Blogit - Suomen Psykologinen Instituutti

Mitä tunnollisuus kertoo meistä? – Psykologin näkökulma persoonallisuusteoriaan

30 kesäkuun, 2024

Mitä tunnollisuus kertoo meistä? – Psykologin näkökulma persoonallisuusteoriaan – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Terapiasuhde

Terapian onnistumiselle on tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja voi luottaa terapeuttiin. Jos yhteistyö ei tunnu toimivalta, siitä kannattaa puhua – ja tarvittaessa voi etsiä toisen terapeutin.

Erilaiset terapiamuodot

Terapiamuotoja on monia, ja ne eroavat lähestymistavaltaan. Toisissa keskitytään ajatusten ja toiminnan muuttamiseen, toisissa tunteiden ja kokemusten ymmärtämiseen. Sopivan muodon valinta riippuu tilanteesta ja tavoitteista.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan kaikissa keskusteluterapioissa puhutaan koulutetun ammattilaisen kanssa omista ajatuksista, tunteista ja käyttäytymisestä. Muotoja ovat esimerkiksi ohjattu omahoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa terapeutti auttaa muuttamaan ajattelu- ja toimintatapoja ja harjoituksia tehdään myös tapaamisten välillä, sekä neuvonta (counselling). Terapiaa voidaan toteuttaa kasvokkain, video- tai puhelinyhteydellä tai verkkokurssina, yksilö- tai ryhmämuotoisena.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Emotionaalinen älykkyyys: Avain parempaan itsesääntelyyn ja vuorovaikutukseen

24 kesäkuun, 2024

Tässä artikkelissa (Emotionaalinen älykkyyys: Avain parempaan itsesääntelyyn ja vuorovaikutukseen) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista

Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Aiheesta lisää artikkelissamme Pilates ja stressinhallinta – miten liike ja hengitys tukevat mielen hyvinvointia?. Aiheesta lisää artikkelissamme Stressi ja iho – voiko stressi aiheuttaa ihottumaa?.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112. Aiheesta lisää artikkelissamme Pitkittynyt stressi – oireet, riskit ja keinot palautumiseen.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon voima: Mielenterveyden säilyttäminen arjen kiireessä

17 kesäkuun, 2024

Aihe ”Hyväksyvän tietoisen läsnäolon voima: Mielenterveyden säilyttäminen arjen kiireessä” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Mitä läsnäolo käytännössä on

Tietoinen läsnäolo ei vaadi erityisiä välineitä tai paikkaa. Kyse on siitä, että huomio palautetaan lempeästi tähän hetkeen aina, kun se karkaa menneeseen tai tulevaan. Harhailu ei ole epäonnistumista vaan osa harjoitusta.

Säännöllisyys ennen kestoa

Moni aloittaa innokkaasti pitkillä harjoituksilla ja lopettaa pian. Usein toimivampaa on valita lyhyt, säännöllinen hetki, joka sopii omaan päivärytmiin. Tottumus syntyy toistosta.

Hyväksyvä asenne

Läsnäoloon liittyy usein ajatus hyväksyvästä ja uteliaasta asenteesta: tuntemuksia ja tunteita ei yritetä heti muuttaa, vaan niitä havainnoidaan sellaisenaan. Hyväksyminen ei tarkoita alistumista, vaan sitä, että ensin nähdään, mitä on.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

NHS:n rauhoittavassa hengitysharjoituksessa asetutaan mukavaan asentoon ja annetaan hengityksen virrata niin syvälle vatsaan kuin tuntuu mukavalta, väkisin pakottamatta. Hengitetään sisään nenän kautta ja ulos suun kautta rauhallisesti ja säännöllisesti, ja apuna voi käyttää laskemista yhdestä viiteen. Harjoitusta jatketaan vähintään viisi minuuttia, ja siitä on eniten hyötyä, kun sen tekee säännöllisesti.

Usein kysyttyä

Sopiiko mindfulness masennuksen hoitoon? NICE suosittelee mindfulness-pohjaisia hoitoja yhtenä vaihtoehtona lievemmän masennuksen hoitoon; hoidosta kannattaa sopia ammattilaisen kanssa.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Stressin lievittäminen mindfulnessin avulla

10 kesäkuun, 2024

Stressin lievittäminen mindfulnessin avulla – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Mitä läsnäolo käytännössä on

Tietoinen läsnäolo ei vaadi erityisiä välineitä tai paikkaa. Kyse on siitä, että huomio palautetaan lempeästi tähän hetkeen aina, kun se karkaa menneeseen tai tulevaan. Harhailu ei ole epäonnistumista vaan osa harjoitusta.

