Positiivinen ajattelu – voiko se todella parantaa elämänlaatua?
Tässä artikkelissa (Voiko positiivinen ajattelu todella parantaa elämänlaatua?) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.
Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista
Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.
Muutoksen kohtaaminen
Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.
Motivaatio ja tavoitteet
Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.
Mitä tutkittu tieto kertoo
WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.
WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.
Usein kysyttyä
Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.
Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.
Milloin hakea apua
Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.
Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.
Mitä tutkimus sanoo positiivisesta ajattelusta
Positiivista ajattelua tutkii erityisesti positiivinen psykologia. Suomenkielisen Wikipedian mukaan se on psykologian osa-alue, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin. Taustalla on havainto, että toisen maailmansodan jälkeen psykologian tutkimus suuntautui pitkälti sairauksien hoitoon ja psyykkinen hyvinvointi jäi vähemmälle huomiolle. Jo Abraham Maslow kirjoitti vuonna 1954 luvun ”Kohti positiivista psykologiaa”. Varsinainen käänne tuli vuonna 1998, kun Martin Seligman valittiin Yhdysvaltain psykologiliiton puheenjohtajaksi ja hän nosti hyvinvoinnin vuoden teemaksi.
Optimismi on osin opittavissa
Englanninkielisen Wikipedian mukaan optimismia tutkitaan kahdella tavalla. Taipumusmallissa kysytään, odottaako ihminen tulevaisuudelta hyvää vai huonoa, esimerkiksi Life Orientation Test -kyselyllä. Selitystyylin mallissa katsotaan, miten ihminen selittää tapahtumia. Optimisti näkee vastoinkäymisen tilapäisenä, yksittäisenä tilanteena, joka ei ole kokonaan hänen omaa syytään. Optimismi on osittain perinnöllistä, mutta siihen vaikuttavat myös ympäristö ja perhe, ja sitä voi ilmeisesti oppia. Optimismiin liittyy tutkimuksissa parempia ihmissuhteita, pienempi hyvinvoinnin lasku vastoinkäymisten jälkeen ja terveyttä suojaavia tapoja.
Positiivinen ajattelu ei tarkoita tunteiden kieltämistä
Positiivinen ajattelu ei vaadi esittämään iloista. Kyse on siitä, että huomaa omat negatiiviset ajatusmallit ja kokeilee niille realistisempia vaihtoehtoja. Jos mieliala on pitkään matala, pelkkä ajattelutavan muuttaminen ei riitä, ja silloin kannattaa hakea apua. Lue myös positiivisesta psykologiasta.
Kolme kysymystä vastoinkäymisen jälkeen
Selitystyylin tutkimus jakaa tapahtumien selitykset kolmeen ulottuvuuteen: johtuuko asia minusta vai olosuhteista, onko se pysyvä vai tilapäinen ja koskeeko se kaikkea vai vain tätä tilannetta. Kun jokin menee pieleen, voit kysyä itseltäsi juuri nämä kolme kysymystä. Usein huomaat, että ”aina epäonnistun” on liioittelua ja että kyse oli yksittäisestä, ohimenevästä tilanteesta. Tällainen realistinen optimismi on eri asia kuin ongelmien kieltäminen.
