Blogit - Suomen Psykologinen Instituutti

Mitkä värit tuovat iloa elämääsi?

27 huhtikuun, 2025

Tässä artikkelissa (Mitkä värit tuovat iloa elämääsi?) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista

Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Muutoksen kohtaaminen

Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Arjen hyväksyminen – polku kestävään onnellisuuteen

21 huhtikuun, 2025

Kirjoituksessa ”Arjen hyväksyminen – polku kestävään onnellisuuteen” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Muutoksen kohtaaminen

Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.

Motivaatio ja tavoitteet

Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Elämänmuutokset ja sopeutuminen – psykologian yhteys muutoksenhallintaan

14 huhtikuun, 2025

Aihe ”Elämänmuutokset ja sopeutuminen – psykologian yhteys muutoksenhallintaan” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Stressin hallinta ja sen merkitys hyvinvoinnille

13 huhtikuun, 2025

Tässä artikkelissa (Stressin hallinta ja sen merkitys hyvinvoinnille) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Stressin tunnistaminen arjessa

Stressi ei aina tunnu stressiltä. Se voi näkyä lyhyenä pinnana, ruokahalun muutoksina tai siinä, että pienetkin päätökset tuntuvat raskailta. Oman kehon ja mielen viestien kuunteleminen auttaa huomaamaan kuormituksen ennen kuin se kasaantuu.

Stressi ja uni

Stressi ja uni vaikuttavat toisiinsa molempiin suuntiin. Huolet voivat pitää hereillä, ja huonosti nukuttu yö puolestaan heikentää stressinsietoa. Säännöllinen unirytmi ja iltaisin rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa ovat yksinkertaisia mutta tärkeitä keinoja.

Mihin voin vaikuttaa?

Stressiä lisää usein energian kuluttaminen asioihin, joita ei voi muuttaa. Kannattaa erotella, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei, ja suunnata voimat ensimmäiseen ryhmään. Tämä ei tarkoita ongelmien sivuuttamista vaan voimavarojen viisasta käyttöä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

NHS:n mukaan aikuiset tarvitsevat keskimäärin 7–9 tunnia unta. Tavallisimpia unettomuuden syitä ovat stressi, ahdistus tai masennus, melu, liian kuuma tai kylmä huone, epämukava sänky sekä alkoholi, kofeiini ja nikotiini. Unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, kutsutaan pitkäaikaiseksi.

Usein kysyttyä

Auttaako hengitysharjoitus heti? Rauhallinen hengitys voi tuntua rauhoittavalta jo muutamassa minuutissa, mutta NHS:n mukaan siitä on eniten hyötyä säännöllisesti tehtynä.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Pelko: tunnekirjojen superälykkö

7 huhtikuun, 2025

Tässä artikkelissa (Pelko: tunnekirjojen superälykkö) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Säätely ei ole tukahduttamista

Tunteiden säätely tarkoittaa kykyä vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti ja kuinka pitkään tunne vaikuttaa toimintaan. Se ei tarkoita tunteiden kieltämistä. Tukahdutettu tunne ei yleensä katoa, vaan voi purkautua myöhemmin muualla.

Tunneäly vuorovaikutuksessa

Tunneälyllä tarkoitetaan yleensä kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä käyttää tätä ymmärrystä vuorovaikutuksessa. Kuunteleminen, empatia ja oman reaktion huomaaminen ennen vastaamista ovat sen käytännön ilmentymiä.

Tunteista puhuminen

Tunteista puhuminen luotetun ihmisen kanssa voi kevyentää oloa ja auttaa jäsentämään kokemusta. Jos sopivaa keskustelukumppania ei ole, myös kirjoittaminen voi auttaa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Voiko tunnetaitoja oppia? Tunteiden tunnistamista ja säätelyä voi harjoitella missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Stressi oireet – miten stressi näkyy kehossa ja mielessä

6 huhtikuun, 2025

Stressin oireet lyhyesti

Terveyskirjaston mukaan stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ovat fyysisiä.

Kehon oireet: päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat.
Mielen oireet: jännittyneisyys, ärtymys, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, päätöksenteon vaikeus ja unihäiriöt.
Sosiaaliset merkit: esimerkiksi perhe- ja parisuhdeongelmat tai eristäytyminen.

Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin haitallista. Lue lisää: pitkittynyt stressi. Stressi voi näkyä myös iholla – katso stressi ja iho.

Kirjoituksessa ”Stressin vaikutus mielenterveyteen: Elämänlaadun heikkeneminen ja mielen terveyden häiriöiden kehittyminen” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Stressin tunnistaminen arjessa

Stressi ei aina tunnu stressiltä. Se voi näkyä lyhyenä pinnana, ruokahalun muutoksina tai siinä, että pienetkin päätökset tuntuvat raskailta. Oman kehon ja mielen viestien kuunteleminen auttaa huomaamaan kuormituksen ennen kuin se kasaantuu.