Ajatukset ovat ajatuksia

Yksi läsnäolon keskeisistä oivalluksista on, että ajatukset ovat mielen tapahtumia eivätkä välttämättä totuuksia. Kun ajatusta voi tarkastella hieman etäältä, sen ote voi heiketä. Tämä voi helpottaa erityisesti silloin, kun mieli jää kiertämään samaa huolta.

Arjen hetket harjoituksena

Läsnäoloa voi harjoitella tiskatessa, kävellessä tai aamukahvia juodessa. Kun kiinnittää huomiota makuihin, ääniin ja kehon tuntemuksiin, tavallinen hetki voi muuttua levähdyspaikaksi kiireen keskellä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan tietoinen läsnäolo (mindfulness) tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, mitä tapahtuu itsessä ja ympärillä hetki hetkeltä: ajatuksiin, tunteisiin, kehon tuntemuksiin ja ympäröivään maailmaan. Se voi auttaa huomaamaan ajatusten toistuvia kuvioita ja stressin tai ahdistuksen merkkejä aiemmin. Britannian NICE suosittelee mindfulness-pohjaisia hoitoja yhtenä vaihtoehtona lievemmän masennuksen hoitoon.

NHS:n mukaan tietoista läsnäoloa voi harjoitella huomaamalla arjen tuntemuksia, kuten ruoan maun tai ilman liikkeen kävellessä, valitsemalla säännöllisen hetken, esimerkiksi aamumatkan tai lounaskävelyn, sekä kokeilemalla uusia asioita, jotka auttavat näkemään ympäristön uudella tavalla.

Usein kysyttyä

Pitääkö mindfulnessia harjoitella pitkään? Lyhyetkin, säännölliset hetket arjessa ovat hyvä alku.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielen voima: Miten asenne vaikuttaa terveyteen?

2 kesäkuun, 2024

Kirjoituksessa ”Mielen voima: Miten asenne vaikuttaa terveyteen?” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Realistinen myönteisyys

Myönteinen asenne ei tarkoita, että kaikki pitäisi nähdä hyvänä. Realistinen myönteisyys hyväksyy vaikeudet mutta etsii niistäkin mahdollisuuksia toimia. Pakotettu iloisuus voi päinvastoin lisätä kuormaa.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Motivaatio ja tavoitteet

Motivaatio vaihtelee, eikä sitä tarvitse odottaa ennen aloittamista. Usein toiminta synnyttää motivaatiota eikä toisin päin. Pienet, selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen huomaaminen ylläpitävät intoa.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS:n mukaan liikkuminen voi tukea mielen hyvinvointia muun muassa vahvistamalla itsetuntoa ja auttamalla asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita. Myös uusien taitojen oppiminen voi lisätä itseluottamusta ja tarkoituksellisuuden tunnetta, ja ystävällisyys muita kohtaan voi tuoda myönteisiä tunteita ja auttaa kokemaan yhteyttä toisiin.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako positiivinen ajattelu kielteisten tunteiden kieltämistä? Ei. Hyvinvointiin kuuluu myös vaikeiden tunteiden hyväksyminen.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Positiivinen psykologia: Onnellisuuden tieteen merkitys elämässämme

27 toukokuun, 2024

Tässä artikkelissa (Positiivinen psykologia: Onnellisuuden tieteen merkitys elämässämme) yhdistämme psykologian perusajatuksia ja kansainvälisten terveysorganisaatioiden suosituksia selkeäksi kokonaisuudeksi.

Milloin apua kannattaa hakea

Apua ei tarvitse hakea vasta, kun tilanne on kriisi. Jos huoli, alakulo tai ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mistä apua löytää Suomessa

Ensimmäinen yhteydenotto voi olla oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai opiskeluterveydenhuolto. Kriisitilanteessa keskusteluapua saa ympäri vuorokauden, ja hätätilanteessa soitetaan 112.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

NHS:n mukaan ahdistusta voi helpottaa puhumalla tunteistaan, kokeilemalla suositeltuja omahoito-ohjelmia, opettelemalla rentoutumista esimerkiksi hengitysharjoituksin sekä huolehtimalla riittävästä unesta. Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta.

