Blogit - Suomen Psykologinen Instituutti

Stressin hallinta: Hengitysharjoitukset ja mielikuvat

26 tammikuun, 2025

Aihe ”Stressin hallinta: Hengitysharjoitukset ja mielikuvat” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Hetkellinen stressi kuuluu elämään, ja moni suoriutuu paineen alla hyvin. Pulmaksi tilanne muuttuu, kun palautumisen hetkiä ei enää ole. Lepo, uni, mieluisa tekeminen ja ihmissuhteet ovat palautumisen kulmakiviä, ja niille kannattaa varata aikaa samalla tavalla kuin työtehtäville.

Stressi ja uni

Stressi ja uni vaikuttavat toisiinsa molempiin suuntiin. Huolet voivat pitää hereillä, ja huonosti nukuttu yö puolestaan heikentää stressinsietoa. Säännöllinen unirytmi ja iltaisin rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa ovat yksinkertaisia mutta tärkeitä keinoja.

Mihin voin vaikuttaa?

Stressiä lisää usein energian kuluttaminen asioihin, joita ei voi muuttaa. Kannattaa erotella, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei, ja suunnata voimat ensimmäiseen ryhmään. Tämä ei tarkoita ongelmien sivuuttamista vaan voimavarojen viisasta käyttöä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan stressi voi näkyä monin tavoin. Fyysisiä oireita voivat olla päänsärky tai huimaus, lihasjännitys tai -kipu, vatsavaivat sekä rintakipu tai sydämen nopea syke. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet, päätöksenteon vaikeus, kuormittuneisuuden tunne, jatkuva huolehtiminen ja muistamattomuus. Stressi voi muuttaa myös käytöstä: ärtyisyyttä, liian vähäistä tai runsasta unta tai syömistä sekä alkoholin tai tupakan käytön lisääntymistä.

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

Usein kysyttyä

Auttaako hengitysharjoitus heti? Rauhallinen hengitys voi tuntua rauhoittavalta jo muutamassa minuutissa, mutta NHS:n mukaan siitä on eniten hyötyä säännöllisesti tehtynä.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Luontoyhteys ja mielen hyvinvointi: mitä tiedämme ja mitä emme

19 tammikuun, 2025

Luonnossa liikkuminen on monelle suomalaiselle tärkeä tapa rauhoittua. Luontoyhteyden merkitystä hyvinvoinnille tutkitaan aktiivisesti. Väitteisiin luonnon parantavista vaikutuksista kannattaa kuitenkin suhtautua kriittisesti: esimerkiksi autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, nivelreuman tai kilpirauhasen vajaatoiminnan, hoito kuuluu aina lääkärille, eikä luontoa pidä pitää niiden hoitokeinona. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, miten luonto voi tukea mielen hyvinvointia osana arkea.

Luonto ja viisi askelta hyvinvointiin

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Luonnossa monet näistä askelista toteutuvat luontevasti: kävely on liikuntaa, metsäretki ystävän kanssa on yhdessäoloa, ja ympäristön äänet ja tuoksut houkuttelevat huomaamaan nykyhetken.

Läsnäolo ulkona

NHS:n mukaan tietoista läsnäoloa voi harjoitella huomaamalla arjen tuntemuksia, kuten ruoan maun tai ilman liikkeen kävellessä, valitsemalla säännöllisen hetken, esimerkiksi aamumatkan tai lounaskävelyn, sekä kokeilemalla uusia asioita, jotka auttavat näkemään ympäristön uudella tavalla.

Mielenterveyttä suojaavat tekijät

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Voiko luonto hoitaa sairauksia? Luonto voi tukea hyvinvointia, mutta sairauksien hoito kuuluu terveydenhuollolle.

Kuinka usein luontoon kannattaa mennä? Säännöllisyys on tärkeämpää kuin kesto – lyhytkin kävely on hyvä alku.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Onnellisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin kohtaaminen

12 tammikuun, 2025

Aihe ”Onnellisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin kohtaaminen” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista

Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Motivaatio ja tavoitteet

Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Onko Positiivinen ajattelu avain onneen?

5 tammikuun, 2025

Onko Positiivinen ajattelu avain onneen? – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Kiitollisuus ja merkityksellisyys

Monet kokevat hyödylliseksi pysähtyä huomaamaan asioita, joista ovat kiitollisia. Pienetkin havainnot – lämmin kahvi, ystävän viesti, hetki luonnossa – voivat suunnata huomiota siihen, mikä elämässä kantaa.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Muutoksen kohtaaminen

Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Miten positiivinen psykologia voi parantaa elämänlaatua

29 joulukuun, 2024

Miten positiivinen psykologia voi parantaa elämänlaatua – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Milloin apua kannattaa hakea

Apua ei tarvitse hakea vasta, kun tilanne on kriisi. Jos huoli, alakulo tai ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielen salat: Mikä on positiivinen psykologia ja miksi sen tulisi kiinnostaa sinua?

