Kirjoituksessa ”Mitä ihmiset pelkäävät? Yleisimmät fobiat ja niiden käsittely” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Tunteiden tunnistaminen

Tunteen nimeäminen on usein ensimmäinen askel sen säätelyyn. Kun pystyy sanomaan ”olen pettynyt” tai ”minua jännittää”, tunteesta tulee käsiteltävämpi. Tunnesanasto kasvaa harjoittelemalla.

Tunteet kehossa

Tunteet tuntuvat usein ensin kehossa: jännitys hartioissa, paino rinnassa tai kuumotus kasvoissa. Kehon tuntemusten huomaaminen voi auttaa tunnistamaan tunteen ennen kuin se ohjaa toimintaa.

Pelko ja ahdistus

Pelko on luonnollinen ja tärkeä tunne, joka varoittaa vaarasta. Joskus pelko tai ahdistus kuitenkin kasvaa suhteettoman suureksi ja alkaa rajoittaa elämää. Silloin kyse voi olla hoidettavasta ahdistuneisuushäiriöstä, ja apua kannattaa hakea.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

NHS:n mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pääoire on stressi tai huoli, joka vaikuttaa arkeen ja jota on vaikea hallita. Muita oireita voivat olla univaikeudet, levottomuus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, väsymys, jännittyneisyys, vatsavaivat, sydämentykytys ja huimaus.

Usein kysyttyä

Onko olemassa vääriä tunteita? Tunteet itsessään ovat luonnollisia reaktioita; olennaista on, miten niiden kanssa toimii.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: Generalised anxiety disorder
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Aihe ”Tunneäly – mitä se on ja miten sitä voi kehittää?” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Tunteet kehossa

Tunteet tuntuvat usein ensin kehossa: jännitys hartioissa, paino rinnassa tai kuumotus kasvoissa. Kehon tuntemusten huomaaminen voi auttaa tunnistamaan tunteen ennen kuin se ohjaa toimintaa.

Pelko ja ahdistus

Pelko on luonnollinen ja tärkeä tunne, joka varoittaa vaarasta. Joskus pelko tai ahdistus kuitenkin kasvaa suhteettoman suureksi ja alkaa rajoittaa elämää. Silloin kyse voi olla hoidettavasta ahdistuneisuushäiriöstä, ja apua kannattaa hakea.

Tunteista puhuminen

Tunteista puhuminen luotetun ihmisen kanssa voi kevyentää oloa ja auttaa jäsentämään kokemusta. Jos sopivaa keskustelukumppania ei ole, myös kirjoittaminen voi auttaa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Voiko tunnetaitoja oppia? Tunteiden tunnistamista ja säätelyä voi harjoitella missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Aiheesta lisää artikkelissamme Pilates ja stressinhallinta – miten liike ja hengitys tukevat mielen hyvinvointia?.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Tunneäly tutkimuksen valossa

Suomenkielisen Wikipedian mukaan tunneäly on kykyä tunnistaa ja tarkkailla omia ja toisten tunteita sekä käyttää tätä tietoa ajattelun apuna. Psykologian kirjallisuudessa käsitteen esittelivät ensimmäisen kerran Peter Salovey ja John Mayer vuonna 1990. Laajaan tietoisuuteen tunneäly nousi vuonna 1995, kun Daniel Golemanin kirja Tunneäly ilmestyi. Mediassa alettiin silloin väittää, että tunneäly olisi jopa tärkeämpää kuin älykkyysosamäärällä mitattava analyyttinen älykkyys.

Kaksi tapaa määritellä tunneäly

• Kykymalli (Mayer & Salovey 1997) jakaa tunneälyn neljään toisiinsa liittyvään kykyyn: tunteiden havaitsemiseen, tunteiden käyttämiseen ajattelun apuna, tunteiden ymmärtämiseen ja tunteiden säätelyyn. Tätä mitataan esimerkiksi 141 kohdan MSCEIT-testillä.
• Sekamalli yhdistää kykyihin persoonallisuuden piirteitä, kuten optimismin, itsetunnon, impulssikontrollin ja sopeutuvaisuuden. Mittareina käytetään esimerkiksi EQ-i 2.0- ja TEIQue-kyselyitä.

Voiko tunneälyä kehittää?

Wikipedian mukaan MSCEIT-tulosten on havaittu olevan yhteydessä menestykseen sosiaalisessa elämässä, opinnoissa ja työssä sekä mielenterveyteen. Sitä, kuinka paljon tunneäly aikuisena muuttuu, ei vielä tiedetä varmasti. Joissakin tutkimuksissa harjoittelu on kuitenkin kehittänyt joitakin tunneälyn osa-alueita. Englanninkielinen Wikipedia toteaa, että osa tutkijoista pitää tunneälyä opittavana taitona ja osa synnynnäisenä. Kritiikki koskee lähinnä sitä, kertooko tunneäly jotain, mitä älykkyysosamäärä ja persoonallisuuden ”Big Five” -piirteet eivät jo kerro.

Arjessa harjoittelu voi alkaa yksinkertaisesti: nimeä tunteesi sanoin, pysähdy ennen kuin reagoit ja kysy toiselta, miltä hänestä tuntuu. Lue myös tunteiden ymmärtämisestä ja resilienssistä.

