindfulness-pohjaisia hoitoja yhtenä vaihtoehtona lievemmän masennuksen hoitoon; hoidosta kannattaa sopia ammattilaisen kanssa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Ihmisen itsetunnon rakentaminen: miksi se on tärkeää?

9 maaliskuun, 2025

Aihe ”Ihmisen itsetunnon rakentaminen: miksi se on tärkeää?” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Sisäinen puhe

Tapa, jolla puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Moni puhuu itselleen ankarammin kuin kenellekään muulle. Kokeile kysyä: mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan? Kirjaa ylös kielteiset ajatukset ja etsi niille vastatodisteita; listaa myös vahvuutesi.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Tunteiden tunnistaminen ja sen merkitys mielen hyvinvoinnissa

3 maaliskuun, 2025

Kirjoituksessa ”Tunteiden tunnistaminen ja sen merkitys mielen hyvinvoinnissa” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Tunteet kehossa

Tunteet tuntuvat usein ensin kehossa: jännitys hartioissa, paino rinnassa tai kuumotus kasvoissa. Kehon tuntemusten huomaaminen voi auttaa tunnistamaan tunteen ennen kuin se ohjaa toimintaa.

Säätely ei ole tukahduttamista

Tunteiden säätely tarkoittaa kykyä vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti ja kuinka pitkään tunne vaikuttaa toimintaan. Se ei tarkoita tunteiden kieltämistä. Tukahdutettu tunne ei yleensä katoa, vaan voi purkautua myöhemmin muualla.

Tunneäly vuorovaikutuksessa

Tunneälyllä tarkoitetaan yleensä kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä käyttää tätä ymmärrystä vuorovaikutuksessa. Kuunteleminen, empatia ja oman reaktion huomaaminen ennen vastaamista ovat sen käytännön ilmentymiä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

NHS:n mukaan fobia on ahdistuneisuushäiriö, jonka laukaisee yleensä tietty kohde tai tilanne, kuten eläimet tai korkeat paikat. Oireita voivat olla voimakas ahdistus, huimaus, sydämentykytys, puristus rinnassa, pahoinvointi, vapina sekä voimakas pelko pyörtymisestä tai hallinnan menettämisestä. Hoito voi auttaa, ja lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet vaikuttavat elämään.

Usein kysyttyä

Onko olemassa vääriä tunteita? Tunteet itsessään ovat luonnollisia reaktioita; olennaista on, miten niiden kanssa toimii.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsetuntemus ja onnellisuus – oleellinen yhteys

24 helmikuun, 2025

Itsetuntemus ja onnellisuus – oleellinen yhteys – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Vahvuuksien tunnistaminen

Jokainen on hyvä jossakin – se voi olla kuuntelemista, ruoanlaittoa, ongelmanratkaisua tai ystävänä olemista. Omien vahvuuksien kirjaaminen ylös ja muiden antaman myönteisen palautteen muistaminen auttaa tasapainottamaan kriittistä kuvaa itsestä.

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Ihmissuhteiden merkitys

Ihmiset, joiden seurassa tuntee itsensä hyväksytyksi, tukevat itsetuntoa. Jos joku toistuvasti vähättelee, voi olla aiheellista ottaa asia puheeksi tai vähentää yhteydenpitoa. Rajojen asettaminen on myös itsestä huolehtimista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielenterveyden merkitys työelämässä

20 helmikuun, 2025

Kirjoituksessa ”Mielenterveyden merkitys työelämässä” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Vaikutusmahdollisuudet

Kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä, on monelle tärkeä jaksamisen tekijä. Työtehtävistä, aikatauluista ja priorisoinnista kannattaa keskustella esihenkilön kanssa.

Työterveyshuolto tukena

Työterveyshuolto on luonteva paikka ottaa puheeksi jaksamiseen liittyvät huolet. Varhainen puuttuminen on usein helpompaa kuin pitkän kuormituksen jälkihoito.

Mielikuvat ja mieli työssä

Mielikuvaharjoitukset ja lyhyet tauot voivat auttaa irrottautumaan hetkeksi kuormittavasta tilanteesta. Ne eivät korvaa työn kuormituksen tarkastelua, mutta voivat olla yksi keino arjessa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Voiko työ suojata mielenterveyttä? WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Sinäkin voit olla onnellinen: Huolehtimalla mielen hyvinvoinnista

11 helmikuun, 2025

Kirjoituksessa ”Sinäkin voit olla onnellinen: Huolehtimalla mielen hyvinvoinnista” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsetunnon merkitys hyvinvoinnille

3 helmikuun, 2025

Tässä artikkelissa (Itsetunnon merkitys hyvinvoinnille) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Ihmissuhteiden merkitys

Ihmiset, joiden seurassa tuntee itsensä hyväksytyksi, tukevat itsetuntoa. Jos joku toistuvasti vähättelee, voi olla aiheellista ottaa asia puheeksi tai vähentää yhteydenpitoa. Rajojen asettaminen on myös itsestä huolehtimista.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan? Kirjaa ylös kielteiset ajatukset ja etsi niille vastatodisteita; listaa myös vahvuutesi.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielenrauhaa mindfulnessin kautta

2 helmikuun, 2025

Kirjoituksessa ”Mielenrauhaa mindfulnessin kautta” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Ajatukset ovat ajatuksia

Yksi läsnäolon keskeisistä oivalluksista on, että ajatukset ovat mielen tapahtumia eivätkä välttämättä totuuksia. Kun ajatusta voi tarkastella hieman etäältä, sen ote voi heiketä. Tämä voi helpottaa erityisesti silloin, kun mieli jää kiertämään samaa huolta.

Säännöllisyys ennen kestoa

Moni aloittaa innokkaasti pitkillä harjoituksilla ja lopettaa pian. Usein toimivampaa on valita lyhyt, säännöllinen hetki, joka sopii omaan päivärytmiin. Tottumus syntyy toistosta.

Meditaatio yhtenä keinona

Meditaatio on yksi tapa harjoitella läsnäoloa, mutta ei ainoa. Joillekin sopii istuva harjoitus, toisille liike, kuten kävely tai venyttely. Tärkeintä on löytää tapa, joka tuntuu omalta ja jota jaksaa jatkaa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan tietoista läsnäoloa voi harjoitella huomaamalla arjen tuntemuksia, kuten ruoan maun tai ilman liikkeen kävellessä, valitsemalla säännöllisen hetken, esimerkiksi aamumatkan tai lounaskävelyn, sekä kokeilemalla uusia asioita, jotka auttavat näkemään ympäristön uudella tavalla.

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

Usein kysyttyä

Pitääkö mindfulnessia harjoitella pitkään? Lyhyetkin, säännölliset hetket arjessa ovat hyvä alku.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.