22 joulukuun, 2024

Tässä artikkelissa (Mielen salat: Mikä on positiivinen psykologia ja miksi sen tulisi kiinnostaa sinua?) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsetuntemuksen merkitys hyvinvoinnille

15 joulukuun, 2024

Kirjoituksessa ”Itsetuntemuksen merkitys hyvinvoinnille” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Sisäinen puhe

Tapa, jolla puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Moni puhuu itselleen ankarammin kuin kenellekään muulle. Kokeile kysyä: mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?

Ihmissuhteiden merkitys

Ihmiset, joiden seurassa tuntee itsensä hyväksytyksi, tukevat itsetuntoa. Jos joku toistuvasti vähättelee, voi olla aiheellista ottaa asia puheeksi tai vähentää yhteydenpitoa. Rajojen asettaminen on myös itsestä huolehtimista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

NHS ehdottaa itsetunnon vahvistamiseksi kielteisten uskomusten tunnistamista ja kirjaamista sekä niitä kumoavien todisteiden etsimistä. Avuksi voi olla luettelo vähintään viidestä myönteisestä asiasta itsessä. Muita keinoja ovat omien vahvuuksien tunnistaminen, myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen, ystävällisyys itseä kohtaan, jämäkkyyden harjoittelu ja kyky sanoa ei.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Itsetuntemus: avain hyvinvointiin ja onnellisuuteen

8 joulukuun, 2024

Aihe ”Itsetuntemus: avain hyvinvointiin ja onnellisuuteen” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Sisäinen puhe

Tapa, jolla puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu. Moni puhuu itselleen ankarammin kuin kenellekään muulle. Kokeile kysyä: mitä sanoisin ystävälle samassa tilanteessa?

Ihmissuhteiden merkitys

Ihmiset, joiden seurassa tuntee itsensä hyväksytyksi, tukevat itsetuntoa. Jos joku toistuvasti vähättelee, voi olla aiheellista ottaa asia puheeksi tai vähentää yhteydenpitoa. Rajojen asettaminen on myös itsestä huolehtimista.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

Usein kysyttyä

Mistä aloitan? Kirjaa ylös kielteiset ajatukset ja etsi niille vastatodisteita; listaa myös vahvuutesi.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Kuinka parempi itsetunto voi parantaa elämänlaatua?

1 joulukuun, 2024

Kuinka parempi itsetunto voi parantaa elämänlaatua? – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Itsetuntemus ja itsetunto

Itsetuntemus tarkoittaa omien arvojen, tunteiden, vahvuuksien ja rajojen tuntemista. Itsetunto taas kuvaa sitä, miten arvostamme itseämme. Ne kulkevat usein käsi kädessä: kun ymmärtää itseään paremmin, on helpompi myös hyväksyä itsensä.

Välttely ylläpitää epävarmuutta

Kun itseluottamus on heikko, vaikeita tilanteita on luontevaa välttää. Lyhyellä aikavälillä se helpottaa, mutta pidemmällä aikavälillä välttely voi vahvistaa epäilyjä omista kyvyistä. Pienet, hallitut askeleet kohti haastavia tilanteita voivat rakentaa luottamusta.

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa ystävällistä suhtautumista itseen erityisesti epäonnistumisen ja vaikeuksien hetkellä. Se ei ole itsesääliä eikä vaatimustason laskemista, vaan sitä, että kohtelee itseään samalla lempeydellä kuin läheistä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan itsetunto on käsitys, joka meillä on itsestämme. Terve itsetunto auttaa suhtautumaan elämän ylä- ja alamäkiin. Heikko itsetunto alkaa usein jo lapsuudessa, ja myös stressi sekä vaikeat elämäntapahtumat, kuten vakava sairaus tai menetys, voivat heikentää sitä. Pitkäaikainen heikko itsetunto voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja ahdistukselle.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Voiko itsetuntoa vahvistaa aikuisena? NHS:n mukaan uusia tapoja nähdä itsensä voi kehittää missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Meditaatio Psykologisen Hyvinvoinnin Tukemisessa

24 marraskuun, 2024

Kirjoituksessa ”Meditaatio Psykologisen Hyvinvoinnin Tukemisessa” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.