Tunneälyn neljä kykyä arjessa

Kykymallin neljä osa-aluetta voi kääntää arjen kysymyksiksi. Havaitseminen: mitä tunnen juuri nyt, ja mitä toisen ilme tai äänensävy kertoo? Käyttäminen: auttaako tämä mieliala vai haittaako se tehtävääni? Ymmärtäminen: mistä tunne syntyi ja mihin se voi johtaa? Säätely: mitä voin tehdä, jotta tunne ei ohjaa tekojani liikaa? Wikipedian mukaan nämä kyvyt opitaan kehityksen aikana vähitellen, joten niitä voi harjoitella missä iässä tahansa.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: 5 steps to mental wellbeing
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111
• Wikipedia (fi): Tunneäly
• Wikipedia (en): Emotional intelligence

Mielen kartoittamista – syvennytään tunteiden maailmaan – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Tunteiden tunnistaminen

Tunteen nimeäminen on usein ensimmäinen askel sen säätelyyn. Kun pystyy sanomaan ”olen pettynyt” tai ”minua jännittää”, tunteesta tulee käsiteltävämpi. Tunnesanasto kasvaa harjoittelemalla.

Tunneäly vuorovaikutuksessa

Tunneälyllä tarkoitetaan yleensä kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä käyttää tätä ymmärrystä vuorovaikutuksessa. Kuunteleminen, empatia ja oman reaktion huomaaminen ennen vastaamista ovat sen käytännön ilmentymiä.

Tunteista puhuminen

Tunteista puhuminen luotetun ihmisen kanssa voi kevyentää oloa ja auttaa jäsentämään kokemusta. Jos sopivaa keskustelukumppania ei ole, myös kirjoittaminen voi auttaa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

NHS:n mukaan fobia on ahdistuneisuushäiriö, jonka laukaisee yleensä tietty kohde tai tilanne, kuten eläimet tai korkeat paikat. Oireita voivat olla voimakas ahdistus, huimaus, sydämentykytys, puristus rinnassa, pahoinvointi, vapina sekä voimakas pelko pyörtymisestä tai hallinnan menettämisestä. Hoito voi auttaa, ja lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet vaikuttavat elämään.

Usein kysyttyä

Onko olemassa vääriä tunteita? Tunteet itsessään ovat luonnollisia reaktioita; olennaista on, miten niiden kanssa toimii.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: Phobias
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Tässä artikkelissa (Tunnetaitojen merkitys onnellisuuteen) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Tunteiden tunnistaminen

Tunteen nimeäminen on usein ensimmäinen askel sen säätelyyn. Kun pystyy sanomaan ”olen pettynyt” tai ”minua jännittää”, tunteesta tulee käsiteltävämpi. Tunnesanasto kasvaa harjoittelemalla.

Tunteet kehossa

Tunteet tuntuvat usein ensin kehossa: jännitys hartioissa, paino rinnassa tai kuumotus kasvoissa. Kehon tuntemusten huomaaminen voi auttaa tunnistamaan tunteen ennen kuin se ohjaa toimintaa.

Tunneäly vuorovaikutuksessa

Tunneälyllä tarkoitetaan yleensä kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä käyttää tätä ymmärrystä vuorovaikutuksessa. Kuunteleminen, empatia ja oman reaktion huomaaminen ennen vastaamista ovat sen käytännön ilmentymiä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pääoire on stressi tai huoli, joka vaikuttaa arkeen ja jota on vaikea hallita. Muita oireita voivat olla univaikeudet, levottomuus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, väsymys, jännittyneisyys, vatsavaivat, sydämentykytys ja huimaus.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Usein kysyttyä

Voiko tunnetaitoja oppia? Tunteiden tunnistamista ja säätelyä voi harjoitella missä iässä tahansa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• Maailman terveysjärjestö (WHO): Mental health
• NHS: 5 steps to mental wellbeing
• NHS: Generalised anxiety disorder
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111

Kirjoituksessa ”Tunneäly: Tajunnan tulkinta voimavaraksi” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Tunteet kehossa

Tunteet tuntuvat usein ensin kehossa: jännitys hartioissa, paino rinnassa tai kuumotus kasvoissa. Kehon tuntemusten huomaaminen voi auttaa tunnistamaan tunteen ennen kuin se ohjaa toimintaa.

Tunneäly vuorovaikutuksessa

Tunneälyllä tarkoitetaan yleensä kykyä tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä käyttää tätä ymmärrystä vuorovaikutuksessa. Kuunteleminen, empatia ja oman reaktion huomaaminen ennen vastaamista ovat sen käytännön ilmentymiä.

Tunteista puhuminen

Tunteista puhuminen luotetun ihmisen kanssa voi kevyentää oloa ja auttaa jäsentämään kokemusta. Jos sopivaa keskustelukumppania ei ole, myös kirjoittaminen voi auttaa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pääoire on stressi tai huoli, joka vaikuttaa arkeen ja jota on vaikea hallita. Muita oireita voivat olla univaikeudet, levottomuus, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, väsymys, jännittyneisyys, vatsavaivat, sydämentykytys ja huimaus.

NHS:n mukaan fobia on ahdistuneisuushäiriö, jonka laukaisee yleensä tietty kohde tai tilanne, kuten eläimet tai korkeat paikat. Oireita voivat olla voimakas ahdistus, huimaus, sydämentykytys, puristus rinnassa, pahoinvointi, vapina sekä voimakas pelko pyörtymisestä tai hallinnan menettämisestä. Hoito voi auttaa, ja lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet vaikuttavat elämään.

Usein kysyttyä

Onko olemassa vääriä tunteita? Tunteet itsessään ovat luonnollisia reaktioita; olennaista on, miten niiden kanssa toimii.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

• NHS: Generalised anxiety disorder
• NHS: Phobias
• MIELI ry: MIELI Kriisipuhelin 09 2525 0111