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Hetkellinen stressi kuuluu elämään, ja moni suoriutuu paineen alla hyvin. Pulmaksi tilanne muuttuu, kun palautumisen hetkiä ei enää ole. Lepo, uni, mieluisa tekeminen ja ihmissuhteet ovat palautumisen kulmakiviä, ja niille kannattaa varata aikaa samalla tavalla kuin työtehtäville.

Stressi ja uni

Stressi ja uni vaikuttavat toisiinsa molempiin suuntiin. Huolet voivat pitää hereillä, ja huonosti nukuttu yö puolestaan heikentää stressinsietoa. Säännöllinen unirytmi ja iltaisin rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa ovat yksinkertaisia mutta tärkeitä keinoja.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Usein kysyttyä

Onko stressi aina haitallista? NHS:n mukaan osa ihmisistä kokee stressin jopa hyödylliseksi tai motivoivaksi; haitalliseksi se muuttuu, kun se alkaa vaikuttaa elämään.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mitä stressille voi tehdä?

Terveyskirjaston stressinhallinnan keinoja ovat muun muassa:

säännöllinen liikunta – myös lyhyet, alle 5 minuutin ”liikuntavälipalat” muutaman kerran päivässä
alkoholin välttäminen, koska se heikentää unta ja voi pahentaa stressireaktioita
vatvomisen vähentäminen, esimerkiksi rajatun ”huoliajan” avulla
huolien jakaminen läheisten kanssa ja ihmissuhteiden hoitaminen
työoloihin puuttuminen yhdessä esihenkilön tai työterveyshuollon kanssa

Katso myös hengitysharjoitukset stressiin, unettomuus ja stressi ja ahdistuksen oireet.

Lisälähteet

Terveyskirjasto (Duodecim): Stressinhallinnan keinoja

Itsetuntemus – avain parempaan itseymmärrykseen

31 maaliskuun, 2025

Tässä artikkelissa (Itsetuntemus – avain parempaan itseymmärrykseen) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Vahvuuksien tunnistaminen

Jokainen on hyvä jossakin – se voi olla kuuntelemista, ruoanlaittoa, ongelmanratkaisua tai ystävänä olemista. Omien vahvuuksien kirjaaminen ylös ja muiden antaman myönteisen palautteen muistaminen auttaa tasapainottamaan kriittistä kuvaa itsestä.

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan? Kirjaa ylös kielteiset ajatukset ja etsi niille vastatodisteita; listaa myös vahvuutesi.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Lue myös: Burnout-oireet: miten tunnistaa uupumus ja milloin hakea apua

Lue myös: Unettomuus: syitä, oireita ja keinoja paremman unen tueksi

Itsensä motivoiminen: Mahdollista vai myytti?

30 maaliskuun, 2025

Aihe ”Itsensä motivoiminen: Mahdollista vai myytti?” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Muutoksen kohtaaminen

Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Lue myös: Burnout-oireet: miten tunnistaa uupumus ja milloin hakea apua

Lue myös: Unettomuus: syitä, oireita ja keinoja paremman unen tueksi

Mielenterveyden merkitys hyvinvoinnissa

24 maaliskuun, 2025

Mielenterveyden merkitys hyvinvoinnissa – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista

Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielenrauhaa Mindfulness-tekniikoiden avulla – matka tietoiseen läsnäoloon

23 maaliskuun, 2025

Mielenrauhaa Mindfulness-tekniikoiden avulla – matka tietoiseen läsnäoloon – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Mitä läsnäolo käytännössä on

Tietoinen läsnäolo ei vaadi erityisiä välineitä tai paikkaa. Kyse on siitä, että huomio palautetaan lempeästi tähän hetkeen aina, kun se karkaa menneeseen tai tulevaan. Harhailu ei ole epäonnistumista vaan osa harjoitusta.

Säännöllisyys ennen kestoa

Moni aloittaa innokkaasti pitkillä harjoituksilla ja lopettaa pian. Usein toimivampaa on valita lyhyt, säännöllinen hetki, joka sopii omaan päivärytmiin. Tottumus syntyy toistosta.

Meditaatio yhtenä keinona

Meditaatio on yksi tapa harjoitella läsnäoloa, mutta ei ainoa. Joillekin sopii istuva harjoitus, toisille liike, kuten kävely tai venyttely. Tärkeintä on löytää tapa, joka tuntuu omalta ja jota jaksaa jatkaa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan tietoinen läsnäolo (mindfulness) tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, mitä tapahtuu itsessä ja ympärillä hetki hetkeltä: ajatuksiin, tunteisiin, kehon tuntemuksiin ja ympäröivään maailmaan. Se voi auttaa huomaamaan ajatusten toistuvia kuvioita ja stressin tai ahdistuksen merkkejä aiemmin. Britannian NICE suosittelee mindfulness-pohjaisia hoitoja yhtenä vaihtoehtona lievemmän masennuksen hoitoon.

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

Usein kysyttyä

Pitääkö mindfulnessia harjoitella pitkään? Lyhyetkin, säännölliset hetket arjessa ovat hyvä alku.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.