Usein kysyttyä

Mitä terapiassa tapahtuu? Terapiassa keskustellaan koulutetun ammattilaisen kanssa ajatuksista, tunteista ja toimintatavoista.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

NHS:n mukaan näyttö tukee viittä askelta mielen hyvinvointiin: yhteyttä muihin ihmisiin, liikkumista, uusien taitojen oppimista, antamista ja ystävällisyyttä muita kohtaan sekä huomion kiinnittämistä nykyhetkeen.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Mielikuvitus – keinona selviä työstressistä

20 toukokuun, 2024

Mielikuvitus – keinona selviä työstressistä – tässä artikkelissa tarkastelemme aihetta käytännön näkökulmasta ja kokoamme yhteen, mitä luotettavat lähteet siitä kertovat.

Työ voimavarana ja kuormittajana

Työ tuo monelle merkitystä, rytmiä ja yhteisön. Samalla liiallinen kuormitus, epäselvät tehtävät tai huono ilmapiiri voivat kuluttaa voimia. Tasapainon löytäminen on sekä työntekijän että työnantajan asia.

Vaikutusmahdollisuudet

Kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan työhönsä, on monelle tärkeä jaksamisen tekijä. Työtehtävistä, aikatauluista ja priorisoinnista kannattaa keskustella esihenkilön kanssa.

Palautuminen työpäivän jälkeen

Työpäivän jälkeen mielen on hyvä päästä irti työasioista. Selkeä raja työn ja vapaa-ajan välillä, liikunta ja mieluisat harrastukset tukevat palautumista.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä tarjoamalla toimeentulon, itseluottamusta, tarkoituksellisuutta ja mahdollisuuden myönteisiin ihmissuhteisiin. Huono työympäristö, kuten syrjintä, liiallinen työmäärä, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epävarmuus työn jatkumisesta, on riski mielenterveydelle. Maailmanlaajuisesti masennuksen ja ahdistuksen vuoksi menetetään arviolta 12 miljardia työpäivää vuodessa.

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

Usein kysyttyä

Voiko työ suojata mielenterveyttä? WHO:n mukaan kunnollinen työ tukee mielenterveyttä.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Onnellisuuden avaimet – Positiivisen psykologian näkökulma

13 toukokuun, 2024

Kirjoituksessa ”Onnellisuuden avaimet – Positiivisen psykologian näkökulma” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Milloin apua kannattaa hakea

Apua ei tarvitse hakea vasta, kun tilanne on kriisi. Jos huoli, alakulo tai ahdistus jatkuu ja alkaa vaikuttaa työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin, keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa jäsentämään tilannetta.

Psykologin työ

Psykologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi ja tukee mielen hyvinvointia. Psykologi voi tehdä arvioita, antaa lyhytterapeuttista tukea ja ohjata tarvittaessa muihin palveluihin.

Avun hakeminen on vahvuutta

Moni lykkää avun hakemista, koska pelkää leimautumista tai ajattelee, ettei ongelma ole ”tarpeeksi vakava”. Avun hakeminen on kuitenkin keino pitää huolta itsestä, aivan kuten fyysisten vaivojen hoitaminen.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

MIELI Kriisipuhelin antaa kertaluonteista keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Soittaa voi nimettömästi ja luottamuksellisesti, esimerkiksi kun elämä on juuri muuttunut, on kokenut järkyttävän tapahtuman, ei jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa tai jos on itsetuhoisia ajatuksia. Hengenvaarallisessa tilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko lähetteen psykologille? Käytännöt vaihtelevat; kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Tiedostamattoman mielen voima: Kuinka alitajunta vaikuttaa päätöksentekoon

6 toukokuun, 2024

Aihe ”Tiedostamattoman mielen voima: Kuinka alitajunta vaikuttaa päätöksentekoon” koskettaa monia. Käymme läpi keskeiset ajatukset, arjen keinot ja sen, milloin ammattilaisen tuki on paikallaan.

Hyvinvointi on muutakin kuin ongelmien puuttumista

Mielenterveys ei ole pelkästään sairauden puuttumista. Siihen kuuluu kyky nauttia elämästä, kohdata vastoinkäymisiä ja kokea merkityksellisyyttä. Positiivinen psykologia tutkii juuri näitä voimavaroja.

Resilienssi eli palautumiskyky

Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sopeutua ja toipua vastoinkäymisistä. Se ei ole synnynnäinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole, vaan siihen vaikuttavat myös ihmissuhteet, elämäntilanne ja opitut keinot.

Muutoksen kohtaaminen

Elämänmuutokset, myönteisetkin, vaativat sopeutumista. On luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta. Rutiinit, tuki läheisiltä ja armollisuus omaa keskeneräisyyttä kohtaan helpottavat siirtymää.

Mitä tutkittu tieto kertoo

WHO:n mukaan mielenterveys on mielen hyvinvoinnin tila, joka auttaa ihmistä selviytymään elämän stressitekijöistä, toteuttamaan kykyjään, oppimaan ja tekemään työtä sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on jatkumo, joka koetaan yksilöllisesti. Maailmassa yli miljardi ihmistä elää jonkin mielenterveyden häiriön kanssa, ja monia häiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

WHO:n mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa sosiaaliset ja tunnetaidot, myönteinen vuorovaikutus, laadukas koulutus, kunnollinen työ, turvallinen asuinympäristö ja vahvat yhteisösiteet. Yksikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta luotettavasti, kehittyykö jollekulle mielenterveyden häiriö.

Usein kysyttyä

Mitä voin tehdä tänään? Ota yhteyttä läheiseen, liiku hetki tai pysähdy huomaamaan ympäristöäsi – NHS:n viisi askelta ovat hyvä lähtökohta.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.

Lähteet

Stressin hallinta: Voimakkaan mielen strategiat

29 huhtikuun, 2024

Kirjoituksessa ”Stressin hallinta: Voimakkaan mielen strategiat” pohdimme, miten aihe näkyy arjessa ja mitä voimme tehdä oman hyvinvointimme hyväksi tutkittuun tietoon nojaten.

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino

Hetkellinen stressi kuuluu elämään, ja moni suoriutuu paineen alla hyvin. Pulmaksi tilanne muuttuu, kun palautumisen hetkiä ei enää ole. Lepo, uni, mieluisa tekeminen ja ihmissuhteet ovat palautumisen kulmakiviä, ja niille kannattaa varata aikaa samalla tavalla kuin työtehtäville.

Hengitys ja keho

Stressi tuntuu usein kehossa: hartiat nousevat, hengitys madaltuu ja leuka kiristyy. Rauhallinen, syvä hengitys on keino, joka kulkee aina mukana. Se ei poista stressin syitä, mutta voi antaa hetken tilaa ajatella selkeämmin.

Mihin voin vaikuttaa?

Stressiä lisää usein energian kuluttaminen asioihin, joita ei voi muuttaa. Kannattaa erotella, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei, ja suunnata voimat ensimmäiseen ryhmään. Tämä ei tarkoita ongelmien sivuuttamista vaan voimavarojen viisasta käyttöä.

Mitä tutkittu tieto kertoo

NHS suosittelee stressin helpottamiseksi puhumaan tunteistaan ystävälle, perheenjäsenelle tai terveydenhuollon ammattilaiselle, suunnittelemaan kuormittavia päiviä etukäteen, asettamaan pieniä saavutettavia tavoitteita ja keskittymään asioihin, joihin voi vaikuttaa. Alkoholia, tupakkaa, rahapelejä tai huumeita ei kannata käyttää stressin lievittämiseen, koska ne voivat heikentää mielenterveyttä.

NHS:n mukaan aikuiset tarvitsevat keskimäärin 7–9 tunnia unta. Tavallisimpia unettomuuden syitä ovat stressi, ahdistus tai masennus, melu, liian kuuma tai kylmä huone, epämukava sänky sekä alkoholi, kofeiini ja nikotiini. Unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, kutsutaan pitkäaikaiseksi.

Usein kysyttyä

Onko stressi aina haitallista? NHS:n mukaan osa ihmisistä kokee stressin jopa hyödylliseksi tai motivoivaksi; haitalliseksi se muuttuu, kun se alkaa vaikuttaa elämään.

Mistä saan apua? Terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai opiskeluterveydenhuollosta; kriisitilanteessa MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111.

Milloin hakea apua

Hakeudu terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon, jos huoli, stressi, ahdistus tai alakulo jatkuu viikkoja, vaikeuttaa arkea tai työntekoa tai omat keinot eivät auta. Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, älä jää yksin: soita MIELI Kriisipuhelimeen 09 2525 0111 tai hätätilanteessa 112.

Huomautus: tämä artikkeli on yleistä tietoa mielen hyvinvoinnista eikä korvaa lääkärin, psykologin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota tai hoitoa. Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi jaksamisesta, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Keskusteluapua kriisiin saat ympäri vuorokauden MIELI Kriisipuhelimesta 09 2525 0111. Hätätilanteessa soita 112.